Lukeva ja laskeva lapsi eka luokalla on ihan yleistä

Nykyään vanhemmat opettavat, ennen ajateltiin, että kyllä sitten koulussa oppii.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 22:10"]

Tavuttaminen ja kirjainten tavaaminen yksitellen on siis eri asia, kuten yksi jo ehtikin asiaa valaista.

Edelleen on hyvä ostata tavuttaa. Meillä lapsi oppi 5v tavuttamaan tuosta vain sanoja, kun pelleilin hänen kanssaan pu-hu-en täl-lä ta-val-la ta-vut-ta-en.

Esikoiselle opetin kirjainten nimet - aa bee cee dee ee äf gee hoo ...

Lukemaan oppi 5v, mutta alku oli hankalaa juuri tuon vuoksi, että esim. KISSA-sanan aloitti usein sanomalla KOOISSA ja sitten ihmetteli että mikä se on?

Toinen lapsi oppi 4v ja yritinkin nopeasti saada nuo kirjainten nimet (KOO ÄS..) pois käytöstä, mutta toki ne ehti jo oppia. Siltä on vaikea välttyä.

Olen itsekin oppinut 5-6v taitteessa lukemaan, tosin vanhemmat eivät opettaneet. Omille lapsille olen opettanut, sillä lukeminen on jo pienenä kiva taito, se kun avaa lapselle aivan uuden maailman.

[/quote]

Tavutit väärin ja ylpeilet sillä?

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:31"]

Nykyään? Mistä tämä johtuu, että nykyään osataan, ennen ei, vaan oli hyvin harvinaista osata lukea saati laskea ennen kouluunmenoa.

[/quote]

Eskarin tavoitteet ovat nykyään ihan erilaisia kuin ennen.  Esim. meidän lasten eskarin kirjojen (siis matikassa ja äikässä omat kirjansa) perusteella voi päätellä että tavoitteena on että eskarissa opitaan lähes kaikki suuraakkoset (ei kaikkia vierasperäisiä kirjaimia) ja numerot ja pienet laskutehtävät. Ekalla nuo piti jo osata. Suoraan siirryttiin pienaakkosiin ja vähän vaikeampiin laskutehtäviin.

Kummankin lapsen luokalla n. puolet on osannut lukea koulun alkaessa. Esikoisen luokalla kaikki lukivat jouluna, kuopuksen luokalla vissiin oli joku joka ei tuolloin vielä osannut.

Omasta eskaristani muistan paljon simppelimpiä tehtäviä. Kirjoissa tai muutenkaan ei varmasti opeteltu yhtään kirjainta.

BTW: täällä päiväkodissa on viskari 5-vuotiaille, joissa käytetään tunti viikossa pienten laskujen ja kirjainten opetteluun. Ja tämä tehdään siis paperin ja kynän avulla, ei mitenkään leikkien metsässä.

Meidän ekaluokkalainen osaa tehdä kolmasluokkalaisen siskonsa matikantehtävät ja kertotaulutkin sujuvat melko hyvin. Innostus matikkaan on säilynyt, koska saa koulussa tehtävät tehtyään mennä koneelle pelaamaan matikkapelejä tai saa muita lisätehtäviä. Kotonakin laskee arkitilanteissa kohtuuvaikeita päässälaskuja.

Lukea osasi myös ennen koulua, mutta äikkä on kuulemma tylsää kun siinä jankataan niin paljon ja joutuu kirjoittamaan sata samaa tavua.

Eli jos lapseni osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ekalle mennessään, kannattaa lapsi ottaa kotiopetukseen ekaksi vuodeksi ja lähettää vasta sitten kouluun?

