Miniä suuttui, kun en ota hänen lapsiaan edellisestä liitosta hoitoon

Jos miniä on penskansa hankkinut, hoitakoot tai vieköön omille sukulaisilleen hoidettaviksi. Ei kukaan toisen lapsia mielellään ota 24/7 vastuulla hoidettavikseen ennen kuin ovat vähintään 10-vuotiaita. Ja sitten ovatkin jo teini-ikäisten hullutukset mukana. 

Kyllä vieraitakin lapsia voi hoitaa. Totta kai asiasta pitäisi keskustella kunnolla, huono jos toinen olettaa että ilman muuta otat. Mutta vähän kylmältä kuulostaa tuolloin tiukkaan geeniperimään tuijottaminen, ihan kuin rakkaus olisi jotain tarkoin mitattavaa, eikä sitä kannattaisi tuhlata liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Aivan todella surullista luettavaa, että ihmiset kohtelevat lapsia noin eriarvoisesti. Olen aina ajatellut, että tällaisia asetteluja on vain elokuvissa, mutta näköjään perustuu ihan tosielämän. Hyi!

Jep. Kylmää meininkiä monilla :( Mutta kaikkeen on syynsä, tähänkin asiaan, eli luultavasti näillä rakkaudettomilla on itselläänkin ollut ikävä lapsuus. Miten voit rakastaa, jos sinua ei ole rakastettu? Minua on rakastettu, siksi minun on helppo rakastaa <3

Jos oma lapsenlapsikin olisi iloinen, että hänen sisaruspuolet tulee myös hoitoon, niin miksi ei.

Kuulostaa jotenkin niin katkeralta. Itse en ainakaan pystyisi ajattelemaan, että "te ette pääse, ette ole yhtä tärkeitä"

Tärkeää on tosiaan myös se, haluaako lapsenlapsi sisaruspuolensa mukaan. Jos he leikkivät mukavasti keskenään, hoitaminenkin on vain helpompaa. Jos taas puolisisarukset ovat aivan eri ikäluokkaa, villejä ja huomionkipeitä, on varmasti lapsenlapsellekin kivampaa touhuta isovanhempien kanssa rauhassa oman ikätason mukaisia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei mun anoppi haluais kaikkia lapsia hoitaa, eipä tuo saisi hoitaa omaa lapsenlastaankaan, veisin hänet omalle äidilleni samalla kun ne muutkin lapset. Mikä järki siinä on ripotella kaikki lapset eri osoitteeseen hoitoon

Eli tässä on erilaisia arvoja ja tarpeita vastakkain:

Biologisen lapsenlapsen suhde isovanhempaansa.

Sisarusten välinen suhde ja tasa-arvo.

Äidin mukavuudenhalua kuljettamisten osalta.

Mummon voimavarat ja jaksaminen.

Sinun vastauksestasi käy ilmi ettet arvosta ensimmäistä ja viimeistä yhtään.

Ja muut eivät sitten arvosta keskimmäisiä.

Esimerkiksi tuo kuljettaminen on ihan todellinen ongelma lapsiperheen arjessa.

Kyllä täällä paistaa läpi laiskojen hirviöminiöiden kostonhalu. Tämä yksi kirjoittaja kertoi kuinka hirveää oli olla isäpuolen suvun kanssa tekemisissä, kun kuuli aikuisilta suoranaista v”ttuilua.

Ja silti nämä uudet miniät altistavat ehdoin tahdoin lapsensa kaltoinkohtelulle hoitopaikoissa, joissa he eivät ole toivottuja vieraita. Se että miniä tai uusioperhe haluaa elää yhden yksikön elämää, ei tarkoita että muu maailma ja ympäristö ajattelee noin idylisesti. Sukulaiset voivat tiedostamattaankin kohdella lapsia eritavoin vaikkei selkeää syrjimistä olisi. Mutta tuskin väsynyt mummo kovin pirteää seuraa on lapsille joita hänet on pakotettu hoitamaan.

On bonuslapselle paljon parempi että hän saa jäädä oman vanhempansa luo siksi aikaa kun sisarus vierailee biologisten sukulaistensa luona sen sijaan että bonuslapsi viedään tasapuolisesti sisaruksensa kanssa paikkaan/ tilanteeseen jossa kohtelu ei Kuitenkaan ole tasapuolista. Miniät ilmeisesti oman mukavuudenhalunsa takia tunkevat lapsensa toisten hoidettavaksi välittämättä hoitopaikan sopivuudesta ja vaikutuksista lapseensa.

