Miten päästä eroon kateudesta (sisaruksen suosiminen)
Tiedän jo valmiiksi että olen pikkumainen ja lapsellinen joten tätä ei tarvi hieroa naamaan, mutta onko jotain keinoa miten selvitä kateudesta?
Kyseessä sisarukseni joka jo lapsuudessa oli vanhempien suosikki. Äitimme on lievästi narsisti, ei väkivaltainen tms mutta juurikin törkeästi suosiva.
Minä en ole saanut kotoa muuttamisen jälkeen mitään, en siis mitään apua, tukea, lahjoja, rahaa, tai oikeastaan huomiota.
Sisarus taas on saanut jatkuvasti rahaa, apua, tukea. Sisarukselle ostettu matkoja, kodinkoneita, autoja ja asunto.
Nyt kuulin että on ostettu uusi isompi asunto. Olen joo lapsellinen mutta kiukuttaa ja itkettää.
Tätä se on ollut aina. Mä jään ilman aina, sisarukselle kohdennetaan kaikki. Jo lapsena kuvio oli sama.
Ja joo tiedän, vanhemmat saa antaa rahansa kelle haluaa, mutta silti tää tuntuu musta pahalta. Puhuminen ei auta, muutaman kerran kokeiltu, äiti vain nauroi ja ilkkui mulle ja aina keksi jonkun syyn miksi sisarusta kuuluu auttaa (”se nyt on vaan tarvitsevampi”, ”se nyt niin haluaa uuden auton”, ”se on herkkäuninen joten siksi pitää ostaa sille osakehuoneisto”). Aina siis on joku syy. Enää en jaksa kyseenalaistaa.
Oli ihan riittävän julmaa lapsena katsoa sisaruksenä vierestä, ja nyt aikuisena on mulle kova pala kun itse ahkerasti yritän säästää kaikkeen ja hankki asioita itse, kun samalla sitten sisarus saa kaiken ilmaiseksi meidän vanhemmilta.
Nämä on vielä siis lahjoja, eli niistä on tehty lahjakirjat, eli en saa mitään perinnönjakohyvitystä.
Olenko kohtuuton? suuttuisitko tällaisesta itse? En oikein osaa erottaa sitäkään olenko aiheesta vai aiheetta kade. Auttaako joku mielenhallinta tai keskustelu jonkun ulkopuolisen kanssa?
Vanhemmille on turha puhua, olen ollut aina se epäsuosittu ja hyljeksitty, ja heitä ei kiinnosta pätkän vertaa mun paha mieli.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä vanhemmat sulla, ja sisaruskin suostuu tuollaiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Ihme kun ei vielä lällättele päälle.
Ihan AIHEESTA olet kateellinen ja katkerakin. ÄLÄ AINAKAAN IKINÄ AUTA VANHEMPIASI KUN VANHEMMAT VANHENEE. Silloin on revanssin paikka - naura vain!
Tuollaisissa tilanteissa tahtoo olla niin, että se apua saanut sisar häviää kuin pieru saharaan kun pitäisi itse auttaa vanhempia niiden sairastuessa tai vanhetessa. Ja se lapsi joka ei saanut koskaan apua JOUTUU auttamaan vanhempiaan.
ÄLÄ IKINÄ AUTA VANHEMPIASI. Ovat niin törkeästi suosineet siskoasi - sinun kustannuksella.
Tuollaiset auton ja asunnon ostot eivät ole mitään PIENTÄ suosimista vaan sairasta touhua.
Lisäksi nuo auton/asunnon ostot on aloittajan mukaan tehty niin että ne ei ole ennakkoperintöakään eli hyvitystä ei ole tulossa.
Tämä tekee suosimisen vielä törkeämmäksi.
Ennakkoperintöjutut voi nostaa esiin perunkirjoitustilanteessa. Kirjaa kannattaa pitää näistä, paperi esiin, tai vaikka exceliin. Muistelet menemään asunto, auto ja rahalahja tai mitä lie kerrallaan, että mitäs annettiin minäkin vuotena, koitat päästä kuukaudenkin tarkkuudelle. Näissä voi olla vanhenemisaikoja myös, et miltä ajalta nämä voidaan ottaa huomioon. Listaa kannattaa ruveta pitämään jo nyt.
