Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Noita yliopistojen pisterajoja kun katsoo niin..
18.07.2020 |
Epätoivo meinaa iskeä. Älyttömän korkeita pisterajoja mm todistusvalintaprosessissa, käytännössä suureen osaan pitäisi kirjoittaa yo-todistus joka täynnä L:iä ja E:tä, ehkä Max 1 M saisi joukossa olla.
Perseestä tuollaisen tason vaatiminen, ikäänkuin yo-todistus missä ei yhtään L vaan vaikkapa E ja M olisi jotenkin huono, ei tosiaankaan ole.
Kommentit (135)
Tuossakaan ei ole järkeä, että jostain uskonnosta saa noin paljon enemmän pisteitä kuin esim. psykologiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huhhuu, laittaisitteko nyt linkkejä vaitteidenne tueksi?
Eihän tästä vielä tilastoja hirveästi ole, kun on niin uusi tilanne. Mutta onhan tänne laitettu jo esim ytl:n tiedote, josta näkee, että hyväksyttyjen yo-kokeiden uusijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisestä syksystä.
Omalla mututuntumalla lukiolaiset on todella väsyneitä. Kun itse noin 5v sitten valmistuin lukiosta, oli meidän ikäluokassa paljon niitä, jotka meni lukioon ihan vaan jotta saivat aikaa miettiä mitä haluavat. Moni sitten haki myöhemmin pääsykokeella, kyllä valmennuskursseja käytiin ja yleensä ne rahoitettiin kesätyörahoilla. Nyt sukulaisen lukiossa tuntuu olevan kova stressi ja yhä useampi hakee varulta hyväpalkkaiselle alalle, ns. huonoille aloille ei uskalleta hakea, jos ei ole kova intohimo. Kesätöissäkään he eivät nyt käy, koska kesät pitää lukea ylppäreihin. Moni käy ihan suosiolla 4v lukiota ja onpa niitäkin, jotka pitää välivuotta jo kesken lukion, kun eivät tiedä mitä aineita kirjoittaa kun ei tiedä mihin aikoo hakea. Monilla joilla on varaa ja selvää mihin haluavat (tai mihin vanhemmat lapsensa haluavat) on valmennuskurssit ylppäreihin ja joillain jopa yksityinen opettaja esim matematiikkaan. Moni lähtee myös lähilukiota kauemmas, jotta pääsee erikoislukioon tai parempaan. Sitten syntyy ns. eliittilukiota ja niiden lukiota, jotka eivät muualle päässeet. Tämä taas vain lisää eriarvoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras systeemi olisi mielestäni että sisäänpääsy on kohtuullisen helppo, mutta sitten rankka tiputus ekan vuoden aikana.
Ai, mietipä vähän. Eurooppalaisessa mallissa sisään lähes kaikki ja toisena/kolmantena vuotena pudotetaan puolet/kaksikolmasosaa pois - aika raaka peli. Enpä jos sairastut opintojen alussa - ulos vaan? Vuosi tai kaksi hukkaan - mitähän se maksaa yhteiskunnalle, entä pudonneen mielenterveydelle?
Saako ne siellä Euroopassa hakea pois putoamisen jälkeen uudestaan opiskelemaan samaa alaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.
Oikeaa asiaa.
Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus yhteiskunnalle.
On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.
Siis edelleenhän niitä preppauskursseja on, nyt niissä vain harjoitellaan yo-kokeita varten jo lukioaikana.
Osin samaa mieltä pääsykokeiden valumisesta lukioon mutta mikä olisi sinun parempi malli?
Vanha systeemi, eli kiintiöt pelkällä pääsykokeella ja pääsykokeella + todistuspisteillä valituille. Alakohtaisesti myös pelkät yo-tulokset kertonevat tarpeeksi osaamistasosta, kuten matemaattisilla aloilla on ollut tapana. Toisaalta juuri pääsykokeiden järjestäminen näilläkin aloilla toimisi, mikäli ne järjestettäisi samoina päivinä esim. lääkiksen kokeiden kanssa. Näin saisi matluaineita ponnahduslautana käyttävien määrän kuriin. Preppauskursseista ei valitettavasti pääse eroon kuin kieltämällä sellaiset, jos silloinkaan.
