Abortti vai ei
Moikka
Olen 30.v ja pian 9 viikkoa raskaana.
Olen viimeiset 10 vuotta haaveillut lapsesta ja ajatellut, että haluan aina lapsia.
Nyt tulin yhtäkkiä nopeasti raskaaksi, jotenkin odotin että siinä olisi mennyt paljon pidempään. Raskaus on niin iso shokki, etten tiedä haluanko pitää lasta ollenkaan. Minua pelottaa oman elämäni menetys. Minulla on avopuoliso joka varmasti olisi hyvä isä, mutta se ei nyt auta. Talous on kunnossa ja tukiverkko lapselle olisi hyvä. Hormonit ovat minulla aivan sekaisin, raivoan ja itken vaan kokoajan ja näen abortin helpotuksena. Mies sanoi että ero tulee heti jos abortin teen. Sitäkään en pidä huonona asiana, tuntuu että nyt haluan vain olla yksin.
Koko korona kevät on ollut helvetin rankka, mieheni on ulkomailla töissä ja sen takia puolet viikosta poissa kotona, nyt hän on ollut 4 kuukautta kokoajan kotona. En jaksa katsella häntä enää ollenkaan. Olen itsekin tottunut matkustelemaan ulkomaille lähes joka kuukausi ja tämä kotona ”vankina” oleminen on saanut minut masentumaan ja ahdistumaan.
Voiko kaikki nämä tunteet vain liittyä hormoneihin? Teenkö elämäni virheen jos pidän lapsen vain sen takia että sitähän olen aina halunnut? Tunnen olevani aivan hukassa ja aivan loppu tähän pohtimiseen mitä tehdä.
Apua :(
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Itse olen tehnyt kaksi aborttia koska en halunut lasta sillä hetkellä elämässä.
Naisen keho, naisen valinta. Siihen ei muidenn kokemukset ja mielipiteet äitiydestä ja lapsista kannata antaa vaikuttaa.
Entäs miehen oikeus lapseen jota on yhteisellä päätöksellä tehty?
Ihan typerää tässä keskustelussa on se, että täällä kehotetaan pitämään lapsi. Jos et halua synnyttää uutta ihmistä elämääsi juuri nyt, teet abortin. Jos et ole varma asiasta, juttele vaikka neuvolassa asiasta. Jospa se auttaisi päättämään.
On naurettavaa että täällä suhtaudutaan edelleen aborttiin "älä tee sitä!!"- asenteella.
Sinun valintasi. Onko nyt oikea hetki ja haluatko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Itse olen tehnyt kaksi aborttia koska en halunut lasta sillä hetkellä elämässä.
Naisen keho, naisen valinta. Siihen ei muidenn kokemukset ja mielipiteet äitiydestä ja lapsista kannata antaa vaikuttaa.Entäs miehen oikeus lapseen jota on yhteisellä päätöksellä tehty?
Jos olet valmis synnyttämään lapsen niin sitten. Turha jauhaa miehen oikeuksista kun puhutaan raskaaksi tulemisesta ja lapsen pitämisestä :D Oksettaa ajatuskin miehestä joka puhuu tuollaisessa tilanteessa omista oikeuksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Itse olen tehnyt kaksi aborttia koska en halunut lasta sillä hetkellä elämässä.
Naisen keho, naisen valinta. Siihen ei muidenn kokemukset ja mielipiteet äitiydestä ja lapsista kannata antaa vaikuttaa.Entäs miehen oikeus lapseen jota on yhteisellä päätöksellä tehty?
Jos olet valmis synnyttämään lapsen niin sitten. Turha jauhaa miehen oikeuksista kun puhutaan raskaaksi tulemisesta ja lapsen pitämisestä :D Oksettaa ajatuskin miehestä joka puhuu tuollaisessa tilanteessa omista oikeuksistaan.
Anteeksi, eikös tässä nyt yhteisellä päätöksellä ruvettu tekemään lasta. Nyt kun nainen on raskaana haluaakin hän tehdä abortin. Ymmärrän täysin miehen kipuilun ja sen ettei osaa olla tukena. Jos mies kerran on onnelline ja haluaisi kertoa kaikille ja nainen kieltää.
Tässä on riskinä myös se että jos nyt teet abortin niin mies lähtee sen jälkeen.