Lisäksi alussa oli juttua lahjaverotuksesta. Ap ei halunnut tarttua tähän. Arveli, että asiat on tehty justiinsa ja prikulleen, ettei kellään olisi mitään sanomista. Noo, kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että epäilenpä tätä suuresti. Suurin osa tavallisista tallaajista ei tiedä edes lahjaverorajaa! Saatikka välittää siitä, vaikka tietäisi. Tässä on sekin juttu, et tätä asiaa vanhemmat eivät voi hoitaa lapsensa puolesta, koska lahjansaaja on se, jonka pitää nämä verottajalle ilmoittaa. Se, mitä ei osata odottaa on se, et joku keksisi tähän tarttua. Ja jos kaikki on hoidettu, niin selvä homma, sitpä ei haittaa, et teet nimettömän ilmiannon verottajalle heti kun saat listasi valmiiksi.
Ap tässä vielä, olet oikeassa, en ole mitenkään tarkistanut onko veroja maksettu, asia on vain selitetty niin että ”nämä on tehty verottajan ohjeiden mukaan”. Sen kyllä tiedän että se paperi on tehty satavarmasti jossa lukee ”tämä ei ole ennakkoperintö”. Nuo ei ikinä ottaisi sitä riskiä että saisin perinnönjaossa jotain riitautettua, kaiken pitää mennä suosikille.
Jäin miettimään tuota asioiden kirjaamista. Todistustaakka on minulla, ja jälkikäteen on vaikea esim selvittää ostettujen autojen rekisterinumerot. Saako mistään näitä tietoja takautuvasti? Asunnoista kyllä muistan osoitteet ja ajankohdat jolloin ne on hankittu.
Ärsyttää ihan hitokseen kovaa, olen vaan entistäkin kiukkuisempi kun tajuan nyt selkeämmin millaista törkeää perseilyä vanhempieni touhu onkaan. :(
Kannattaa etsiä sitten lakimies itselleen kun perinnönjaon aika koittaa. Siihen mennessä on varmaan ehditty jo siirtää kymmeniä/satoja tuhansia lisää suosikille joten riitaista menoa perinnönjaossa.
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Narsistiperheeseen syntyminen on pidemmän päälle vahingollista kaikille lapsille, lue nro 217 klo 13:18 | 18.7.2020, myös "lellikille", joka ei pääse itsenäiseksi perustamaan omaa elämää. Jos sisarus siitä iloitsee, olisi aika pohtia, onko narsku-piirteitä periytynyt itsellekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Narsistiperheeseen syntyminen on pidemmän päälle vahingollista kaikille lapsille, lue nro 217 klo 13:18 | 18.7.2020, myös "lellikille", joka ei pääse itsenäiseksi perustamaan omaa elämää. Jos sisarus siitä iloitsee, olisi aika pohtia, onko narsku-piirteitä periytynyt itsellekin.
Mun lellikkisisaruksella on oikein kiva ja helppo elämä, iso rivariasunto ja kaksi autoa, etelänmatkoja, kalliita harrastuksia ja kalliita kodinkoneita, kaikki vanhempieni ostamia. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä. Eikä halua muuttaa tilannetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Narsistiperheeseen syntyminen on pidemmän päälle vahingollista kaikille lapsille, lue nro 217 klo 13:18 | 18.7.2020, myös "lellikille", joka ei pääse itsenäiseksi perustamaan omaa elämää. Jos sisarus siitä iloitsee, olisi aika pohtia, onko narsku-piirteitä periytynyt itsellekin.
Sinä olet narsku kun tuollaista höpäjät. Totta helvetissä lellityllä lapsella on asiat HYVIN.