Pääsykokeisiin lukiessa omaksuu alalla käytössä olevaa kirjallisuutta, menetelmiä ja tietoa, joita on fiksumpaa tankata kuin uusia jotain täysin epärelevantteja yo-kokeita. Lisäksi pääsykoemateriaalien lukeminen on loistava tapa testata motivaatiotaan ja motiivejaan hakea tietylle alalle. Esimerkiksi itse ymmärsin vasta pääsykoekirjaa lukiessa, että ala on täysin väärä minulle, ja niinpä päädyin unelma-alalleni.
Aamen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuu, laittaisitteko nyt linkkejä vaitteidenne tueksi?
Eihän tästä vielä tilastoja hirveästi ole, kun on niin uusi tilanne. Mutta onhan tänne laitettu jo esim ytl:n tiedote, josta näkee, että hyväksyttyjen yo-kokeiden uusijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisestä syksystä.
Omalla mututuntumalla lukiolaiset on todella väsyneitä. Kun itse noin 5v sitten valmistuin lukiosta, oli meidän ikäluokassa paljon niitä, jotka meni lukioon ihan vaan jotta saivat aikaa miettiä mitä haluavat. Moni sitten haki myöhemmin pääsykokeella, kyllä valmennuskursseja käytiin ja yleensä ne rahoitettiin kesätyörahoilla. Nyt sukulaisen lukiossa tuntuu olevan kova stressi ja yhä useampi hakee varulta hyväpalkkaiselle alalle, ns. huonoille aloille ei uskalleta hakea, jos ei ole kova intohimo. Kesätöissäkään he eivät nyt käy, koska kesät pitää lukea ylppäreihin. Moni käy ihan suosiolla 4v lukiota ja onpa niitäkin, jotka pitää välivuotta jo kesken lukion, kun eivät tiedä mitä aineita kirjoittaa kun ei tiedä mihin aikoo hakea. Monilla joilla on varaa ja selvää mihin haluavat (tai mihin vanhemmat lapsensa haluavat) on valmennuskurssit ylppäreihin ja joillain jopa yksityinen opettaja esim matematiikkaan. Moni lähtee myös lähilukiota kauemmas, jotta pääsee erikoislukioon tai parempaan. Sitten syntyy ns. eliittilukiota ja niiden lukiota, jotka eivät muualle päässeet. Tämä taas vain lisää eriarvoisuutta.
Tämä on erinomainen selostus nykytilanteesta ja kuinka järjetöntä tää on. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on muuten totta, että kesätöihin ei mennä, jotta voi käydä lukion ainana valmennuskursseja kirjoituksia varten. Vaikea tilanne, jos silti jää laudaturit saamatta ja lukion jälkeen ei yhtään työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten totta, että kesätöihin ei mennä, jotta voi käydä lukion ainana valmennuskursseja kirjoituksia varten. Vaikea tilanne, jos silti jää laudaturit saamatta ja lukion jälkeen ei yhtään työkokemusta.
