Lue keskustelun säännöt.
”Huonompituloiset naiset haluavat yhteistilin...”
16.07.2020 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006571926.html
Ei mikään ihme...Minun mielestäni pitää olla aika paha gold digger, jos haluaa yhteistilin. Itselle ei tulisi mieleenkään pyytää yhteistiliä, vaikka tienaan miestäni vähemmän.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei synny, koska miehet vaativat että naisen on maksettava kaikesta puolet vaikka nainen on juuri tehnyt ihmisen, l. noin 90-vuotta elämää. Jostain syystä joku mies on niin tyhmä, ettei osaa tälle asialle laittaa hintalappua, vaikka muuten olisi rahoista tarkka.
Kyllä naisen kohdunkäyttöinnolla hintalappu on, se on vanhemmille -200000€ per kerta. Ja tietty kaikki liikenevä aika ja isomman asunnon kustsnnukset päälle.
Ei lisääntyminen ole mikään vapaalippu elinikäiseen lokitteluun. Alussa voi väkän tukea ja vanhempainvspaat jakaa tasan, mutta mikä peruste tuo on myöhemmin? Todellinen syy tuen tarpeeseenhan on naisen itse valitsema koulutusala ja työ.
Liian halvalla menee.
-raskauden vaikutukset kehoon, myöhempään terveyteen, tulonmenetyksiin, työuran katkonaisiuteen -> eläkkeeseen
-lapsen hoitaminen yksin jos mies ei suostu kieltäytymään työmatkoista (esim. myyntityö)
-varhainen vuorovaikutus (sis. ilmeet, eleet, laulut, lorut, syli, kirjat, leikit..)
-lapsen vaatetuksen suunnittelu ja hankinta
-neuvolan, päiväkodin, koulun toivomusten toteuttaminen
-lapsen syntymäpäivät, joulut, kaverisuhteet, harrastukset, mahdolliset puheterapiat...Ei päästä sinun summallasi edes alkuun.
Mietitäänpä.
-Raskauden vaikutukset kehoon? Mitä helvettiä? Työuraan vaikutti positiivisesti, sillä sain kivan breikin alkaa opiskella uutta tutkintoa ja ammattia.
-Lapsen hoitaminen yksin, mies hoiti ,kun olin opiskelemassa
-Varhainen vuorovaikutus, 50/50 vähintään miehellä
- Lapsen vaatetuksen suunnittelu ja hankinta, mies hankkii ja miettii n. 50/50 ja meillä on tyttölapsi
-Neuvolan, päiväkodin toiveet, mies hoitaa
- Lapsen synttärit jne molemmat hoitaa
t: Nainen itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markku38v kirjoitti:
Meillä vaimo maksaa puolet asuntolainasta ja puolet ruokatarvikkeista, yhteensä n. 950e/kk.
Minä maksan autot, bensat, verot, huollot, etelänmatkat, vakuutukset, sähköt, remontit, korjaukset, päivähoitomaksut, puhelinlaskut, nettilaskut, Aurausmaksut, Lokamaksut, Tienhoitomaksut, kiinteistöverot, hulevesimaksut.. Ym ym ym..
Noin 2000e/kk.
Mielelläni jakaisin menot 50-50.
Miten teillä on noin tolkuttoman isot menot? Tee budjetointi ja kuluseuranta, jonka perusteella voi perustella vaimollesi, missä suhteessa menot täytyy maksaa. Pikkuisen harkitsemalla saatte menoista nipistettyä monta sataa euroa kuukaudessa.
Ohis, mutta onko 3000 €/kk sinusta tolkuttoman paljon? Kattaen siis aivan kaiken pakollisista menoista vapaaehtoisiin menoihin? Toisekseen, eihän ylläoleva valittanut sitä ettei tähän olisi varaa tai rahaa ei jäisi säästöön. Jos on maksukykyä, niin miksi pitäisi nipistää monia satasia menoista?
Kyllä, kolmetonnia kuukaudessa perheen menoihin on paljon. Ja kyllä, kommentin kirjoittaja valitti siitä, että hän joutuu maksamaan tuplat vaimoon verrattuna. Jos hänen vaimonsa ei kykene maksamaan menoista kuin tonnin, pitää kuluja pienentää.