Vierailija kirjoitti:

Tosi kauhea ketju. Mä haluisin, että kaikki sijais -äiskät. iskät, mummut, paapat, tädit, enot pitäis huolta lähimmäisistä. Varsinkin niistä pienistä.

Minä en ole mikään sijaismummo vain sillä perusteella että lapseni puolisolla on ennestään lapsia. Yleisesti ottaen en pidä lapsista, lukuunottamatta omia biologisia lapsenlapsiani. Minulla ei ole lastenlasteni kanssa saman katon alla asuvien lasten kanssa mitään yhteistä, en koe heitä omaan sukuuni kuuluviksi. Heillä on omat vanhemmat ja isovanhemmat. Meillä siis tilanne se, ettei tällä uusperheellä ole ainakaan toistaiseksi yhteisiä lapsia ja tuskin tuleekaan kun kummankin omat ovat jo lähellä teini-ikää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman ja lapsen suhde on parhaimmillaan vahva kiintymyssuhde, todella erityinen ja merkityksellinen. Ja se rakentuu eikä vain synny tyhjästä. Jotenkin tuntuu hassulta että siihen samaan äkillisesti ikään kuin pakotetaan. Aletaan kutsumaan mummoksi tai papaksi kysymättä mitä mummo tai pappa tästä ajattelee, eihän sellaiseen sidokseen voi pakottaa. En minäkään haluaisi että aletaan yhtäkkiä äidiksi, siskoksi tai serkuksi kutsumaan, jos en sitä ole toiselle.

Olen kasvanut uusperheessä, eikä olisi tullut mieleenikään mennä veljeni toisille isovanhemmille (toiset oli yhteiset). Minusta hänellä oli oikeus siihen jakamattoman huomioon, mikä isossa perheessä oli harvinaista. Eroperheen lapsi joutuu joustamaan ja sopeutumaan niin paljon, onhan se aikamoinen muutos jos se tärkeä isovavanhempikin pitää yhtäkkiä jakaa.

Jokainen vanhempana varmaan ymmärtää, että on ihan eri asia viettää aikaa omien lasten kanssa, kuin ottaa hoitoon esim. lasten serkkuja. Vaikka he ovat rakkaita. Ja se käy voimille ihan eri tavalla. Kyllä minä ainakin ymmärrän, että se on isovanhemmalle erilaista hoitaa uuden liiton lapsia oman lapsenlapsen lisäksi, eikä välttämättä jaksa.

No entäpä se lapsi joka on pakotettu uusperhekuvioon ja jolla ei ole isovanhempia? Jätetään yksin kotiin ja ikää on 7 vuotta? Aika säälimättömiä olette.

Kyllä se on biologisen vanhemman asia huolehtia. Jos lapsen pakottaa uusperhekuvioon ei se appivanhempien syytä tai vastuulla ole

Rankaisetko lapsia siitä, että he rassukat ovat sattuneet syntymään karmealle miniällesi ? Ennemmin voisit olla heille ainoa täysipäinen ihmiskontakti. Mistä tiedät, kuinka paljon oikeasti kaipaavat salaa sinua ?

Minulla oli just tuollainen äiti, jonka takia kaikki minua syrjivät. Edes koulkavereitten äidit eivät antaneet lastensa olla kanssani tekemisissä, kun äitini vietti niin h**raavaa elämää.

Sääli niitä pikkuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki teet itse päätöksesi. Varaudu siihen ettet näe biologisia lapsenlapsiasi enää.

T. Sivusta seurannut isoäiti

Onko tosiaan ihan ok kiristää miehensä äitiä hoitamaan lapsiaan edellisistä suhteista?

Ei ole kyse kiristämisestä vaan ihan luonnollisesta erkaantumisesta siinä kohtaa, kun ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti.

Minulle on kelvannut kaikki lapset hoitoon omien voimavarojen mukaan, niin tyttären miehen lapsi kuin heidän yhteinen ja tyttären oma lapsi.

En tee eroa heidän välillään, rakkaita ovat kaikki.

Toiselle isoäidille ei kelvannut, ja nyt lapset eivät edes itse halua mennä sinne, ei vävyn oma, eikä heidän yhteinen koska heidän sisarpuolensa eriarvoistettiin siellä.

Sellaista se on, jokainen tekee päätöksensä itse, mutta jos muut reagoivat siihen negatiivisesti niin sen kanssa on elettävä. Lapset ovat fiksuja, lapset huomaavat tuollaiset.