Mitä jos nyt teet abortin etkä sen jälkeen enää tulekkaan raskaaksi? Sanoisin että olosi johtuu nyt hormooneista ja siitä pelosta että kaikki muuttuu. Joudut luopumaan matkustelusta ja helposta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteys ituprojektiin. Saat tukea. Ystäväni teki abortin, ja meinasi sen jälkeen tehdä itsarin, ajautui niin hirveään syyllisyyteen. Abortin tehneillä kuusinkertainen riski tehdä itsemurha kuin muilla. Ja muitakin mielenterv. ongelmia, mm. masennus yleisempää.Joka vuosi miettii minkä ikäinen lapsi on. Hän on sinun ihana vauvasi! Minulla on monta lasta, en ole katunut ikinä että sain heidät. On kuin olisi saanut käärön rakkautta syliinsä. Oman lapsen rakkautta ei voi mikään maailmassa korvata. Ja se että saa antaa rakkautta heille. Kiitä Luojaa että saat vauvan, noin neljäsosa kärsii lapsettomuudesta, todella kärsii toden teolla. Minulla muutama lapseton tuttu jotka todella surevat. Ja hoidot niin kalliita, kaikilla ei ole varaa eikä aina onnistu. Muistan sua rukouksessa!Toivon että pidät tuon lahjan: jokainen lapsi on oikeasti lahja Taivaasta.
Tämä on ihan totta, voin vahvistaa. Abortin jälkeen päivät menivät siinä, että mietin junan alle kävelemistä. Tajusin vasta kun peruin jo varaamani neuvola-ajan, mitä oikeasti olin tehnyt. Ei ollut paljosta kiinni, etten olisi sinä päivänä tappanut itseäni. Masennuin pahasti ja alkoholisoiduin. Nämä eivät ole mitään vitsejä. Se on ihan propagandaa, että nainen ensin vähän kipuilee vaikeaa päätöstä, sitten menee aborttiin ja sen jälkeen on asiat hyvin ja myöhemmin sitten vain katselee päätöstä tyytyväisenä ja toteaa olleen ihan oikea ratkaisu, vaikka tuntuikin hankalalta. Älä usko. Minua edelleen surettaa, että kukaan ei jutellut kanssani mitään muuta kuin painosti aborttiin. Jos olisi jutellut, minulla olisi nyt lapsi, 7-vuotias. Aloittaisi juuri koulun. Kaikkea hyvää sinulle ap, älä tee aborttia.
Hanki ÄKKIÄ keskusteluapua! Ota vaikka tuonne ITUun yhteyttä, josta joku osasi vinkata. ”Helpon” abortin takaraja (vko 12) lähestyy tosi kovaa vauhtia! Tai voisit riipiä rahat kokoon käydä vaikka mehiläisessä tai terveystalossa terapeutilla pari kertaa, maksanee n satasen kerta, toki voisi olla parempi päästä jonkun juuri tähän aiheeseen perehtyneen pakeille. Neuvolan kautta voisi yrittää, soita heti siihen neuvontanumeroon, jo tänään, ja voit jopa hieman ”liioitella” kriisin syvyyttä jotta varmasti ymmärtävät. Parisuhdetta ehditte myös hoitaa vielä raskauden aikana esim pariterapiassa. Todella tylsää että mies ei tue, mutta ehkä tuo ongelma on ratkaistavissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan typerää tässä keskustelussa on se, että täällä kehotetaan pitämään lapsi. Jos et halua synnyttää uutta ihmistä elämääsi juuri nyt, teet abortin. Jos et ole varma asiasta, juttele vaikka neuvolassa asiasta. Jospa se auttaisi päättämään.
On naurettavaa että täällä suhtaudutaan edelleen aborttiin "älä tee sitä!!"- asenteella.
Sinun valintasi. Onko nyt oikea hetki ja haluatko.
Myöhäistä mitään " valita"! Lapsi on jo kohdussa.
Valinta tehdään silloin kun harrastetaan seksiä, nyt on turha alkaa pilppomaan sikiötä kohdusta.
Sillä lyö jo sydän ja olisit mestaamassa sitä?
No, jos mies niin paljon lasta haluaa niin yksi vaihtoehto on synnyttää ja antaa lapsi miehen kasvatettavaksi. Yhteisellä päätöksellä jos lapsi on tehty, on miehen myös mietittävä tilannetta, jossa jää yksinhuoltajaksi. Voisithan esim. menehtyä synnytykseen tms.
"Todella tylsää että mies ei tue, mutta ehkä tuo ongelma on ratkaistavissa."
Miten mies voisi tukea? Mies on varmaan myös ihan hajalla ja järkyttynyt. Nainen käänti kelkkansa 180 astetta kesken kaiken. Me naiset olemme hormoonien vietävissä ja mieli muuttuu sitä mukaa mikä kuunvaihde on menossa. Miehillä ei ole tällaista eivätkä sitä ymmärrä vaikka kuinka yrittää selittää.