Ja välivuosina ei keväisin käydä töissä tai tehdään joitain pikkutunteja, jotta voi päntätä täyspäiväisesti pääsykokeisiin. Tai jos korotetaan arvosanoja niin kesäkuukausina ja alkuvuonna pelkästään päntätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykoeuudistus vain lisäsi valmennuskurssien määrää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on niin oikeassa. Edellisellä opetusministerillä, joka tämän sai aikaan, ei ollut tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseen kaikki kerrannaisvaikutrukset, jolla todistusvalinnan tekemisellä korkeakoulujen opiskelijavalinnan pääväyläksi oli. Jospa hänellä edes olisi ollut "hakuikäinen" lapsi, olisi edes vähän ymmärtänyt asian laajuutta. Tässä ei tarvinne luetella kaikkia kerrannaisvaikutuksia, koska muutamat niistä ovat jo näkyvillä, vaikka uutta opiskelijavalintaprosessia on käyty vasta kerran (!!) - yo-arvosanojen inflaatio (hyvätkään arvosanat eivät ole "mitään"), yo-aineiden uusintamylly, valintojen valuminen jopa jo peruskouluun, sekä kirjoittajien että korkeakoulujen "kastijako" jne. Todistuvalinnan kautta opiskelijoiksi saattavat päätyä myös ikään kuin väärät ihmiset, sillä on statusta pyrkiä ja päästä hakupainealoille, jos on kirjoittanut hyvin, mutta tietävätkö tällaiset hakijat oikeasti, mitä opiskeltava ala pitää sisällään? Pääsykokeisiin valmistautuessa alan peruskäsitteet ja orientaatio tulevat selviksi. Olen esim. hyvin huolissani siitä, että lääkäriksi hakeudutaan. koska se antaa rahakkaan tulevaisuuden, mutta pystyvätkö tällaisella orientaatiolla tulevat työskentelemään sellaisten potilaiden /asiakkaiden hyväksi, jotka eivät olekaan tällaisia menestyjiä (sori hieman ohis, mutta tietyllä tavalla kerrannaisvaikutusta tämäkin..)
Tästä aiheesta tulisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tää riitä näin lauantaiaamuun.. En usko, että muutosta tulee kovin pian, koska nykyisetkään päättäjät eivät ihan ole kartalla.. Valitettavasti.
terv opo
Tämä malli tuli Kataisen hallituksen opetusministeriltä mutta koko hallitus oli sen takana. Myöhemmät hallitukset eikä nykyinenkään hallitus ole ollut halukas muuttamaan systeemiä eli yhden hallituksen yhden ministerin haukkuminen on tässä inhottavaa.
Opo tuossa väittää etteivät päättäjät ole ihan kartalla, kyllä ovat, voi olla asiasta eri mieltä mutta jo nyt eri hallituksissa on ollut yhteinen kanta asiasta - muutenhan siihen olisi jo puututtu. Kannattaisi kelata historiaa taaksepäin ja selvittää miten tämä asia oikein meni. Tämä oli ja on poliittinen päätös joka tuli politiikasta, ei yliopistoista tai korkeakouluista.
Todustusvalinta tullee jatkossakin olemaan se pääväylä, pääsykokeet varataan ns ei-ylioppilaskiintiön vuoksi. On turha odottaa mitään suurempia muutoksia politiikoilta. Voisi melkein sanoa että sitä saa mitä tilaa (=äänestää).
/yliopistomies
Äänestäkää jatkossakin sitä kokoomusta, jos haluatte a) korkeakoulutuksesta maksullista, b) lisää erilaisia etuajo-oikeuksia, joista hyötyvät lopulta vain rikkaimmat (esim. ne ensikertalaisuuspisteet pidemmän päälle hyödyttävät rikkaita, koska köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa sluibailla vanhempien rahoilla, vaan pitää nöyrästi ottaa vaikka tradenomin paikka vastaan perähikiältä, jos yliopiston ovet eivät ekalla kerralla aukea), c) entistä enemmän painetta ja kilpailua koulumaailmaan, josta on ponnistettava mahdollisimman nuorena (valinnanvapautta kaventaen) sinne oravanpyörään.
