Lue keskustelun säännöt.
”Huonompituloiset naiset haluavat yhteistilin...”
16.07.2020 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006571926.html
Ei mikään ihme...Minun mielestäni pitää olla aika paha gold digger, jos haluaa yhteistilin. Itselle ei tulisi mieleenkään pyytää yhteistiliä, vaikka tienaan miestäni vähemmän.
Kommentit (305)
Hmm... Minä taidan olla meillä huonompituloinen, vaikka tienaankin ihan hyvin. Ei tulisi mieleenkään haluta yhteistiliä, tykkään siitä että minulla on omat rahat. Yhteiset jutut laitetaan puoliksi ja sillä hyvä. Mies tienaa itse omalla työllään rahansa, en koe että hän olisi jotenkin minulle jotain velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhteinen tili ja sitten kummallakin on myös omat tilit.
Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Kumpikin on tuonut yhteiseen kotiin sen mitä on palkkaa kulloinkin saanut. Hyvin on toiminut, voin suositella.
Sitä paitsi Suomen laissa on, että avioliitossa kummallakin puolisolla kuuluu olla samanlainen elintaso. En voisi kuvitellakaan asuvani samassa taloudessa puolison kanssa, joka voisi kuluttaa ja elää paljon rikkaammin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
Jos menot laitetaan puoliksi, niin pienituloinen päättää perheen elintason. Kaupasta ostetaan sitä, mikä pienituloisesta on riittävää ravinnoksi. Mikäli sähkölasku alkaa kasvaa, pienituloinen voi päättää, että sauna laitetaan muutamaksi kuukaudeksi käyttökieltoon vaikka toinen saunoisi mielellään joka päivä. Asumisesta en viitsi edes sanoa, kun se on itsestäänselvää, kumman mukaan asunto valitaan. Isotuloisempi ei voi vedota siihen, että häne tienaa enemmän, niin kotityöt pitää laittaa myös tasan.
Kaupasta kun ostaa, niin on helppo jakaa omat ostokset erilleen. Sitten yhteisiä maitoja ym. voi jaotella vähän kulutuksen mukaan. Ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa, kun siitä on tehnyt Hyvän tavan. Asuminen on myös helppo. Pienempituloinen ostaa asunnosta esim. 40 % ja parempituloinen 60 %. Myydessä rahat jakaantuvat samalla tavalla. Asumiskulut kuten vastikkeet toki puoliksi. Kerrostaloissa vesilasku pääluvun mukaan ja sähkölasku on muutenkin pieni. jne.
Ja jokatapauksessa jokainen voi valita tulonsa ihan itse. Nytkin on metsä täynnä mustikkaa. Hop hop kerämään. Ämpäristä saa 50 euroa kpl. Näitä sitten sijoittamaan esim. Usan markkinoille, jossa on paljon volaa ja mahdolliseedet tietämyksellä lyödä rahoiksi. Kyllä yleensä se kellä on paremmat tulot tekee myös enemmän töitä ja on panostanut opiskeluunsa enemmän. Tai vaikka ei olisikaan, niin hän on ansainnut rahansa.
Onko sulla perhettä tai edes sitä parisuhdetta? Siis jos tosissasi ehdotat tuollaista, että kaupassakin ostellaan "sinun ja minun maidot" erikseen. Ja tuo, että tulot voi valita itse, on ihan höpöhöpöä. Naurettava esimerkkikin. Mustikkaa on metsissä muutama viikko vuodesta. Milläs sitä lisä rahaa tienataan niinä loppuina viikkoina?
Helposti sujuu ostokset näin. Ei mitään ongelmia. En tietenkään pistä vaimoa ostamaan puoliksi lihoja, jos syön itse lihaa 4 kertaa enemmän. Sanohaan jo tuon järkikin. Muutenhan se olisi toisen siivellä elämistä. Ja varsinkin kun vaimo syö vielä puolet vähemmän. Helposti onnistuu tuo jakaminen vaikka meillä on lapsikin. Kunhan ei jokaista euroa tuijota. Keskimäärin maksan ruokaostoksista suhteessa 60/40 ja se on täysin ok, koska syönkin enemmän.