Apua.. kuinka vanhoillisia ajattelijoita täällä onkaan. Surettaa näin nuorena naisena edes lukea tätä keskustelua. Itse tein abortin, koska raskaus oli eitoivottu vahinko. Mieheni sanoi, että teen niinkuin itse haluan, mutta myös hänen mielestään raskaus oli vahinko.
Tein päätöksen nojaten omiin haluihini ja mieheni haluihin, mutta loppupeleissä asian ratkaisi oma mielipiteeni. En halunut lasta opiskelujen keskellä, niin nuorena. Oli helppo päätös itselle.
Jokainen tekee niinkuin parhaaksi itselleen näkee.
Älä nyt hyvänen aika mene hormonihuuruissasi tekemään aborttia. Sinä olet aikuinen nainen etkä mikään yhdenyönjutusta paksuksi tullut abityttö.
Toi jonkun levittämä propaganda abortin tehneiden kuusinkertaisesta itsemurhariskistä ei pidä paikkaansa. Jotkut ilmeisesti haluaisivat, että noin olisi, omaa agendaansa ajaakseen.
Ap:lle sanoisin, ettei ole mikään pakko tehdä lasta. Velvollisuudentunto ei ole hyvä syy lapsen hankkimiseen.
Ottamatta kantaa siihen pitääkö tehdä abortti vai ei, koska sen päätöksen voi tehdä vain ja ainoastaan sinä itse, mutta toivon että tiedät, että on ihan normaalia ettei alkuraskaudessa välttämättä halua sitä lasta.
Olen neuvolassa töissä ja voin sanoa, että tämä on yllättävän yleistä! Loppupeleissä hyvin harva nainen on onnensa kukkuloilla vailla huolen häivää ja pullantuoksuisessa vauvakuplassa heti alussa. Monelle se raskaus on shokki, vaikka olisikin toivottu. Kroppa muuttuu, ei tunnu enää omalta, olo on kaamea, mies häärää innoissaan ympärillä ja tekisi mieli vaan käskeä sen painua kauas pois. Tämä on täysin normaalia.
Mutta. Kun tunteet jää päälle ja abortti alkaa tuntua ainoalta pakokeinolta, on päästänyt oman paniikkinsa liian pitkälle. Tässä vaiheessa kannattaa ehdottomasti jutella ammattilaiselle. Soittaisin heti neuvolaan ja pyytäisin kiireellistä aikaa mt-palveluun. Aikoja saa vaikka samalle päivälle hyvällä tuurilla, koska asia on vakava. Näissä tilanteissa neuvolasta saa ja pitää pyytää apua!
Ammattilaiset eivät painosta tai anna mielipiteitään siihen mitä sinun pitäisi tehdä, vaan auttaa sinua avaamaan tunnelukkojasi ja jäsentää ajatuksiasi. Tärkeintä on nyt päästä tuon stressin ja paniikin läpi sinne oikeisiin tunteisiin ja selvittää onko kyse siitä ettet halua lasta vai siitä että lapsen saaminen pelottaa. Tätä on mahdoton selvittää itse kun mieli on jo solmussa. Suomessa noin viidesosa odottavista äideistä käyttää neuvolan mt-palveluja, joten se on täysin normaalia eikä kukaan tule katsomaan sinua kieroon tai ajattelemaan sinusta mitään kauheaa.
Lopuksi vielä, raskaaksi tuleminen on aina fyysisesti ja henkisesti rankka asia. Siksi on täysin turhaa tulla tänne urputtamaan, että olisi pitänyt miettiä näitä asioita ennen lapsen yrittämistä. KUKAAN ei voi tietää miten reagoi kun plussa pärähtää testiin, vaikka kuinka näin luulee!
Tsemppiä ap, muista että sinussa ei ole mitään vikaa, mutta pidä itsestäsi huolta hakemalla apua. Sitä on tarjolla ja he ymmärtävät sinua kyllä!
Kauheita nämä "lapsi on lahja ja äidin voinnista viis"-kommentit. Suoraan jostain 50-luvun uskontopiireistä vedetty.
Vierailija kirjoitti:
Toi jonkun levittämä propaganda abortin tehneiden kuusinkertaisesta itsemurhariskistä ei pidä paikkaansa. Jotkut ilmeisesti haluaisivat, että noin olisi, omaa agendaansa ajaakseen.
Ap:lle sanoisin, ettei ole mikään pakko tehdä lasta. Velvollisuudentunto ei ole hyvä syy lapsen hankkimiseen.
No, se on jo kohdussa. Ja tappaminenko oikein?