Rikas on voinut ja voi edelleen ostaa lapselleen korkeakoulupaikan Suomen ulkopuolelta, vaikka lapsi ei olisi osoittanut peruskoulussa tai lukiossa mainittavaa lahjakkuutta minkään aineen suhteen. Nyt kokkarit työntävät kiilaa köyhän ja rikkaan yliopistoon pyrkijän väliin saadakseen pyrkijät eriarvoiseen asemaan taloudellisesti. Kokoomuslainen ajatuspaja Libera on viimeiset kymmenen vuotta vaatinut lukukausimaksuja yliopistohin. Kokoomus vastusti aikanaan myös peruskoulua, ja puolue vastustaa edelleen tasa-arvoa ja etenkin tasa-arvoisia mahdollisuuksia köyhän ja rikkaan välillä, vaikka aivan muuta kaiken maailman Sari Sairaanhoitajia äänestäjikseen kosiskellakseen väittää tekevänsä. Siltä puolueelta pitäisi huomioida vain ne teot, eikä sumuttavat sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikertalqisuuuskinntiönpitää poistaa ja tosistjsvalinnala pitäisi valita korkeintaan 30 % opiskelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on niin oikeassa. Edellisellä opetusministerillä, joka tämän sai aikaan, ei ollut tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseen kaikki kerrannaisvaikutrukset, jolla todistusvalinnan tekemisellä korkeakoulujen opiskelijavalinnan pääväyläksi oli. Jospa hänellä edes olisi ollut "hakuikäinen" lapsi, olisi edes vähän ymmärtänyt asian laajuutta. Tässä ei tarvinne luetella kaikkia kerrannaisvaikutuksia, koska muutamat niistä ovat jo näkyvillä, vaikka uutta opiskelijavalintaprosessia on käyty vasta kerran (!!) - yo-arvosanojen inflaatio (hyvätkään arvosanat eivät ole "mitään"), yo-aineiden uusintamylly, valintojen valuminen jopa jo peruskouluun, sekä kirjoittajien että korkeakoulujen "kastijako" jne. Todistuvalinnan kautta opiskelijoiksi saattavat päätyä myös ikään kuin väärät ihmiset, sillä on statusta pyrkiä ja päästä hakupainealoille, jos on kirjoittanut hyvin, mutta tietävätkö tällaiset hakijat oikeasti, mitä opiskeltava ala pitää sisällään? Pääsykokeisiin valmistautuessa alan peruskäsitteet ja orientaatio tulevat selviksi. Olen esim. hyvin huolissani siitä, että lääkäriksi hakeudutaan. koska se antaa rahakkaan tulevaisuuden, mutta pystyvätkö tällaisella orientaatiolla tulevat työskentelemään sellaisten potilaiden /asiakkaiden hyväksi, jotka eivät olekaan tällaisia menestyjiä (sori hieman ohis, mutta tietyllä tavalla kerrannaisvaikutusta tämäkin..)
Tästä aiheesta tulisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tää riitä näin lauantaiaamuun.. En usko, että muutosta tulee kovin pian, koska nykyisetkään päättäjät eivät ihan ole kartalla.. Valitettavasti.
terv opo
Tämä malli tuli Kataisen hallituksen opetusministeriltä mutta koko hallitus oli sen takana. Myöhemmät hallitukset eikä nykyinenkään hallitus ole ollut halukas muuttamaan systeemiä eli yhden hallituksen yhden ministerin haukkuminen on tässä inhottavaa.
Opo tuossa väittää etteivät päättäjät ole ihan kartalla, kyllä ovat, voi olla asiasta eri mieltä mutta jo nyt eri hallituksissa on ollut yhteinen kanta asiasta - muutenhan siihen olisi jo puututtu. Kannattaisi kelata historiaa taaksepäin ja selvittää miten tämä asia oikein meni. Tämä oli ja on poliittinen päätös joka tuli politiikasta, ei yliopistoista tai korkeakouluista.
Todustusvalinta tullee jatkossakin olemaan se pääväylä, pääsykokeet varataan ns ei-ylioppilaskiintiön vuoksi. On turha odottaa mitään suurempia muutoksia politiikoilta. Voisi melkein sanoa että sitä saa mitä tilaa (=äänestää).