Tulot voi tosiaankin valita itse. Pitää osata käyttää mielikuvitusta. Niin ja kouluttautuakin voi. Mustikka-aikana 30 ämpäriä 1 500 euroa. Sitten voi alkaa tekemään sivutöitä tai vaikka pistää oman verkkokaupan pystyy yms. Mutta tälläistä on tietysti hankala selittää sellaiselle joka on jo täysin alistunut yhteiskunnan tuilla elämiseen tai lokeroinut itsensä pienituloikseksi loppuelämäkseen.
Itsestäänkö se verkkokauppa siellä tuottaa rahaa? Sama noiden mustikoiden kanssa. Ja jos minua tarkoitat, niin en opiskeluaikoja lukuunottamatta ole elänyt yhteiskunnan tuilla ja pienituloinenkaan en ole. Päin vastoin, ja siksipä tiedänkin, että kyllä niiden eurojen eteen täytyy tehdä töitä. Vinkkisi ovat aivan naurettavia juuri tästä syystä. Että joku vaan polkaisis verkkokaupan pystyyn ja siinä se tie rikkauteen mielestäsi olisi.
Ihan miten vaan. Mulla on itselläni sijoitusasuntoja, osakesalkku kohta 6 numeroinen ja oman päätyön ohessa pieni sivubisnes. Silti kyllä selkä taipuu alas, jos näen tyhjän palautuspullon maassa. Että kaikki lähtee pienestä liikkeelle ja rahat kertyvät vähitellen kumulatiivisesti. Varallisuuden tuplaaminen on taitolaji, josta nautin. Mutta kaikkea hyvää :-)
Hienoa, että sulla on se taito. Mulle esimerkiksi ei ole koskaan opetettu rahankäyttöä. Sijoittamisessa en edes ymmärrä monia termejä. Ja usko tai älä, olen ihan normaalilla älyllä varustettu, korkeakoulutettu ihminen. Osaan kyllä elää tulojeni mukaan ja säästää, mutta ei mulla näin korkeakoulutettunakaan niin hyvä palkka ole (noin 2300€/kk brutto), että siitä ihan hirveitä summia pystyisi asuntolainan ja pakollisten kulujen jälkeen maksamaan sijoitusasuntoa, tai säästämään millekään osakesäästötilille. Ne säästöt mitä saa kasaan, menee aina jonkun hajonneen, kalliin välttämättömyyden korjaamiseen/korvaamiseen. Toivoisin, että joku ihan kädestä pitäen pystyisi minullekin opettamaan sellaista rahankäyttöä, että pystyisin varallisuuttani kartuttamaan. Olen käynyt AMK-kurssinkin sijoittamisesta, mutta kun kaikki oli etänä eikä opettajaan ollut sellaista yhteyttä että olisi voinut kysellä tarkentavia kysymyksiä, en juuri sen enempää asiasta ymmärrä kuin ennen kurssia. Ehkä minulle ei ole suotu sen lajin älyä, että asiaa oppisin. Tai ehkä opettaminen olisi pitänyt lähteä jo kotoa, lapsuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoituksena on hankkia lapsia tai on lapsia = yhteinen tili on välttämätön.
Jos ei ole tarkoitus hankkia lapsia tai ei ole lapsia, niin ei sitä yhteistä tiliä tarvita.
Idiootti lähtee hankkimaan lapsia, kun ei ole yhteistä tiliäkään. Ihan varmasti joutuu nainen maksamaan lapsista ja heidän menoista enemmän (nähty on)
Ei tarvitse olla välttämättä yhteistä tiliä, mutta yhteistalous kyllä todennäköisesti lähes kaikilla on toimivin vaihtoehto. Voi sitä pyörittää erillisillä tileilläkin.