EI kyllä 3000€ kuukaudessa perheen menoihin ole paljoa varsinkin jos asuu pk seudulla. Asuntolainan lyhennys voi sekin olla pelastään 1500-2000€/kk
Tuossa naisen maksettavana oli puolet asuntolainasta ja ruokakuluista eli yhteensä 950 euroa. Asuntoa ostaessa voi katsoa asunnon hintaa, joten parintonnin lyhennyksessä perheen nettotulojen pitää olla vähintään 6000 euroa kuukaudessa.
No jos nainen omistaa puolet asunnosta, kuuluu hänen maksaa myös puolet asuntolainasta.
Missä niin sanotaan? Jokainen pariskunta päättää maksupolitiikasta keskenään.
ei ainakaan mun mieelstä oo oikeudenmukaista, että toinen kartuttaa varallisuuttaan toisen kustannuksella. Sinä ehkä olet sellainen loinen, mutta minä en ainakaan halua loisia mieheni rahoilla ja kartuttaa omaisuuttani hänen kustannuksellaan.
Minun mielestäni on. Minulla menee sama summa suunnilleen muihin päivittäisiin ostoksiin kuukaudessa koko perheen hyväksi. Eikä kiinnosta pätkääkään kenenkään loisittelut, minua ei käytetä hyväksi ja piikana.
Eli käytännössä haluat palkkaa siitä, että olet aviossa miehesi kanssa? Eihän se ole hyväksikäyttöä, että maksaisit saman osuuden lainalyhennyksestä, jos kerran omistat puolet asunnosta. Taitaa miehesi olla iaka nyhverö, jos tuolaiseen on suostunut.
En pystyisi maksamaan puolta lainasta ja laskuista, Tai pystyisin, mutta sen jälkeen olisin nollilla. Onneksi mies rakastaa minua eikä rahojaan, joten näillä mennään vaikka se sinua harmittaakin. Asumismuoto on myös miehen valitsema eli iso omakotitalo isolla pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Jos se suhteutetaan osuuteen yhteenlasketuista tuloista, niin huonompituloinen elätyttää itsensä parempituloisen kustannuksella. Miksi se sitten olisi OK. Ainoa oikeudenmukainen on tasajako, koska yhteiset kulut ovat yhteisiä. Jos niille ei ole tasajakoa, niin yhteiset kulut ovat enemmän toisen kuluja.
Tasajako ei ole oikeudenmukainen pienituloista kohtaan. Oikeudenmukaista on, että myös pienituloiselle jää rahaa käytettäväksi myös omiin menoihin. Miksi isompituloisen pitäisi päästä elämään pienempituloisen siivellä. On vaan reilua huomioida kummankin elatuskyky. Normaaleissa parisuhteissa kumpikin osallistuu elatukseen kykyjensä mukaan ja toimitaan yhdessä. Sitäpaitsi naisvaltaisten alojen matalampi palkkaus johtuu alunperin siitä, että oletettiin ettei naisilla ole oikeasti tarvetta ansaita rahaa koska niiden miehet elättää perheen. Korjataan sitten tämä vinoutuma kun kerran elatushaluja ei enää löydykkään.
Kerro minulle: olisitko mennyt yhteen ja hankkinut lapsia miehen kanssa, jolla on samat tulot kuin itselläsi tai vielä pienemmät?
Itseasiassa miehellä ja minulla on sama koulutus ja omistamme puoliksi perheyrityksen. Maksamme kummallekin samaa palkkaa ja perheessämme kaikki rahat ovat yhteisiä. Sattumalta jopa vanhempamme ovat yhtä varakkaita, joten meille kummaltakin puolelta tulleet perinnöt on yhtä suuria. Nekin on menneet yhteiseksi hyväksi eikä laskeskella sinun minun -juttuja. Jos ei ole valmis aidosti yhteiseen talouteen kumppaninsa kanssa niin ei kannata pariutua eikä ainakaan lisääntyä.
Miksi ei kannata pariutua, jos molemmille on tärkeää säilyttää omat tulot? Miksi minun pitäisi kysyä puolisoltani lupa, saanko käyttää yhteisiä rahoja ulkomaanmatkaan tai hänen minulta lupa uuteen moottoripyörään? Miten se tekisi suhteemme paremmaksi? Tai se, että hän käyttäisi yhteisiä rahojamme omaan moottoripyörään ja minä katkerana miettisin, että en kyllä sitä varten käy töissä?