Ei, vaan jos lapsi EI osaa lukea, hänet kannattaa ottaa kotiopetukseen, koska vanhempien tehtävä on opettaa lapsi lukemaan ennen kouluunmenoa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:07"]

Eli jos lapseni osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ekalle mennessään, kannattaa lapsi ottaa kotiopetukseen ekaksi vuodeksi ja lähettää vasta sitten kouluun?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:06"]

Otetaan ihan oma aloitus Tuntuu, että nykyään 90 % tuttujen lapsista osaa lukea ja laskea ennen kouluikää. Yksi sellainen ekaluokan aloittava lapsi on tullut vastaan, joka ei osannut lukea, mutta osasi yhteen- ja vähennyslaskun. Miksi vanhemmat pitävät omaa lukevaa alla kouluikäistä lastaan ihmelapsena, vaikka se on ihan yleistä? Tunnen montakin, joka on lukenut 5-v ja muutaman nelivuotiaana lukemaan oppineen. Oma lapsen oppi alle 4-v, eikä ole mikään ihmelapsi, vaan ollut aina kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta. Koulumenestys on hyvä, mutta ei mikää häkellyttävän loistava. Kai nuo opettajat ovat sellaisiin lapsiin tottuneet jo. Monella vanhemmalla on ihme käsitys, että se oma lukeva lapsi on jotain erikoista  ja jännittää kovasti, tiedoksi vaan, ettei se ole mitenkään erikoista. Oman poikani ope sanoi ekaluokan alkaessa, että siltä luokalta osaa puolet lukea ja lukevat lapset saavat pulpettikirjan koulun kirjastosta äidinkielen tunneille; kirjasta voi sitten halutessaan kertoa tarinan, jos taidot ovat sillä tasolla. Vilkkailla lapsilla ei vain kärsivällisyys riitä lukea itsenäisesti. 

[/quote]Mu n lapsi ei mielestäni osannut lukea sujuvasti vielä toukokuussa ja oli käynyt koulua n 10 päivää niin sano missä se vitsikirja on. Luki siitä niin sujuvasti. Osasi laskea päässä eskarivuoden keväällä esim 9+9+12 Peruskoulusta päästessään ka oli 9,6

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:07"]

Eli jos lapseni osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ekalle mennessään, kannattaa lapsi ottaa kotiopetukseen ekaksi vuodeksi ja lähettää vasta sitten kouluun?

[/quote]Ei mitään kotiopetuksia vaan suoraan tokalle. Tosin pitää käydä psykologin pakeilla onko tarpeeksi koulukypsä. Itse en kiirehtinyt.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:26"]

Ei, vaan jos lapsi EI osaa lukea, hänet kannattaa ottaa kotiopetukseen, koska vanhempien tehtävä on opettaa lapsi lukemaan ennen kouluunmenoa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:07"]

Eli jos lapseni osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ekalle mennessään, kannattaa lapsi ottaa kotiopetukseen ekaksi vuodeksi ja lähettää vasta sitten kouluun?

[/quote]  Yleisesti ottaen kaikki käy eskarin ja ilmeisesti suurin osa jo lukea. Itse en yrittänyt edes opettaa lukemaan. Pian oppi me ni koulussa päähän.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:39"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:26"]

Ei, vaan jos lapsi EI osaa lukea, hänet kannattaa ottaa kotiopetukseen, koska vanhempien tehtävä on opettaa lapsi lukemaan ennen kouluunmenoa.

 Lapseni aloitti vasta eskarin tammikuun puoilen välin jälkeen koska oli matkoilla isänsä kanssa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 08:07"]

Eli jos lapseni osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ekalle mennessään, kannattaa lapsi ottaa kotiopetukseen ekaksi vuodeksi ja lähettää vasta sitten kouluun?

[/quote]  Yleisesti ottaen kaikki käy eskarin ja ilmeisesti suurin osa jo lukea. Itse en yrittänyt edes opettaa lukemaan. Pian oppi me ni koulussa päähän.