Yhteistalous ei onnistu, koska naisen palkka/tulot tippuvat lastensaannin jälkeen ja muutenkin he ovat aina niitä, jotka joutuva ottamaan palkatonta vapaata esim jos lapset sairastuu jne. Lapsiperheissä nainen joutuu erillistileillä täysin epätasa-arvoiseen asemaan.
Mihin ne tulot tippuvat lasten saannin jälkeen? Minulla oli ainakin sama palkka kun palasin takaisin töihin (ja mies jäi sitten kotiin hoitamaan niitä lapsia). Ja myös miehillä on samanlainen jäädä hoitamaan sairasta lasta kotiin.
Tätä keskustelua haittaa se, kun ihmisillä on niin erilaiset lähtökohdat ja tilanteet. Osa elää vielä sitä todellisuutta, jossa nainen on pääsääntöisesti vastuussa lapsista, ja miehen tehtävä on tehdä rahaa. Ja sitten ihmisten suhteetkin ovat niin erilaisia. Jotkut ovat oikeasti rakastuneita ja rakastavat toisiaan ja kokevat elävänsä yhdessä, ja sitten jotkut ovat vaan päätyneet yhteen, mutta mitään sen kumempaa kiintymystä ei ole, ja suhde on lähinnä joku projekti tai järjestely. Tietysti tässä jälkimmäisessä toinen nähdään helpommin joko resurssina tai kulueränä.
Tasa-arvoisessa, aidossa rakkauteen perustuvassa kumppanuudessa on lopulta aika sama, onko tilit erilliset vai yhteiset, kun kuitenkin on aito halu toimia yhdessä toisen kanssa, kumpaakin huomioiden. Epätasa-arvoisessa järjestelysuhteessa on olennaisempaa miettiä, taktikoida ja valita juuri omaan tilanteeseen sopiva tili, ja sama tietysti muidenkin ratkaisujen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen tili ja sitten kummallakin on myös omat tilit.
Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Kumpikin on tuonut yhteiseen kotiin sen mitä on palkkaa kulloinkin saanut. Hyvin on toiminut, voin suositella.
Sitä paitsi Suomen laissa on, että avioliitossa kummallakin puolisolla kuuluu olla samanlainen elintaso. En voisi kuvitellakaan asuvani samassa taloudessa puolison kanssa, joka voisi kuluttaa ja elää paljon rikkaammin kuin minä.
ei tarkota sitö, että jos mies ostaa itelleen guccin pukuja et sen pitäis hommaa myös sulle jotain louis vuittonin ja guccin laukkuja ja vaatteita. Tarkottaa sitä, että toinen pärjää esim et rahat riittää ruokaan asuu samas kämpäs jne. et toinen ei asu missää puutarhavajassa omakotitalon pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole yhteistiliä, vaikka mieheni on rikas ja minä kotiäiti. Menimme 15v sitten naimisiin yhdessä sopien, että hän käy töissä ja minä hoidan lapsia ja kotia. En tiedä mihin yhteistiliä tarvittaisiin, maksut hoidamme puhuen sopimalla. Iskän rinnakkaiskortti on kyllä 13-vuotiaalla lapsella, en minä sellaista haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoituksena on hankkia lapsia tai on lapsia = yhteinen tili on välttämätön.
Jos ei ole tarkoitus hankkia lapsia tai ei ole lapsia, niin ei sitä yhteistä tiliä tarvita.
Idiootti lähtee hankkimaan lapsia, kun ei ole yhteistä tiliäkään. Ihan varmasti joutuu nainen maksamaan lapsista ja heidän menoista enemmän (nähty on)
Ei tarvitse olla välttämättä yhteistä tiliä, mutta yhteistalous kyllä todennäköisesti lähes kaikilla on toimivin vaihtoehto. Voi sitä pyörittää erillisillä tileilläkin.