T. Isoäiti

No kelpaisiko sinulle hoitoon myös tyttären miehen exän lapsi? Se kun on sen tyttären miehen lapsen sisarus samalla tavalla kuin oma lapsenlapsesi.

Kelpaisi, mutta sellaista ei ole. Omien voimavarojen mukaan kelpaa myös naapurin lapset, ja varamummipalvelun kautta minun luonani käyvä lapsi, joka ei ole edes etäisesti sukua minulle.

T. Se sivusta seurannut isoäiti

T. Se sivusta seurannut isoäiti

Se ettei koskaan suostu pyydettäessä auttamaan oman lapsen puolison lapsen kanssa ja tietoisesti korostaa ja tärkeilee biologisella suhteella on jotenkin hyvin luotaantyöntävää käytöstä. Se myös antaa signaalin, ettei hyväksy lapsensa valintoja ja haluaa osoittaa mieltä tästä syystä. Jos suhde on aivan tuore ja / tai muuten hyvin vahingollinen, tämän ymmärtää, mutta vakiintuneessa ja tasapainoisessa suhteessa ei.

Lapsen kumppanin lapsi voi olla aivan kiva ja ihana, jos antaa suhteelle mahdollisuuden. Ja lakkaa tällöin myös olemasta vieras lapsi. Useimmilla rakkaus tai kiintymys eivät ole mitenkään rajallisia ja yhdestä lapsesta pitäminen ei ole pois toiselta.

Omat rajat saa silti tietysti pitää. Pidän silti lähtökohtaisesti omituisena, että jos jaksaa hoitaa biologisia lapsenlapsiaan ja pitää heistä, etteikö edes välillä voisi vanhempien avuksi heitä hoitaa..

Vierailija kirjoitti:

Se ettei koskaan suostu pyydettäessä auttamaan oman lapsen puolison lapsen kanssa ja tietoisesti korostaa ja tärkeilee biologisella suhteella on jotenkin hyvin luotaantyöntävää käytöstä. Se myös antaa signaalin, ettei hyväksy lapsensa valintoja ja haluaa osoittaa mieltä tästä syystä. Jos suhde on aivan tuore ja / tai muuten hyvin vahingollinen, tämän ymmärtää, mutta vakiintuneessa ja tasapainoisessa suhteessa ei.

Lapsen kumppanin lapsi voi olla aivan kiva ja ihana, jos antaa suhteelle mahdollisuuden. Ja lakkaa tällöin myös olemasta vieras lapsi. Useimmilla rakkaus tai kiintymys eivät ole mitenkään rajallisia ja yhdestä lapsesta pitäminen ei ole pois toiselta.

Omat rajat saa silti tietysti pitää. Pidän silti lähtökohtaisesti omituisena, että jos jaksaa hoitaa biologisia lapsenlapsiaan ja pitää heistä, etteikö edes välillä voisi vanhempien avuksi heitä hoitaa..

Ja outoa on että vaikka sukulainen ei ole kiintinyt bonuslapseen ja osoittaa mieltään niin silti viaton lapsi viedään tällaisen henkilön hoidettavaksi. Ymmärrättekö että tuollainen ympäristö ei ole hyvä lapselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei koskaan suostu pyydettäessä auttamaan oman lapsen puolison lapsen kanssa ja tietoisesti korostaa ja tärkeilee biologisella suhteella on jotenkin hyvin luotaantyöntävää käytöstä. Se myös antaa signaalin, ettei hyväksy lapsensa valintoja ja haluaa osoittaa mieltä tästä syystä. Jos suhde on aivan tuore ja / tai muuten hyvin vahingollinen, tämän ymmärtää, mutta vakiintuneessa ja tasapainoisessa suhteessa ei.

Lapsen kumppanin lapsi voi olla aivan kiva ja ihana, jos antaa suhteelle mahdollisuuden. Ja lakkaa tällöin myös olemasta vieras lapsi. Useimmilla rakkaus tai kiintymys eivät ole mitenkään rajallisia ja yhdestä lapsesta pitäminen ei ole pois toiselta.

Omat rajat saa silti tietysti pitää. Pidän silti lähtökohtaisesti omituisena, että jos jaksaa hoitaa biologisia lapsenlapsiaan ja pitää heistä, etteikö edes välillä voisi vanhempien avuksi heitä hoitaa..