[/quote]

[/quote]

Eka luokallahan on tärkeää että oppii olemaan ryhmässä, istumaan paikoillaan, osaa mennä kouluun, osaa solmia kengännauhat, pottuja ei kai tarvi enää osata kuoria

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:06"]

Otetaan ihan oma aloitus Tuntuu, että nykyään 90 % tuttujen lapsista osaa lukea ja laskea ennen kouluikää. Yksi sellainen ekaluokan aloittava lapsi on tullut vastaan, joka ei osannut lukea, mutta osasi yhteen- ja vähennyslaskun. Miksi vanhemmat pitävät omaa lukevaa alla kouluikäistä lastaan ihmelapsena, vaikka se on ihan yleistä? Tunnen montakin, joka on lukenut 5-v ja muutaman nelivuotiaana lukemaan oppineen. Oma lapsen oppi alle 4-v, eikä ole mikään ihmelapsi, vaan ollut aina kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta. Koulumenestys on hyvä, mutta ei mikää häkellyttävän loistava. Kai nuo opettajat ovat sellaisiin lapsiin tottuneet jo. Monella vanhemmalla on ihme käsitys, että se oma lukeva lapsi on jotain erikoista  ja jännittää kovasti, tiedoksi vaan, ettei se ole mitenkään erikoista. Oman poikani ope sanoi ekaluokan alkaessa, että siltä luokalta osaa puolet lukea ja lukevat lapset saavat pulpettikirjan koulun kirjastosta äidinkielen tunneille; kirjasta voi sitten halutessaan kertoa tarinan, jos taidot ovat sillä tasolla. Vilkkailla lapsilla ei vain kärsivällisyys riitä lukea itsenäisesti. 

[/quote]Nykyään harvinaista jos ei osaa lukea ekalla. Mammat, tulevat ekaluokkalaiset, nyt treenaamaan lukemista. Tavutuksia. Päässälasku taitoakin voi testata ellei oo aiemmin testannut. Lukekaa lapsille mahdollisimman paljon vaikka lapsi tuntuu haparoiden lukevankin. Siinä saa lapsi samalla läheisyyttä ja läsnäoloa. Jättää ne siivoukset vähemmälle ja pölyrätin huiskuttelut vähemmälle.

Kyllä koulussa edelleenkin TAVUTETAAN sanoja (KIS-SA) sen jälkeen kun lukeminen on tavu- ja sanatasolla.

Rehtori on varmaankin tarkoittanut sitä, että ei nykyisin ei TAVATA sanoja kirjainten nimillä (KOO-II-ÄS-ÄS-AA) vaan äänteillä, jotka sitten liu'utetaan "pötköksi". Usein tuo kirjainten nimillä tavaaminen eli vanha tapa sotkee lukemaanopettelua. 

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:13"]

Tosiasia on myös, että kaikki alkuopettajat eivät osaa/halua/jaksa eriyttää opetusta millään tavalla. Oma tyttöni osasi sujuvasti sekä lukea, kirjoittaa että laskea ennen kouluikää ja luokalla oli muitakin jotka jo lukivat ja laskivat. Niin vain hekin joutuivat ekaluokalla tankkaamaan kirjaimia ja niitä AU UI EI OI -tavuharjoitteluja eikä kukaan saanut opettajalta mitään oman tason tehtäviä/pulpettikirjaa tai vastaavaa. Oma lapseni on kuitenkin sellainen kiltti 10 tyttö, joten oli nätisti aloillaan tunneilla ja antoi muille työrauhan.

Syksyllä meiltä lähtee uusi oppilas ekalle, osaa myös lukea ja laskea. Toivottavasti hänen opettajallaan on eriyttäminen paremmin hallussa.

[/quote]

Meillä oli ihan sama tilanne. Luulin, että nykypäivänä lukuopetus olisi ihan automaattisesti eriytettyä. Meinasi olla turhauttava koulun alku, kun koko syksy mentiin äidinkielessä niiden hitaimpien tahtiin. Kun oli vain yksi, joka ei osannut lukea, tämä yksi sai omaa lukuopetusta ja muut sitten vaikeampia tehtäviä. Lapsi kysyi, että miksi siellä koulussa oikein pitää käydä, kun ei siellä opeteta mitään uutta. Ja ei munkaan lapseni mikään nero ole, kielellistä lahjakkuutta kyllä osoittanut pienestä pitäen ja myös lukuhommat kiinnostivat jo varhain.