Yhteistalous ei onnistu, koska naisen palkka/tulot tippuvat lastensaannin jälkeen ja muutenkin he ovat aina niitä, jotka joutuva ottamaan palkatonta vapaata esim jos lapset sairastuu jne. Lapsiperheissä nainen joutuu erillistileillä täysin epätasa-arvoiseen asemaan.
Mihin ne tulot tippuvat lasten saannin jälkeen? Minulla oli ainakin sama palkka kun palasin takaisin töihin (ja mies jäi sitten kotiin hoitamaan niitä lapsia). Ja myös miehillä on samanlainen jäädä hoitamaan sairasta lasta kotiin.
Ne miehet ei jää kotiin kuitenkaan, tämä on nähty (ja tutkittu) juttu.
Jotkut naiset joutuvat jäämään kotiin pidemmäksi aikaa ja kaikki eivät halua (mikä on hyvä juttu) heti heittää lasta päiväkotiin = tulot tippuvat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Miksi alapeukutatte, tämä on heidän järjestely ja on ainakin teidän mummojen ja isomummojen aikana toiminut hyvin täälläkin? Meidän kotimaassa ihan normijuttu edelleen, ja jos vaikka mun mies nyt päättäisi 15v jälkeen alkaa k**ipääksi niin vanhempien firmaan pääsisin heti töihin. T.187
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Miksi alapeukutatte, tämä on heidän järjestely ja on ainakin teidän mummojen ja isomummojen aikana toiminut hyvin täälläkin? Meidän kotimaassa ihan normijuttu edelleen, ja jos vaikka mun mies nyt päättäisi 15v jälkeen alkaa k**ipääksi niin vanhempien firmaan pääsisin heti töihin. T.187
Ei ole ollut normikäytäntö meidän mummojen ja isomummojen aikaan. Silloin suurin osa suomalaisista asui maaseudulla, ja maatalon töitä tehtiin yhdessä. Mitään kotiäitejä ei todellakaan ollut. Sitten varakkaammissa perheissä (siis oikeasti varakkaissa) oli kyllä kotirouvia, mutta ei heillä mitään avioehtoja ollut, vaan heille avioliitto nimenomaan takasi sosiaaliturvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Miksi alapeukutatte, tämä on heidän järjestely ja on ainakin teidän mummojen ja isomummojen aikana toiminut hyvin täälläkin? Meidän kotimaassa ihan normijuttu edelleen, ja jos vaikka mun mies nyt päättäisi 15v jälkeen alkaa k**ipääksi niin vanhempien firmaan pääsisin heti töihin. T.187
Ksi hän olisi maininnut, jos hänelle on suojatyöpaikka tiedossa. Oma mummo oli pientilan emäntä ja äiti meni töihin, kun nuorin aloitti ekaluokan. Kotirouvia ei meidän suvussa ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tienaan netto 8 000€ työtunteja 50h/viikko
Vaimo netto 2 000€ työtunteja 24h/viikko.En oikein ymmärrä miten raha jaettaisiin reilusti jos ne ei olisi yhteisiä.
Jos rahaa rupee omimaan alkaa riitaa olemaan liikaa ihan kaikesta.Miehet ovatkin pääsääntöisesti paljon reilumpia rahanjaossa. Mutta jos kyse olisi päin vastoin, että sinä miehenä tekisit töitä 24 tuntia viikossa ja tulot 2000 euroa vaikka harrastelisit lopun aikaa. Vaiko tekisi sillä välin pitkää 10 tuntista työpäivää ja tulot 8000 euroa, niin ei sittenpä tämä yhtälö ei enää yksinkertaisesti toimisi. Yläpeukut muuttuisivat välittömästi tällä palstalla alapeukuiksi.
Jos perheessä on lapsia, niin siinä ei harrastella lopun aikaa. Miksi muuten noin isotuloinen on mennyt yhteen pienituloisen kanssa?
Kun tavattiin mulla oli 10 000mk lainaa
Vaimolla säästöjä 20 000mk.