Miten te kaikki, jotka olette katkoneet välit, kestätte kaiken paineen? Siis paineet että kuuluu viettää joulut vanhempien kanssa, kuuluu viedä lapsenlapsi isovanhemmille, kuuluu viettää aikaa yhdessä, kuuluu olla läheisissä väleissä. Mulla on no contact-vaihe menossa ja ahdistun valtavasti muiden inttämisestä ja ällistelystä. (Mikset muka mene jouluksi/mikset muka soittele äidillesi/miksei muka lapsi voi mennä mummolan/jne jne). Ahdistavaa ja en osaa vastata näihin mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Narsistiperheeseen syntyminen on pidemmän päälle vahingollista kaikille lapsille, lue nro 217 klo 13:18 | 18.7.2020, myös "lellikille", joka ei pääse itsenäiseksi perustamaan omaa elämää. Jos sisarus siitä iloitsee, olisi aika pohtia, onko narsku-piirteitä periytynyt itsellekin.
Mun lellikkisisaruksella on oikein kiva ja helppo elämä, iso rivariasunto ja kaksi autoa, etelänmatkoja, kalliita harrastuksia ja kalliita kodinkoneita, kaikki vanhempieni ostamia. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä. Eikä halua muuttaa tilannetta.
Ap
Nuo asiat ovat kuitenkin materiaa. Kuten 217 hyvin kertoo, lellikki saattaa maksaa siitä henkisesti pidemmän päälle varsin korkean hinnan. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miten te kaikki, jotka olette katkoneet välit, kestätte kaiken paineen? Siis paineet että kuuluu viettää joulut vanhempien kanssa, kuuluu viedä lapsenlapsi isovanhemmille, kuuluu viettää aikaa yhdessä, kuuluu olla läheisissä väleissä. Mulla on no contact-vaihe menossa ja ahdistun valtavasti muiden inttämisestä ja ällistelystä. (Mikset muka mene jouluksi/mikset muka soittele äidillesi/miksei muka lapsi voi mennä mummolan/jne jne). Ahdistavaa ja en osaa vastata näihin mitään!
Siten, että opettelet olemaan välittämättä muiden mielipiteistä. Oikeat ystävät eivät kyseenalaista päätöksiäsi, eikä heille tarvitse selittää.
Kannattaa silti olla tarkka kenelle asiasta kertoo, koska ikävä kyllä äitimyytti elää vieläkin, ja jos joku ei ole äitinsä kanssa tekemisissä, on se lähes kaikkien mielestä sen lapsen syy. Kysymykset kannattaa vain väistää, keksit jonkin epämääräisen syyn esim joulunviettokyselyihin. Itse asun kaukana, joten se on aina hyvä syy "ei ole nyt tänä vuonna suunnitelmissa, kun matka vie niin pitkään ja haluttiin tehdä muita suunnitelmia kerrankin. Miten sun työhaastattelu meni (... Aiheen vaihto...)"
Ikävä kyllä yhä tässä iässä, olen 40, ennen lomia ja joulua esim työkaverit usein kysyvät "menet varmaan vanhemmillasi käymään?". Mutta siihen vain heitän jonkun vastaavan kestoselityksen, ja vaihdan aihetta. Sen sijaan en ymmärrä missä tilanteessa joku alkaisi kysellä soittelusta tms. Ehkä jaat itse vähän liian avoimesti asioitasi, jos keskustelu menee noin yksityiskohtiin?
AP: kovasti myötätuntoa sulle. Kannattaisi mennä supportiiviseen terapiaan, että saat palautettua omanarvontuntoasi. Nyt tässä on myös sellainen kuvio, että kaikki resurssit ovat vanhemmilla ja he jakelevat niitä teille. Lasten kohdalla näin on, mutta aikuisille aukeaa mahdollisuus löytää itse resursseja maailmasta.
Mitä jos pystyisitkin itse ansaitsemaan niin paljon, että eläisit sitä hyyää itse arvottamaasi elämää? Se mitä sinulla on, on omien ponnistustesi ansiota. Missä arvossa materia on sulla, onko jotain tärkeämpää?
Toivon totisesti sulle menestystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä vanhemmat sulla, ja sisaruskin suostuu tuollaiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Ihme kun ei vielä lällättele päälle.
Ihan AIHEESTA olet kateellinen ja katkerakin. ÄLÄ AINAKAAN IKINÄ AUTA VANHEMPIASI KUN VANHEMMAT VANHENEE. Silloin on revanssin paikka - naura vain!