Kun talous on perheen yhteinen, ei tarvitse kysellä lupia normaaleihin omiin kuluihin. Toki yhdessä suunnitellaan mihin ja miten rahaa käytetään. Tämä ei tosin onnistu mikäli käsitykset taloudenpidosta poikkeaa suuresti tai toinen on joku tuhlari tai kitupiikki. Miten te 50-50 tyypit jaatte lasten kulut? Kuka päättää lasten elintasosta?
Maksetaan sieltä samalta taloustililtä kuin ruoatkin. Ja vakuutukset. Ja yhteisen kodin hankinnat. Tiliä täytetään 50-50 suhteessa.
Auto on ainoa missä siipeilen miehen rahoilla eli hänen auto mutta myös minä käytän.
Tienaan netto 8 000€ työtunteja 50h/viikko
Vaimo netto 2 000€ työtunteja 24h/viikko.
En oikein ymmärrä miten raha jaettaisiin reilusti jos ne ei olisi yhteisiä.
Jos rahaa rupee omimaan alkaa riitaa olemaan liikaa ihan kaikesta.
Minusta tässä keskustelussa unohdetaan yksi näkökulma. Nimittäin se, että kaikki eivät nää yhteistiliä hyötymisnäkökulmasta, vaan helppousnäkökulmasta. Me ajateltiin naimisiin mennessämme 18 vuotta sitten, että nyt ollaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa, ja tahtotila toimia molempien parhaaksi kaikissa asioissa -myös rahallisesti - on molemmilla vahva. Jos toinen käyttäisi rahaa aivan holtittomasti, ei kumpikaan olisi onnellinen. Ei myöskään se holtittomasti käyttävä, vaikka saisikin materiaa, sillä parisuhde nyt vaan on kahden kauppa ja vaatii sen, että molemmat ovat tyytyväisiä. Toisen kusettaminen sahaa myös omaa puuta.
Meillä tilille tulevien tulojen suhteen on menty laidasta laitaan. Alkuun oltiin molemmat opiskelijoita, myöhemmin vuorotellen päävastuussa tuloista ja tällä hetkellä tienataan molemmat, toinen hieman enemmän kuin toinen. Jos kaikki pitää puolittaa ja kinastella siitä, kumpi tuhlaa enemmän, on taidettu jäädä lapselliselle tasolle, eikä rahalliset huolet ehkä ole se parisuhteen suurin kompastuskivi. Sen ymmärrän, jos molemmat haluavat pitää omat tilit ja ovat siihen täysin tyytyväisiä. En kuitenkaan hyväksy sitä, että yhteistili nähdään automaattisesti lokkeiluna tai merkkinä alistamisesta. Meillä se on nimenomaan merkki yhdenvertaisuudesta ja luottamuksesta toista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä haluais yhteistiliä vaimoni kanssa, mutta jos toinen olisi pienituloisempi, niin sitten tottakai kulut jaettaisiin niin että pienituloisemmalla pienemmät menot.
N26
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina menneet kaikki rahat yhteiselle tilille, välillä minä olen tienannut enemmän, välillä puoliso, ei väliä, raha on yhteistä. Mikä edes erottaa parisuhteen ja kaveri / kämppissuhteen sellaisissa liitoissa joissa rahat on vain omia? Pelkkä seksi? Kyllä mulle parisuhde on myös taloudellinen liitto, viimeistään kun yhteen muutetaan.
Rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies, jolla ulosottovelkaa 55000 ja surkea tapa käsitellä rahaa, kiukuttelee mulle yya sopimuksesta. Pitäisi lainailla hänelle laskuihin rahaa. Hän on suurituloisempi kuin mä ja mulla enemmän omaisuutta.
Kohta pistän suhteen poikki, ei tuu mitää, jos toinen ei osaa käyttää rahaa ja vaatii itselleen kohtuuttomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markku38v kirjoitti:
Meillä vaimo maksaa puolet asuntolainasta ja puolet ruokatarvikkeista, yhteensä n. 950e/kk.
Minä maksan autot, bensat, verot, huollot, etelänmatkat, vakuutukset, sähköt, remontit, korjaukset, päivähoitomaksut, puhelinlaskut, nettilaskut, Aurausmaksut, Lokamaksut, Tienhoitomaksut, kiinteistöverot, hulevesimaksut.. Ym ym ym..
Noin 2000e/kk.
Mielelläni jakaisin menot 50-50.