Lapsia 3 nuorin 12., vanhin 18
Eli periaatteessa ei tarvitse kuin hiukan kuskailua.
Meillä on kerran ollut riita tahasta. Halusin 6mk makkaran kun oltiin seurusteltu vuoden ja mulla ei ollut rahaa.
Tosin vaadin joskus yhteisentilin koska en oikein voi ymmärtää miten perheessä voi olla eri rahat jos kumpikaan ei ole tuhlaileva. Tietenkin jos toinen hassaa kaikki rahansa heti niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa.
Minuun varmaankin on suuresti vaikuttanut eräs lomamatka kun olin ehkä 12.
Setäni oli meidän mukana, mutta hänen vaimo ei koska hänellä ei ollut rahaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Miksi alapeukutatte, tämä on heidän järjestely ja on ainakin teidän mummojen ja isomummojen aikana toiminut hyvin täälläkin? Meidän kotimaassa ihan normijuttu edelleen, ja jos vaikka mun mies nyt päättäisi 15v jälkeen alkaa k**ipääksi niin vanhempien firmaan pääsisin heti töihin. T.187
Sehän on jännä firma, kun siellä on koko ajan tekemätöntä työtä yhden ihmisen työpanoksen verran ja silti pärjää kilpailussa muiden saman alan yritysten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliittolain mukaan kumpikin osallistuu perheen elatukseen tulojensa mukaan (ei omaisuuksien mukaan)
Eli tässä mielessä kaikilla on käytännössä yhyeistili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoituksena on hankkia lapsia tai on lapsia = yhteinen tili on välttämätön.
Jos ei ole tarkoitus hankkia lapsia tai ei ole lapsia, niin ei sitä yhteistä tiliä tarvita.
Idiootti lähtee hankkimaan lapsia, kun ei ole yhteistä tiliäkään. Ihan varmasti joutuu nainen maksamaan lapsista ja heidän menoista enemmän (nähty on)
Ei tarvitse olla välttämättä yhteistä tiliä, mutta yhteistalous kyllä todennäköisesti lähes kaikilla on toimivin vaihtoehto. Voi sitä pyörittää erillisillä tileilläkin.
Yhteistalous ei onnistu, koska naisen palkka/tulot tippuvat lastensaannin jälkeen ja muutenkin he ovat aina niitä, jotka joutuva ottamaan palkatonta vapaata esim jos lapset sairastuu jne. Lapsiperheissä nainen joutuu erillistileillä täysin epätasa-arvoiseen asemaan.
Mihin ne tulot tippuvat lasten saannin jälkeen? Minulla oli ainakin sama palkka kun palasin takaisin töihin (ja mies jäi sitten kotiin hoitamaan niitä lapsia). Ja myös miehillä on samanlainen jäädä hoitamaan sairasta lasta kotiin.
Tätä keskustelua haittaa se, kun ihmisillä on niin erilaiset lähtökohdat ja tilanteet. Osa elää vielä sitä todellisuutta, jossa nainen on pääsääntöisesti vastuussa lapsista, ja miehen tehtävä on tehdä rahaa. Ja sitten ihmisten suhteetkin ovat niin erilaisia. Jotkut ovat oikeasti rakastuneita ja rakastavat toisiaan ja kokevat elävänsä yhdessä, ja sitten jotkut ovat vaan päätyneet yhteen, mutta mitään sen kumempaa kiintymystä ei ole, ja suhde on lähinnä joku projekti tai järjestely. Tietysti tässä jälkimmäisessä toinen nähdään helpommin joko resurssina tai kulueränä.
Tasa-arvoisessa, aidossa rakkauteen perustuvassa kumppanuudessa on lopulta aika sama, onko tilit erilliset vai yhteiset, kun kuitenkin on aito halu toimia yhdessä toisen kanssa, kumpaakin huomioiden. Epätasa-arvoisessa järjestelysuhteessa on olennaisempaa miettiä, taktikoida ja valita juuri omaan tilanteeseen sopiva tili, ja sama tietysti muidenkin ratkaisujen kohdalla.