Ja outoa on että vaikka sukulainen ei ole kiintinyt bonuslapseen ja osoittaa mieltään niin silti viaton lapsi viedään tällaisen henkilön hoidettavaksi. Ymmärrättekö että tuollainen ympäristö ei ole hyvä lapselle?

Aikuisen ei pidä koskaan osoittaa mieltä lapselle. Eli sikäli olet oikeassa, tuollaisen aikuisen hoitoon en antaisi yhtäkään lasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joillekin lapsille kuuluu 6 isovanhempaa kuin muille vaan 4. Ottavatko ne exien isien isovanhemmat näitä nykyisä lapsia hoitoon?  En todellakaan ottaisi, lapsista tykkään ja lapsenlapsista tosi paljon. Mutta jokaisella lapsella on 2 vanhempaa ja neljä isovanhempaa, joillakin ne kaikki ovat kuolleet, mutta silti tilanne on 2 ja 4.

Nyt on kyllä sosialistinen ajatusmaailma lähtenyt ihan omille kierroksille. Suomessa on yleistä tämä, ettei toiselle voi sallia mitään, mitä ei itsellä ole, mutta ei se siitä yhtään terveempää tee.

Mitä enemmän lapsella on läheisiä hyviä aikuisia ympärillä, sen parempi. Se ei ole keneltäkään pois, jos lapsella on vaikka 8 hyvää isovanhempaa. Minä voisin kyllä hoitaa, ei minulle ole niin oleellista, kenen siittämä lapsi on kyseessä vaan kyse on puhtaasti tästä lapsesta. Jokaisella on tietysti oikeus itse päättää, ketä hoitaa, mutta en myöskään ymmärrä tällaista ajattelua, mitä tuossa yläpuolella esiintyy. Menee samaan kategoriaan sen kanssa, että ollaan valmiita maksamaan 100 euroa siitä ettei naapuri saa 50 euroa lotosta.

Mietipä asiaa toisin päin: jos olisit itse eronnut ja löytänyt uuden kumppanin, toivoisitko, että lapsesi hyväksyisivät tämän osaksi perhettä, vaikka heillä ei ole biologista sidosta? Vai olisiko sinulle ok, että teidän molempien tarvitessa apua lapsesi tulisivat auttamaan vain sinua?

Entä uuden kumppanisi lapset - odottaisitko heidän hyväksyvän sinut osaksi perhettään?

Itse olet tiesi valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan todella surullista luettavaa, että ihmiset kohtelevat lapsia noin eriarvoisesti. Olen aina ajatellut, että tällaisia asetteluja on vain elokuvissa, mutta näköjään perustuu ihan tosielämän. Hyi!

Jep. Kylmää meininkiä monilla :( Mutta kaikkeen on syynsä, tähänkin asiaan, eli luultavasti näillä rakkaudettomilla on itselläänkin ollut ikävä lapsuus. Miten voit rakastaa, jos sinua ei ole rakastettu? Minua on rakastettu, siksi minun on helppo rakastaa <3

Höpöhöpö. Lammas ei tarvitse olla, miniä hoidattakoot jälkikasvunsa omilla vanhemmillaan. Meillä rakkautta riittää, omille lapsille ja lapsien lapsille. Muut hoitakoot omansa.

On vähän ikävä lukea näitä kommentteja. Itselläni ei ole lapsenlapsia ollenkaan. Olisipa lapsellani  naisystävä/vaimo, jolla on ennestään lapsi! Mielelläni ottaisin lapsipuolen kylään, mutta pikku yksiössä ja vähillä rahoilla en pystyisi paljoa tarjoilemaan mitään.  - Vanhemmalla lapsellani oli aikoinaan monta tätipuolta uudessa avioliitossani, lapseni sai  heiltä  tasapuolisesti joululahjoja pikkusiskonsa kanssa. Lahjat olivat leluja (ei luksusta) tai yöpuku tai neulotut sukat. Arvostan puolisoni sukulaisia todella.

Osa kommentoijista sanoo, että bonuslasten omien isovanhepien pitäisi hoitaa näitä. Tai isän pitäisi hoitaa omia lapsiaan. Mutta lasten biologisilla lähiomaisilla saattaa olla paha päihdeongelma (antaisitko lapsesi rattijuopon kyytiin?) tai mielenterveys horjuu pahasti (lähettäisitkö lapsen yksin sellaisen vaarin tai mummun luo?).

Olet aivan oikeassa. 

Vanhuksilla on oikeus rauhalliseen kotielämään.