Ekaluokan jälkeen kyllä on sellainen olo, että eipä siellä paljon ole uutta tullut koko vuonna. Sosiaalisten taitojen suhteen varmasti ekaluokka oli ihan opettavainen. Mutta kun niin moni jo osaa lukea ja laskeakin ennen koulua, niin eikö sitä koulua joko voisi aloittaa aiemmin tai sitten tehdä ekaluokalla jotain oppimista. Mun mielestäni on tulevia kouluvuosia ajatellen huono homma, jos oppii alussa siihen, ettei tarvitse vaivaa nähdä ollenkaan, eikä tarvitse haastaa itseään. Kannatan nykyistä voimakkaampaa eriyttämistä peruskoulussa. Jos joku on vaikka erityisen lahjakas matikassa ja muissa aineissa ikäryhmänsä tasoinen, eikö olisi viisasta pistää se matikkanero tekemään muuta kun niitä samoja laskuja, jotka on osannut jo vuosia aiemmin. Olen kuullut, että joissakin kouluissa/jotkut opettajat  näin tekevät, mutta valitettavasti ei joka paikassa.

Pitääkö joku lastaan erityisenä, jos tämä osaa lukea? En itse ainakaan. Lapset nyt vaan on erilaisia ja kiinnostuu eri asioista ja oppii eri asioita eri tahtiin. Oma poikani ilmoitti joulun aikaan alkavansa kirjoittaa. Koulu alkaa syksyllä ja osaa lukea, kirjoittaa ja laskee mielellään. Eskarissa olivat varmaan harjoitelleet jakolaskuja, koska kertoi juuri ruokapöydässä esimerkkejä jakolaskuista. Ryhmässä on muitakin samoista jutuista kiinnostuneita. Siskoni on alakoulussa töissä ja juteltiin juuri siitä, miten nykyään noin puolet osaavat lukea kouluun tullessaan. Joitain muita juttuja oma lapseni sitten harjoittelee puolestaan enemmän... Lapset nyt vaan on erilaisia.

Tavuttaminen ja kirjainten tavaaminen yksitellen on siis eri asia, kuten yksi jo ehtikin asiaa valaista.

Edelleen on hyvä ostata tavuttaa. Meillä lapsi oppi 5v tavuttamaan tuosta vain sanoja, kun pelleilin hänen kanssaan pu-hu-en täl-lä ta-val-la ta-vut-ta-en.

Esikoiselle opetin kirjainten nimet - aa bee cee dee ee äf gee hoo ...

Lukemaan oppi 5v, mutta alku oli hankalaa juuri tuon vuoksi, että esim. KISSA-sanan aloitti usein sanomalla KOOISSA ja sitten ihmetteli että mikä se on?

Toinen lapsi oppi 4v ja yritinkin nopeasti saada nuo kirjainten nimet (KOO ÄS..) pois käytöstä, mutta toki ne ehti jo oppia. Siltä on vaikea välttyä.

Olen itsekin oppinut 5-6v taitteessa lukemaan, tosin vanhemmat eivät opettaneet. Omille lapsille olen opettanut, sillä lukeminen on jo pienenä kiva taito, se kun avaa lapselle aivan uuden maailman.

Meillä taas juuri kukaan ei osaa lapsen eskariryhmässä lukea. Muutama tyttö osaa, mutta ei yksikään poika. Toisaalta ohjaajat sanoivat,että eivät ole opettaneetkaan. Ja emme mekään poikaamme ole opettanut, joten mistä olisi voinutkaan oppia. Eipä näytä olevan ihan kauheasti vielä kiinostustakaan.

Sitten toisaalta poika laskee kyllä. On vaikea uskoa, että ihan kaikki tuon ikäiset laskisivat? Kun neuvolassakin vaadittiin tuon ikäiseltä vasta laskemista 20. Eli 1,2,3,4,5,6...jne. Ei mitään yhteenlaskuja todellakaan. 

Meillä poika laskee siis yhteenlaskuja ja miinuslaskuja. Kaikilla alle 100 luvuilla. Ja joitan helppoja alle 1000 luvuilla. 