Miten teillä on noin tolkuttoman isot menot? Tee budjetointi ja kuluseuranta, jonka perusteella voi perustella vaimollesi, missä suhteessa menot täytyy maksaa. Pikkuisen harkitsemalla saatte menoista nipistettyä monta sataa euroa kuukaudessa.
Ohis, mutta onko 3000 €/kk sinusta tolkuttoman paljon? Kattaen siis aivan kaiken pakollisista menoista vapaaehtoisiin menoihin? Toisekseen, eihän ylläoleva valittanut sitä ettei tähän olisi varaa tai rahaa ei jäisi säästöön. Jos on maksukykyä, niin miksi pitäisi nipistää monia satasia menoista?
Kyllä, kolmetonnia kuukaudessa perheen menoihin on paljon. Ja kyllä, kommentin kirjoittaja valitti siitä, että hän joutuu maksamaan tuplat vaimoon verrattuna. Jos hänen vaimonsa ei kykene maksamaan menoista kuin tonnin, pitää kuluja pienentää.
No ei todellakaan ole! Ajatellaan vaikka kolmelapsista perhettä. Päivähoitomaksut karkeasti n. 300 €/lapsi -> 900 €. Asuntolaina/vuokra + vastike/kiinteistövero n. 1000 €/kk. Ruoka n. 1000 €/kk. Kolme tonnia meni jo siinä rikki. Ja nuo summat on hyvin matillisesti arvioitu, pohjana mm. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys kohtuullisen elämän kustannuksista erilaisille kotitalouksille. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152407/Viitebudjettien…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies, jolla ulosottovelkaa 55000 ja surkea tapa käsitellä rahaa, kiukuttelee mulle yya sopimuksesta. Pitäisi lainailla hänelle laskuihin rahaa. Hän on suurituloisempi kuin mä ja mulla enemmän omaisuutta.
Kohta pistän suhteen poikki, ei tuu mitää, jos toinen ei osaa käyttää rahaa ja vaatii itselleen kohtuuttomia.
Jätä se, jos on noin saamaton ukko!
Vierailija kirjoitti:
Tienaan netto 8 000€ työtunteja 50h/viikko
Vaimo netto 2 000€ työtunteja 24h/viikko.En oikein ymmärrä miten raha jaettaisiin reilusti jos ne ei olisi yhteisiä.
Jos rahaa rupee omimaan alkaa riitaa olemaan liikaa ihan kaikesta.
Vaimo on näköjään aika laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
Jos menot laitetaan puoliksi, niin pienituloinen päättää perheen elintason. Kaupasta ostetaan sitä, mikä pienituloisesta on riittävää ravinnoksi. Mikäli sähkölasku alkaa kasvaa, pienituloinen voi päättää, että sauna laitetaan muutamaksi kuukaudeksi käyttökieltoon vaikka toinen saunoisi mielellään joka päivä. Asumisesta en viitsi edes sanoa, kun se on itsestäänselvää, kumman mukaan asunto valitaan. Isotuloisempi ei voi vedota siihen, että häne tienaa enemmän, niin kotityöt pitää laittaa myös tasan.
Kaupasta kun ostaa, niin on helppo jakaa omat ostokset erilleen. Sitten yhteisiä maitoja ym. voi jaotella vähän kulutuksen mukaan. Ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa, kun siitä on tehnyt Hyvän tavan. Asuminen on myös helppo. Pienempituloinen ostaa asunnosta esim. 40 % ja parempituloinen 60 %. Myydessä rahat jakaantuvat samalla tavalla. Asumiskulut kuten vastikkeet toki puoliksi. Kerrostaloissa vesilasku pääluvun mukaan ja sähkölasku on muutenkin pieni. jne.
Ja jokatapauksessa jokainen voi valita tulonsa ihan itse. Nytkin on metsä täynnä mustikkaa. Hop hop kerämään. Ämpäristä saa 50 euroa kpl. Näitä sitten sijoittamaan esim. Usan markkinoille, jossa on paljon volaa ja mahdolliseedet tietämyksellä lyödä rahoiksi. Kyllä yleensä se kellä on paremmat tulot tekee myös enemmän töitä ja on panostanut opiskeluunsa enemmän. Tai vaikka ei olisikaan, niin hän on ansainnut rahansa.
