Abortti vai ei

Moikka

Olen 30.v ja pian 9 viikkoa raskaana.

Olen viimeiset 10 vuotta haaveillut lapsesta ja ajatellut, että haluan aina lapsia.

Nyt tulin yhtäkkiä nopeasti raskaaksi, jotenkin odotin että siinä olisi mennyt paljon pidempään. Raskaus on niin iso shokki, etten tiedä haluanko pitää lasta ollenkaan. Minua pelottaa oman elämäni menetys. Minulla on avopuoliso joka varmasti olisi hyvä isä, mutta se ei nyt auta. Talous on kunnossa ja tukiverkko lapselle olisi hyvä. Hormonit ovat minulla aivan sekaisin, raivoan ja itken vaan kokoajan ja näen abortin helpotuksena. Mies sanoi että ero tulee heti jos abortin teen. Sitäkään en pidä huonona asiana, tuntuu että nyt haluan vain olla yksin.

Koko korona kevät on ollut helvetin rankka, mieheni on ulkomailla töissä ja sen takia puolet viikosta poissa kotona, nyt hän on ollut 4 kuukautta kokoajan kotona. En jaksa katsella häntä enää ollenkaan. Olen itsekin tottunut matkustelemaan ulkomaille lähes joka kuukausi ja tämä kotona ”vankina” oleminen on saanut minut masentumaan ja ahdistumaan.

Voiko kaikki nämä tunteet vain liittyä hormoneihin? Teenkö elämäni virheen jos pidän lapsen vain sen takia että sitähän olen aina halunnut? Tunnen olevani aivan hukassa ja aivan loppu tähän pohtimiseen mitä tehdä.

Apua :(