Tuollaisissa tilanteissa tahtoo olla niin, että se apua saanut sisar häviää kuin pieru saharaan kun pitäisi itse auttaa vanhempia niiden sairastuessa tai vanhetessa. Ja se lapsi joka ei saanut koskaan apua JOUTUU auttamaan vanhempiaan.
ÄLÄ IKINÄ AUTA VANHEMPIASI. Ovat niin törkeästi suosineet siskoasi - sinun kustannuksella.
Tuollaiset auton ja asunnon ostot eivät ole mitään PIENTÄ suosimista vaan sairasta touhua.
Lisäksi nuo auton/asunnon ostot on aloittajan mukaan tehty niin että ne ei ole ennakkoperintöakään eli hyvitystä ei ole tulossa.
Tämä tekee suosimisen vielä törkeämmäksi.
Ennakkoperintöjutut voi nostaa esiin perunkirjoitustilanteessa. Kirjaa kannattaa pitää näistä, paperi esiin, tai vaikka exceliin. Muistelet menemään asunto, auto ja rahalahja tai mitä lie kerrallaan, että mitäs annettiin minäkin vuotena, koitat päästä kuukaudenkin tarkkuudelle. Näissä voi olla vanhenemisaikoja myös, et miltä ajalta nämä voidaan ottaa huomioon. Listaa kannattaa ruveta pitämään jo nyt.
Lisäksi alussa oli juttua lahjaverotuksesta. Ap ei halunnut tarttua tähän. Arveli, että asiat on tehty justiinsa ja prikulleen, ettei kellään olisi mitään sanomista. Noo, kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että epäilenpä tätä suuresti. Suurin osa tavallisista tallaajista ei tiedä edes lahjaverorajaa! Saatikka välittää siitä, vaikka tietäisi. Tässä on sekin juttu, et tätä asiaa vanhemmat eivät voi hoitaa lapsensa puolesta, koska lahjansaaja on se, jonka pitää nämä verottajalle ilmoittaa. Se, mitä ei osata odottaa on se, et joku keksisi tähän tarttua. Ja jos kaikki on hoidettu, niin selvä homma, sitpä ei haittaa, et teet nimettömän ilmiannon verottajalle heti kun saat listasi valmiiksi.
Aloittajanhan kertoi että ne on annettu LAHJANA eikä niitä silloin voida pitää ennakkoperintönä eli hyvitystä EI OLE tulossa.
Etteko te lue aloituksia?
Te narsistin lapset jotka olleet terapiassa, mikä terapiasuuntaus olisi hyvä? Mies- vai naisterapeutti? Olisiko hyvä olla samaa vain eri sukupuolta kuin se narskuvanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä vanhemmat sulla, ja sisaruskin suostuu tuollaiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Ihme kun ei vielä lällättele päälle.
Ihan AIHEESTA olet kateellinen ja katkerakin. ÄLÄ AINAKAAN IKINÄ AUTA VANHEMPIASI KUN VANHEMMAT VANHENEE. Silloin on revanssin paikka - naura vain!
Tuollaisissa tilanteissa tahtoo olla niin, että se apua saanut sisar häviää kuin pieru saharaan kun pitäisi itse auttaa vanhempia niiden sairastuessa tai vanhetessa. Ja se lapsi joka ei saanut koskaan apua JOUTUU auttamaan vanhempiaan.
ÄLÄ IKINÄ AUTA VANHEMPIASI. Ovat niin törkeästi suosineet siskoasi - sinun kustannuksella.
Tuollaiset auton ja asunnon ostot eivät ole mitään PIENTÄ suosimista vaan sairasta touhua.
Lisäksi nuo auton/asunnon ostot on aloittajan mukaan tehty niin että ne ei ole ennakkoperintöakään eli hyvitystä ei ole tulossa.
Tämä tekee suosimisen vielä törkeämmäksi.
Ennakkoperintöjutut voi nostaa esiin perunkirjoitustilanteessa. Kirjaa kannattaa pitää näistä, paperi esiin, tai vaikka exceliin. Muistelet menemään asunto, auto ja rahalahja tai mitä lie kerrallaan, että mitäs annettiin minäkin vuotena, koitat päästä kuukaudenkin tarkkuudelle. Näissä voi olla vanhenemisaikoja myös, et miltä ajalta nämä voidaan ottaa huomioon. Listaa kannattaa ruveta pitämään jo nyt.