Vierailija kirjoitti:
Toi jonkun levittämä propaganda abortin tehneiden kuusinkertaisesta itsemurhariskistä ei pidä paikkaansa. Jotkut ilmeisesti haluaisivat, että noin olisi, omaa agendaansa ajaakseen.
Ap:lle sanoisin, ettei ole mikään pakko tehdä lasta. Velvollisuudentunto ei ole hyvä syy lapsen hankkimiseen.
Helppo?
Minkälainen ihminen olet moraaliltasi?
Oletko vahinko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi jonkun levittämä propaganda abortin tehneiden kuusinkertaisesta itsemurhariskistä ei pidä paikkaansa. Jotkut ilmeisesti haluaisivat, että noin olisi, omaa agendaansa ajaakseen.
Ap:lle sanoisin, ettei ole mikään pakko tehdä lasta. Velvollisuudentunto ei ole hyvä syy lapsen hankkimiseen.
No, se on jo kohdussa. Ja tappaminenko oikein?
Alkion "tappaminen" on ihan yhtä paljon tappamista kun miehen hanskaan hakkaaminen. Mahdollisia elämiä ne kaikki on mutta laillisesti ja oikeus/lääketieteellisesti raskauden terminointi on hyväksyttävää, joten sinun henk.koht. moraalikäsitykset ja mielipiteet eivät sitä tosiasiaa muuta. Naisella on oikeus aborttiin ihan ilman muiden jeesustelua kuolleista lapsista.
Jos et itse siihen pysty niin hyvä juttu, mutta sulla ei ole oikeutta käskeä jotain muuta olla tekemättä aborttia koska sinä et halua. Naisella on oikeus omaan kehoonsa.
Ja ennen kuin sanot että lapsella on oikeus elämään, niin laillisesta näkökulmasta lapselle suodaan ihmisoikeudet ja kohdellaan ihmisenä vasta viikolla 20, ennen sitä sikiötä ei nähdä ihmisenä. Tästä voi olla montaa mieltä, mutta näin se menee Suomen lain mukaan. Joten siksi sikiöllä ei myöskään ole oikeuksia ennen sitä. Tämän jälkeenkin on hyvin vaikea vedota lapsen oikeuksiin ennen syntymää.
Ei se niin raskasta ole. Kaikki menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi jonkun levittämä propaganda abortin tehneiden kuusinkertaisesta itsemurhariskistä ei pidä paikkaansa. Jotkut ilmeisesti haluaisivat, että noin olisi, omaa agendaansa ajaakseen.
Ap:lle sanoisin, ettei ole mikään pakko tehdä lasta. Velvollisuudentunto ei ole hyvä syy lapsen hankkimiseen.
No, se on jo kohdussa. Ja tappaminenko oikein?
Alkion "tappaminen" on ihan yhtä paljon tappamista kun miehen hanskaan hakkaaminen. Mahdollisia elämiä ne kaikki on mutta laillisesti ja oikeus/lääketieteellisesti raskauden terminointi on hyväksyttävää, joten sinun henk.koht. moraalikäsitykset ja mielipiteet eivät sitä tosiasiaa muuta. Naisella on oikeus aborttiin ihan ilman muiden jeesustelua kuolleista lapsista.
Jos et itse siihen pysty niin hyvä juttu, mutta sulla ei ole oikeutta käskeä jotain muuta olla tekemättä aborttia koska sinä et halua. Naisella on oikeus omaan kehoonsa.
Ja ennen kuin sanot että lapsella on oikeus elämään, niin laillisesta näkökulmasta lapselle suodaan ihmisoikeudet ja kohdellaan ihmisenä vasta viikolla 20, ennen sitä sikiötä ei nähdä ihmisenä. Tästä voi olla montaa mieltä, mutta näin se menee Suomen lain mukaan. Joten siksi sikiöllä ei myöskään ole oikeuksia ennen sitä. Tämän jälkeenkin on hyvin vaikea vedota lapsen oikeuksiin ennen syntymää.
Etkö ymmärrä yksinkertaista asiaa että kehon sisällä kasvaa toisen ihmisen alku?
Eli silloin ei ole kyse vain yhdestä kehosta, pyhä yksinkertaisuus!
Tampereen NNKY:n Itu-työ tukee kriisiraskaustilanteessa olevia, raskauttaan vaikeassa tilanteessa jatkavia ja abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia. Palvelut ovat ilmaisia ja luottamuksellisia.
Valtakunnallinen puhelinpäivystys ma-pe klo 10-20
050 401 5567
http://ituprojekti.net/fi/