Onko sulla perhettä tai edes sitä parisuhdetta? Siis jos tosissasi ehdotat tuollaista, että kaupassakin ostellaan "sinun ja minun maidot" erikseen. Ja tuo, että tulot voi valita itse, on ihan höpöhöpöä. Naurettava esimerkkikin. Mustikkaa on metsissä muutama viikko vuodesta. Milläs sitä lisä rahaa tienataan niinä loppuina viikkoina?
Helposti sujuu ostokset näin. Ei mitään ongelmia. En tietenkään pistä vaimoa ostamaan puoliksi lihoja, jos syön itse lihaa 4 kertaa enemmän. Sanohaan jo tuon järkikin. Muutenhan se olisi toisen siivellä elämistä. Ja varsinkin kun vaimo syö vielä puolet vähemmän. Helposti onnistuu tuo jakaminen vaikka meillä on lapsikin. Kunhan ei jokaista euroa tuijota. Keskimäärin maksan ruokaostoksista suhteessa 60/40 ja se on täysin ok, koska syönkin enemmän.
Tulot voi tosiaankin valita itse. Pitää osata käyttää mielikuvitusta. Niin ja kouluttautuakin voi. Mustikka-aikana 30 ämpäriä 1 500 euroa. Sitten voi alkaa tekemään sivutöitä tai vaikka pistää oman verkkokaupan pystyy yms. Mutta tälläistä on tietysti hankala selittää sellaiselle joka on jo täysin alistunut yhteiskunnan tuilla elämiseen tai lokeroinut itsensä pienituloikseksi loppuelämäkseen.
Itsestäänkö se verkkokauppa siellä tuottaa rahaa? Sama noiden mustikoiden kanssa. Ja jos minua tarkoitat, niin en opiskeluaikoja lukuunottamatta ole elänyt yhteiskunnan tuilla ja pienituloinenkaan en ole. Päin vastoin, ja siksipä tiedänkin, että kyllä niiden eurojen eteen täytyy tehdä töitä. Vinkkisi ovat aivan naurettavia juuri tästä syystä. Että joku vaan polkaisis verkkokaupan pystyyn ja siinä se tie rikkauteen mielestäsi olisi.
Ihan miten vaan. Mulla on itselläni sijoitusasuntoja, osakesalkku kohta 6 numeroinen ja oman päätyön ohessa pieni sivubisnes. Silti kyllä selkä taipuu alas, jos näen tyhjän palautuspullon maassa. Että kaikki lähtee pienestä liikkeelle ja rahat kertyvät vähitellen kumulatiivisesti. Varallisuuden tuplaaminen on taitolaji, josta nautin. Mutta kaikkea hyvää :-)
Kyllä. Eli sen muutaman sentinkin eteen on tehtävä edes tämän verran töitä. Siksi siis nuo neuvosi mustikoista ja verkkokaupan polkaisemisesta pystyyn ovat ihan naurettavia. Niidenkin eteen on tehtävä töitä, jos niistä haluaa tuottoa. Ja kun siis puhuttiin lisätulosta, niin henkilöllähän on jo yksi työ, jonka lisäksi nämä vinkkisi tulisivat. Eli käytännössä vinkkisi oli siis se, että tee toista työtä ensimmäisen lisäksi. Millä ajalla, jos ihmisellä on perhettä ja nukkuakin pitäisi? Ja sitten toisaalta joskus elääkin sitä elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan, laiskan toimittajan juttu.
Ja osa noistakin muka jutussa olleista kertomuksista oli toimittajien itse keksimiä.
Sen sijaan kommentit ovat aitoja.
Tapoja noissa raha-asioissa on varmasti yhtä monta, kuin avio/avoliittojakin.
Perheet toimivat niinkuin heistä parhaalta tuntuu.
Sinänsä en ihmettele tuon yhteistilin vaatimusta matala-palkkaissa työssä olevilta naisilta.
Naiset yleensä ostavat ruuan ja käyvät kaupassa ja samalla ostavat kaikki kodin tarvikkeet, talouspapereista pesuainesiin yms. Pian siinä palkka hurahtaa 4-henkisessä perheessä, tuon kotitalouden hoitamiseen.
Siis onko tuo tutkittu juttu että naiset vastaa ruokaostoksista vai sun omaa mutuilua? Me ainakin käydään molemmat yhtä usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi yhteistiliin, koska omat rahat on minulle ehdottoman tärkeä arvo. En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen, että joutuisin kysymään mieheltäni, saanko ostaa jotakin tai lähteä reissuun tms.