/yliopistomies
Äänestäkää jatkossakin sitä kokoomusta, jos haluatte a) korkeakoulutuksesta maksullista, b) lisää erilaisia etuajo-oikeuksia, joista hyötyvät lopulta vain rikkaimmat (esim. ne ensikertalaisuuspisteet pidemmän päälle hyödyttävät rikkaita, koska köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa sluibailla vanhempien rahoilla, vaan pitää nöyrästi ottaa vaikka tradenomin paikka vastaan perähikiältä, jos yliopiston ovet eivät ekalla kerralla aukea), c) entistä enemmän painetta ja kilpailua koulumaailmaan, josta on ponnistettava mahdollisimman nuorena (valinnanvapautta kaventaen) sinne oravanpyörään.
Rikas on voinut ja voi edelleen ostaa lapselleen korkeakoulupaikan Suomen ulkopuolelta, vaikka lapsi ei olisi osoittanut peruskoulussa tai lukiossa mainittavaa lahjakkuutta minkään aineen suhteen. Nyt kokkarit työntävät kiilaa köyhän ja rikkaan yliopistoon pyrkijän väliin saadakseen pyrkijät eriarvoiseen asemaan taloudellisesti. Kokoomuslainen ajatuspaja Libera on viimeiset kymmenen vuotta vaatinut lukukausimaksuja yliopistohin. Kokoomus vastusti aikanaan myös peruskoulua, ja puolue vastustaa edelleen tasa-arvoa ja etenkin tasa-arvoisia mahdollisuuksia köyhän ja rikkaan välillä, vaikka aivan muuta kaiken maailman Sari Sairaanhoitajia äänestäjikseen kosiskellakseen väittää tekevänsä. Siltä puolueelta pitäisi huomioida vain ne teot, eikä sumuttavat sanat.
Kokoomus on myös aina rakastanut valmennuskursseja, ja tällä uudistuksella niiden määrä saatiin räjähtämään. Entistä useampi abi uskoo nyt ja jatkossa saavansa korkeakoulupaikan sillä, että vanhemmat maksavat hänelle jo lukioaikana yksityisopettajan tai paikan valmennuskurssilta. Ennen abit kävivät keväällä vain yhtä valmennuskurssia kerrallaan ( esim. lääkis, oikis tai kauppis), nyt entistä kalliimpia kurssituksia on tarjolla lukion joka aineessa. Tällaisten kurssien laatua on hankalampi valvoa kuin entisten pääsykokeeseen valmentavien kurssien. Pian kassakone kilisee näile yrittäjille ihan yhtä lailla kuin työkkärien pussaa pupua -kurssittajille. Mistäköhän syystä kokoomuslaisilla on useimmiten tosi huonot yo-paperit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on muuten totta, että kesätöihin ei mennä, jotta voi käydä lukion ainana valmennuskursseja kirjoituksia varten. Vaikea tilanne, jos silti jää laudaturit saamatta ja lukion jälkeen ei yhtään työkokemusta.
Ja välivuosina ei keväisin käydä töissä tai tehdään joitain pikkutunteja, jotta voi päntätä täyspäiväisesti pääsykokeisiin. Tai jos korotetaan arvosanoja niin kesäkuukausina ja alkuvuonna pelkästään päntätään.
Kyllä minä pääsykokeisiin lukiessa kävin töissä, kun ei muuten olisi ollut varaa. Pääsykokeissa oli vain se hyvä puoli, että ehdin kesätöillä ja myöhemmin läpi vuoden kerätä rahaa niihin. Lukioaikana ei olisi ollut varaa mihinkään abikursseihin kun ei vanhemmilla ollut mahdollisuutta sellaisia rahoittaa eikä minulla ollut varaa käyttää kesää yo-kokeisiin lukemiseen.
Olen menossa syksyllä kolmatta kertaa lukioon, kun ensimmäisellä kerralla keskeytin mt-ongelmien vuoksi ja toisella kerralla kirjoitin "vain" kaksi E:tä, M:n ja C:n ihan vääristä aineista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki puhuu yo kokeiden-uusimisrumbasta? Tää uudistus on suhteellisen tuore vielä, joten ei voida vielä tarkastella tilastoja ja todeta, että tällainen uusimisryntäys olisi jo syntynyt. Pelkkää ennustelua ja mutuilua toistaiseksi.