Lisäksi alussa oli juttua lahjaverotuksesta. Ap ei halunnut tarttua tähän. Arveli, että asiat on tehty justiinsa ja prikulleen, ettei kellään olisi mitään sanomista. Noo, kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että epäilenpä tätä suuresti. Suurin osa tavallisista tallaajista ei tiedä edes lahjaverorajaa! Saatikka välittää siitä, vaikka tietäisi. Tässä on sekin juttu, et tätä asiaa vanhemmat eivät voi hoitaa lapsensa puolesta, koska lahjansaaja on se, jonka pitää nämä verottajalle ilmoittaa. Se, mitä ei osata odottaa on se, et joku keksisi tähän tarttua. Ja jos kaikki on hoidettu, niin selvä homma, sitpä ei haittaa, et teet nimettömän ilmiannon verottajalle heti kun saat listasi valmiiksi.
Aloittajanhan kertoi että ne on annettu LAHJANA eikä niitä silloin voida pitää ennakkoperintönä eli hyvitystä EI OLE tulossa.
Etteko te lue aloituksia?
Lahjatkin VOIVAT vaikuttaa perinnönjaossa jos niitä on paljon ja samanaikaisesti toinen ei saanut mitään. Ns suosiolahjapykälä on perintölaissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten te kaikki, jotka olette katkoneet välit, kestätte kaiken paineen? Siis paineet että kuuluu viettää joulut vanhempien kanssa, kuuluu viedä lapsenlapsi isovanhemmille, kuuluu viettää aikaa yhdessä, kuuluu olla läheisissä väleissä. Mulla on no contact-vaihe menossa ja ahdistun valtavasti muiden inttämisestä ja ällistelystä. (Mikset muka mene jouluksi/mikset muka soittele äidillesi/miksei muka lapsi voi mennä mummolan/jne jne). Ahdistavaa ja en osaa vastata näihin mitään!
Miksi kuuluisi.
Tehkää niin kuin haluatte, älkää niin kuin muut haluaa/odottaa.
Osaatteko arvioida, miksi narsismiin taipuvaiset vanhemmat "suuttuvat", kun tällainen perheen ei suosittu lapsi saa oman lapsen?
Ja tähän akateemisuusjuttuun. Itse koen, että akateemisuuteni on vaikuttanut negatiivisesti. Olen suvun eka korkeakoulutettu. Tähän liittyy myös se, että minulla on ollut kaksi pitkää suhdetta akateemisten, hyväkäytöksisten miesten kanssa. Äitini on sanoittanut hyvinkin suoraa katkeruutta, koska lempparityttärellään sitä vastoin on hänen mielestään huonompia duunarimiehiä. On kehdannut ihmetellä tätä minulle, miten olen nämä miehet saanut.
Vierailija kirjoitti:
Asunnot, autot ym. kalliit hankinnat sisarukselle voidaan katsoa aikanaan ennakkoperinnöksi. Tulet saamaan osuutesi, mikäli vanhempasi eivät tee sinua perinnöttömäksi ja heille jää kuoltuaan omaisuutta, mitä jakaa. Voit riitauttaa asian tuomioistuimessa, jos pystyt silloin todistamaan, että sisaruksesi on saanut huomattavasti enemmän omaisuutta vanhemmiltanne kuin sinä. Minä en sinuna olisi paljonkaan tekemisissä tuollaisten vanhempien kanssa. Sinua kohdellaan kaltoin, ja sisaruksesi vain myhäilee tyytyväisenä, ei aivan tervettä sekään.
Höpö höpö. Ne on annettu LAHJANA eikä ne ole silloin ennakkoperintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaise välit niin et tiedä. Mun miehellä samanlaista eikä olla tekemisissä.
Yrittikö miehesi korjata asiaa?