Tuo toimii silloin kun on suunnilleen samanlaiset prioriteetit. Se ei toimi jos toisen mielestä tarpeellinen asia on toisen mielestä turhuutta. Mieheni mielestä esimerkiksi verhot ikkunoissa on turhuutta, lakanat voi heittää verhotangon päälle jos tarvii ikkunalle kangasta. Minun mielestäni kotiautomaatio on turhuutta, miehelle se on erittäin tärkeää. Harva meistä jaksaa vaan hymyillä jos toinen pistää rahat asioihin jotka on omasta mielestä turhia, siksi on parempi että molemmat harrastavat turhuuksiaan omilla rahoillaan, ja sitten ne elämiseen liittyvät pakolliset maksetaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Miksi alapeukutatte, tämä on heidän järjestely ja on ainakin teidän mummojen ja isomummojen aikana toiminut hyvin täälläkin? Meidän kotimaassa ihan normijuttu edelleen, ja jos vaikka mun mies nyt päättäisi 15v jälkeen alkaa k**ipääksi niin vanhempien firmaan pääsisin heti töihin. T.187
Entisajan papat ja isopapat eivät eronneet eikä jättäneet mummoja ja isomummoja tyhjän päälle kerjäläisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kotiäiti ja olen täysin mieheni elätettävänä. Kuitenkaan minulla ei ole mitää omaisuutta kuten taloa. Avioehto rajaa minut pois kiakiseta mieheni omaisuudesta. MIelestäni tämä on ihan reilu järjestely.
Mä en kokis tuota täysin reiluna, koska sun kotiäitiytes on todennäköisesti mahdollistanut miehen omaisuuden kerryttämisen. Elämä on myös epävarmaa, miehesi saattaa ottaa eron (toivottavasti näin ei käy). Eläkkeesi tulee myös olemaan olematon. Toivon kuitenkin, että luottavaisuutesi palkitaan, itse en uskaltaisi.
Meillä on omat tilit ja yksi yhteinen säästötili. Kummallakin on käyttöoikeudet myös toisen tiliin. Me emme kovin paljon jaottele kumpi maksaa mitäkin, kuitenkin vähän esimerkiksi siten että toisen tililtä menisi lainan lyhennys ja toisen tililtä vastike.
Jos käy niin, että toiselta loppuu rahat, toisen tililtä siirretään. Jos jää ylimääräistä, yhdessä mietitään mitä rahoille tehdään.
Tämä ei tietenkään toimisi, jos toisella olisi vaikkapa peliongelma.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat tilit ja yksi yhteinen säästötili. Kummallakin on käyttöoikeudet myös toisen tiliin. Me emme kovin paljon jaottele kumpi maksaa mitäkin, kuitenkin vähän esimerkiksi siten että toisen tililtä menisi lainan lyhennys ja toisen tililtä vastike.
Jos käy niin, että toiselta loppuu rahat, toisen tililtä siirretään. Jos jää ylimääräistä, yhdessä mietitään mitä rahoille tehdään.
Tämä ei tietenkään toimisi, jos toisella olisi vaikkapa peliongelma.
Tuo on myös asia, jota en voisi kuvitellakaan, eli että puolisollani olisi käyttöoikeus omaan tiliini. Tai edes tunnukset, joilla hän voisi käydä tililläni. Ei minulla mitään salaisuuksia ole, mutta en myöskään koe että hänen tarvitsee tietää kaikkia ostoksiani tai paljonko olen laittanut lahjarahaa kummitytölle tai minkä suuruisen lahjakortin ostanut omalle lapselleni jne. Ei avoliitto poista oikeutta yksityisyyteen.
Unohdat paljousalennuksen. Toisen lapsen maksu on halvempi kuin ensimmäisen ja kolmannen vieläkin vähemmän.
Viitisen sataa menee kolmesta Espoossa.