Maksamme yhteiset kulut (asuminen, yhteisen auton kulut, ruoka) puoliksi niin, että molemmat laittavat saman summan taloustilille, josta ne maksetaan. Kaikki muu on omaa rahaa. En tiedä mieheni kuukausittaisia tuloja eikä hän kysele minun. Mainitsin kyllä, että tässä kuussa on normaalia pienempi palkka, kun otin kaksi viikkoa palkatonta lomaa vuosiloman päälle.
50-50 yhteisten kulujen jako on epäreilu ,mikäli tuloissa on eroa. Miksi ksi parempituloinen elätyttää itsensä pienituloisen kustannuksella. Maksuosuus tulee tietysti suhteuttaa osuuteen yhteenkasketuista tulousta.
Voisitko avata tätä hieman? Jos parempituloinen maksaa oman osansa kuluista, millä järjellä hän hyötyisi yhtään enempää toisesta kuin pienempituloinen?
Jos maksuosuus lasketaan yhteenlasketuista tuloista, on selvää, että pienituloinen siinä elätyttää itseään.
Jos menot laitetaan puoliksi, niin pienituloinen päättää perheen elintason. Kaupasta ostetaan sitä, mikä pienituloisesta on riittävää ravinnoksi. Mikäli sähkölasku alkaa kasvaa, pienituloinen voi päättää, että sauna laitetaan muutamaksi kuukaudeksi käyttökieltoon vaikka toinen saunoisi mielellään joka päivä. Asumisesta en viitsi edes sanoa, kun se on itsestäänselvää, kumman mukaan asunto valitaan. Isotuloisempi ei voi vedota siihen, että häne tienaa enemmän, niin kotityöt pitää laittaa myös tasan.
Kaupasta kun ostaa, niin on helppo jakaa omat ostokset erilleen. Sitten yhteisiä maitoja ym. voi jaotella vähän kulutuksen mukaan. Ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa, kun siitä on tehnyt Hyvän tavan. Asuminen on myös helppo. Pienempituloinen ostaa asunnosta esim. 40 % ja parempituloinen 60 %. Myydessä rahat jakaantuvat samalla tavalla. Asumiskulut kuten vastikkeet toki puoliksi. Kerrostaloissa vesilasku pääluvun mukaan ja sähkölasku on muutenkin pieni. jne.
Ja jokatapauksessa jokainen voi valita tulonsa ihan itse. Nytkin on metsä täynnä mustikkaa. Hop hop kerämään. Ämpäristä saa 50 euroa kpl. Näitä sitten sijoittamaan esim. Usan markkinoille, jossa on paljon volaa ja mahdolliseedet tietämyksellä lyödä rahoiksi. Kyllä yleensä se kellä on paremmat tulot tekee myös enemmän töitä ja on panostanut opiskeluunsa enemmän. Tai vaikka ei olisikaan, niin hän on ansainnut rahansa.
Onko sulla perhettä tai edes sitä parisuhdetta? Siis jos tosissasi ehdotat tuollaista, että kaupassakin ostellaan "sinun ja minun maidot" erikseen. Ja tuo, että tulot voi valita itse, on ihan höpöhöpöä. Naurettava esimerkkikin. Mustikkaa on metsissä muutama viikko vuodesta. Milläs sitä lisä rahaa tienataan niinä loppuina viikkoina?
Helposti sujuu ostokset näin. Ei mitään ongelmia. En tietenkään pistä vaimoa ostamaan puoliksi lihoja, jos syön itse lihaa 4 kertaa enemmän. Sanohaan jo tuon järkikin. Muutenhan se olisi toisen siivellä elämistä. Ja varsinkin kun vaimo syö vielä puolet vähemmän. Helposti onnistuu tuo jakaminen vaikka meillä on lapsikin. Kunhan ei jokaista euroa tuijota. Keskimäärin maksan ruokaostoksista suhteessa 60/40 ja se on täysin ok, koska syönkin enemmän.
Tulot voi tosiaankin valita itse. Pitää osata käyttää mielikuvitusta. Niin ja kouluttautuakin voi. Mustikka-aikana 30 ämpäriä 1 500 euroa. Sitten voi alkaa tekemään sivutöitä tai vaikka pistää oman verkkokaupan pystyy yms. Mutta tälläistä on tietysti hankala selittää sellaiselle joka on jo täysin alistunut yhteiskunnan tuilla elämiseen tai lokeroinut itsensä pienituloikseksi loppuelämäkseen.