Itse arvelen että uusiminen voi lisääntyä niiden nuorten kohdalla, jotka ovat valmiita tavoitteelisesti hakemaan vuodesta toiseen hakupainealalle. (ja näitä nuoriahan on ollut ennenkin, silloin kävivät vain vuodesta toiseen esim. lääkiksen pääsykokeessa) Mutta monet tyytyvät myös ei-niin-haluttuihin-vaihtoehtoihin.
Koska tämä uusimisrumba on jo nyt todellisuutta. Lisäksi lukion kemian,fysiikan ja pitkän matematiikan opetukseen osallistuu aikoja sitten kirjoittaneita ihmisiä, joilla kyseiset opinnot puuttuu. Monet haluavat juuri tiettyyn yliopistoon ja mieluummin korotellaan arvosanoja kuin lähdetään opiskelemaan ei-mieluisaan paikkaan tai ei sitä unelma-alaa
Todistusvalinta johti opiskelijoiden osaamistason heikkenemiseen ja arvosanojen huononemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalqisuuuskinntiönpitää poistaa ja tosistjsvalinnala pitäisi valita korkeintaan 30 % opiskelijoista.
Miksi ensikertalaiskiintiö pitäisi mielestäsi poistaa? Nytkin oli uutisia että ensikertalaisjonossa oli korkeammat pisterajat hyväksytyksi tulemiseen . Mielestäni ensikertalaisille pitäisi päinvastoin pääsyä helpottaa ja toista paikkaa hakevat ohjata siirtohakuun tai avoimen väylään. Todistusvalintakin on ok mikäli nyt ei ihan 80% sitä kautta valita. Toisaalta kun pääsykokeissa mitataan just lukioaineiden osaamista niin miksei pääsykokeeseen panostajat sitten vaan yritä kirjoittaa parempia arvosanoja. Miksi he yhtäkkiä pärjäisi pääsykokeessa paremmin kuin yo-kokeessa?
Tänä syksynä uusijoita on paljon myös sen vuoksi,että kevään 2020 abit saavat uusia maksutta ne aineet , jotka siirtyivät covid-19 vuoksi aikaisemmaksi.
Itse ajattelisin, että pitäisi olla joku systeemi,missä huomioitaisiin yo-arvosanat eli ei pelkästään pääsykokeet.
Nykyisin myös matematiikka, fysiikka yms. arvosanat aivan liian ylikorostuneita todistushaussa.
Tämän vuoden yhteishaku oli myös aivan surkea, koska yliopistot muuttivat kiintiöitä kesken hakuajan. Nyt esim. kauppatieteitä Opiskelemaan otettiin todistuksella jopa 70-90%. Ja esim. oikikseen ja valtiotieteelliseen vain 40%. Ja opiskelijat eivät tienneet tätä etukäteen.
Matemaattisilla aloilla pääsee todistusvalinnalla myös todella helposti...
Vierailija kirjoitti:
:(
No kyllä kaupan kassallakin tienaa 👍
Kyllä sillä 1600€/kk bruttona ittensä kärvistelee kuukauden läpi, mutta ei se mitään mukavaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta johti opiskelijoiden osaamistason heikkenemiseen ja arvosanojen huononemiseen.
Tämä ei ole ihme, kun ennen tankattiin markkinointia, johtamista, laskentatoimea ja rahoitusta sekä kansantaloustieteen perusteita, niin nyt koko tietomäärä tulee ensimmäisen vuoden opintojen aikana.
Alue: Aihe vapaa
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3805868-kokoomus-vaarantaa-lukio…
https://aamuset.fi/artikkeli/3727693/Li+Andersson+Yleissivistava+lukio+…
https://www.verkkouutiset.fi/hyvastit-ensikertalaiskiintioille-li-ander…