Meillä tuo ”älä ole tekemisissä” ei ole mikään rangaistus mum vanhemmille, sillä he eivät välitä siitä vaikken soittaisi tai kävisi (olen ”se ja sama”). Haluaisin pitää sisarukseni elämässä joten siksi en ole vielä uskaltanut välejä katkoa. Kohta on varmaan pakko sillä nyt on jo niin isoja asioita että ahdistaa.
Tähän liittyy myös se että vanhemmat ”mitätöi” mun tekemisiä...vähän vaikea avata mutta jos esim olen säästänyt kolme vuotta ja ostan auton, vanhemmat ostaa heti seuraavalla viikolle sisarukselle tuplasti kalliimman auton. Jos säästän ja käyn esim etelässä, vanhemmat ostaa heti perään tuplasti kalliimman etelänmatkan siarukselle. He ikäänkuin näpäyttää tai näyttää paikan kaikesta, tekemällä sen suurieleisemmin sisarukselle.Onkohan tää oikeasti jotain kiusaamista? Ap
Oletko hieman vajaa jos et ymmärrä onko tuo kiusaamista. Vai tuntuuko tuollainen muka hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä ketju kaikille meille narsistin lapsille. Meitä on ikävä kyllä paljon. On järkyttävä tragedia syntyä narsistin lapseksi jos saa syntipukin roolin. Sillä silloin ne omat vanhemmat vihaa lastaan, haluaa tuhota lpsen ja vahingoittaa lasta.
Narsistiperheeseen syntyminen on pidemmän päälle vahingollista kaikille lapsille, lue nro 217 klo 13:18 | 18.7.2020, myös "lellikille", joka ei pääse itsenäiseksi perustamaan omaa elämää. Jos sisarus siitä iloitsee, olisi aika pohtia, onko narsku-piirteitä periytynyt itsellekin.
Sinä olet narsku kun tuollaista höpäjät. Totta helvetissä lellityllä lapsella on asiat HYVIN.
Ei välttämättä ole. Itse "pääsin" vanhempien kanssa lomamatkalle ulkomaille, josta sisarukseni oli raivoissansa. Syynä oli se, että jouduin olemaan vanhempieni tukipilari ja terapeutti näillä matkoilla. Sisarukseni ei päässyt mukaan, koska hän käyttäytyi matkoilla hyvin vaativasti, piti saada syödä kalleimmat ruoka-annokset kalleimmissa ravintoiloissa j.n.e. (vanhempieni laskuun), piti saada määrätä ohjelman j.n.e. Olin silloin alaikäinen, joten en myöskään voinut kieltäytyä matkasta. Sisarukseni oli täys-ikäinen. Ihan oikeasti epäreiluja tilanteita on varmasti, mutta tarkoitan vaan, että asiat eivät ole aina sellaisia joilta päältä näyttävät.
Suosiolahja
Ennakkoperintöjutut voi nostaa esiin perunkirjoitustilanteessa. Kirjaa kannattaa pitää näistä, paperi esiin, tai vaikka exceliin. Muistelet menemään asunto, auto ja rahalahja tai mitä lie kerrallaan, että mitäs annettiin minäkin vuotena, koitat päästä kuukaudenkin tarkkuudelle. Näissä voi olla vanhenemisaikoja myös, et miltä ajalta nämä voidaan ottaa huomioon. Listaa kannattaa ruveta pitämään jo nyt.
Lisäksi alussa oli juttua lahjaverotuksesta. Ap ei halunnut tarttua tähän. Arveli, että asiat on tehty justiinsa ja prikulleen, ettei kellään olisi mitään sanomista. Noo, kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että epäilenpä tätä suuresti. Suurin osa tavallisista tallaajista ei tiedä edes lahjaverorajaa! Saatikka välittää siitä, vaikka tietäisi. Tässä on sekin juttu, et tätä asiaa vanhemmat eivät voi hoitaa lapsensa puolesta, koska lahjansaaja on se, jonka pitää nämä verottajalle ilmoittaa. Se, mitä ei osata odottaa on se, et joku keksisi tähän tarttua. Ja jos kaikki on hoidettu, niin selvä homma, sitpä ei haittaa, et teet nimettömän ilmiannon verottajalle heti kun saat listasi valmiiksi.