Ei tosiaan osaa suurin osa. Oman lapseni luokalla jaettiin kolmeen tasoryhmään ykkösen syksyllä ja 25 oppilaasta 5 luokiteltiin hyviksi lukijoiksi, 9 tavaajiksi/joten kuten ja 11 ei osannut lukea. Kaikki ne oppivat mainiosti ja vain parilla oli edelleen heikko lukutaito kakkosella. Kumpikin käy erityisopetuksessa.

Asutaan omakotitaloalueella, mamuja luokalla ei ole yhtään. Tavallista keskiluokkaista porukkaa.

Minä luulen, ettei monikaan näistä ennen kouluikää luku-, kirjoitus- ja laskutaidon omaavista lapsista ole "itseoppineita", vaikka vanhemmat mielellään tällaisen kuvan antavatkin. Kyllä useinmiten on kyseessä vanhempien enemmän tai vähemmän aktiivinen opettaminen kyseisiin taitoihin. Meilläkin tuttavapiirissä erään opettajan lapsi oppi lukemaan 5-vuotiaana. Äidin mukaan "aivan itsestään ja yllättäen", mutta lapselta lipsahti totuus kerran meillä kylässä ollessaan: "äitin kanssa pitää harjoitella 10 minuuttia päivällä ja sitten saa ottaa muumikeksejä".. Enpä ole viitsinyt äidilleen tästä totuudentorven kommentista mitään mainita :)

Omat lapseni ovat oppineet auttavasti lukemaan eskarin keväänä ja koulussa sitten jo ekaluokan aikana melko sujuvasti, kirjoittaminen tullut vasta koulussa. Nuorimmainen kävi aikanaan puheterapiassa R-opetuksessa ja muistan vieläkin, kun 4,5 -vuotiastani ensimmäistä kertaa terapiaan vein, kuinka ison numeron ja hämmästyksen puheterapeutti teki siitä, että lapseni ei VIELÄ osannut EDES nimeään tikkukirjaimilla kirjoittamaan. Käyttivät paljon aikaa kirjainten kirjoittamisen harjoitteluun terapia-aikana ja kotiläksyiksikin harjoituksia tuli. Ja ainoa syy terapiaan oli siis ärrän puuttuminen puheesta.

Itse olen sitä koulukuntaa, joka pitää aivan normaalina ja jopa suotavana, että lapsi saa olla osaamatta lukemista, kirjoittamista ja laskemista ennen kouluun menoa. Riittää mainiosti, että eskarissa on oppinut kynää käyttämään, numerot ja kirjaimet kirjoittamaan. Tästä kai on jo aikojen alussa ollut kyse, että ekaluokalla saadaan aapinen ja tästä alkaa suuri seikkailu, kun yhdessä opetellaan lukemisen alkeet. Ei ollut tylsistyneitä ja turhaantuneita lapsia, kun kaikki oppiminen lapsille uutta ja ihmeellistä.

Ja vielä semmoinen asia tuli mieleen, että mitenkä se ekaluokan opettaja arvioi todistukseen lukemis- ja kirjoittamistaidon, kun luokassa on aivan normaalisti vasta ekaluokan aikana taidot oppineita oppilaita ja sitten näitä superlahjakkaita valmiiksi sujuvasti lukeneita oppilaita? Taitaapa käydä niin, että asteikolla 1-3 kolmosen saavat vain nämä viimeksi mainitut ja ensiksi mainitut yltävät parhaimmillaankin vain kakkoseen. Näinhän sen ei pitäisi olla, koska parhainkin arvosana pitäisi pystyä saavuttamaan "nolla-lähtökohdasta" aloittavienkin ellei koulun pääsyvaatimuksena ole luku-ja kirjoitustaito..

Miksi te, joilla lapsi osaa lukea, kirjoittaa ja laskea sujuvasti ennen ekaluokkaa, ette ano lapselle pääsyä suoraan kakkosluokalle?

Meidän lapsi kun meni ekalle, luokassa reilusti alle puolet osasi lukea. Vaikka tasoeroja tässä mielessä oli ja varmaan osa lapsista oli koulussa tylsistyineitä, nyt nelosluokalla ei oppilaiden välillä ole nähtävissä mitään normaalista poikkeavia tasoeroja.