Itsestäänkö se verkkokauppa siellä tuottaa rahaa? Sama noiden mustikoiden kanssa. Ja jos minua tarkoitat, niin en opiskeluaikoja lukuunottamatta ole elänyt yhteiskunnan tuilla ja pienituloinenkaan en ole. Päin vastoin, ja siksipä tiedänkin, että kyllä niiden eurojen eteen täytyy tehdä töitä. Vinkkisi ovat aivan naurettavia juuri tästä syystä. Että joku vaan polkaisis verkkokaupan pystyyn ja siinä se tie rikkauteen mielestäsi olisi.
Ihan miten vaan. Mulla on itselläni sijoitusasuntoja, osakesalkku kohta 6 numeroinen ja oman päätyön ohessa pieni sivubisnes. Silti kyllä selkä taipuu alas, jos näen tyhjän palautuspullon maassa. Että kaikki lähtee pienestä liikkeelle ja rahat kertyvät vähitellen kumulatiivisesti. Varallisuuden tuplaaminen on taitolaji, josta nautin. Mutta kaikkea hyvää :-)
Tuo maassa lojuvan pullon kerääminen on sulle (ja myös lähes kaikille muille) pelkkä harrastus, huvia. Se ei ole rikastumisen alku, se ei edes ole oman taloudellisen tilanteen parantamista kuin ehkä niillä, jotka elävät toimeentulotuella ja keräävät pulloja jossain kaupunkifestareilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markku38v kirjoitti:
Meillä vaimo maksaa puolet asuntolainasta ja puolet ruokatarvikkeista, yhteensä n. 950e/kk.
Minä maksan autot, bensat, verot, huollot, etelänmatkat, vakuutukset, sähköt, remontit, korjaukset, päivähoitomaksut, puhelinlaskut, nettilaskut, Aurausmaksut, Lokamaksut, Tienhoitomaksut, kiinteistöverot, hulevesimaksut.. Ym ym ym..
Noin 2000e/kk.
Mielelläni jakaisin menot 50-50.
Miten teillä on noin tolkuttoman isot menot? Tee budjetointi ja kuluseuranta, jonka perusteella voi perustella vaimollesi, missä suhteessa menot täytyy maksaa. Pikkuisen harkitsemalla saatte menoista nipistettyä monta sataa euroa kuukaudessa.
Ohis, mutta onko 3000 €/kk sinusta tolkuttoman paljon? Kattaen siis aivan kaiken pakollisista menoista vapaaehtoisiin menoihin? Toisekseen, eihän ylläoleva valittanut sitä ettei tähän olisi varaa tai rahaa ei jäisi säästöön. Jos on maksukykyä, niin miksi pitäisi nipistää monia satasia menoista?
Kyllä, kolmetonnia kuukaudessa perheen menoihin on paljon. Ja kyllä, kommentin kirjoittaja valitti siitä, että hän joutuu maksamaan tuplat vaimoon verrattuna. Jos hänen vaimonsa ei kykene maksamaan menoista kuin tonnin, pitää kuluja pienentää.
No ei todellakaan ole! Ajatellaan vaikka kolmelapsista perhettä. Päivähoitomaksut karkeasti n. 300 €/lapsi -> 900 €. Asuntolaina/vuokra + vastike/kiinteistövero n. 1000 €/kk. Ruoka n. 1000 €/kk. Kolme tonnia meni jo siinä rikki. Ja nuo summat on hyvin matillisesti arvioitu, pohjana mm. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys kohtuullisen elämän kustannuksista erilaisille kotitalouksille. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152407/Viitebudjettien…
Kas kun ei kymmenen lasta. Tarkistapa päivähoitomaksut, ei mene noin paljon. Ruokaan ei mene tonnia, kun lapset ovat vielä päiväkoti-ikäisiä.
En ikinä lähtisi pelkkään yhteiseen tiliin :D Oma itsenäisyys ja omat rahat on oltava molemmilla vaikka yhteinen talous onkin. Joka suhteessa toimiva ratkaisu ollut omien tilien lisäksi yhteinen taloustili, jonne kumpikin laittaa kuukausittain sovitun summan. Taloustililtä maksellaan yhteisiä menoja ja hankintoja. Aina toiminut eikä ole tarvinnut miettiä kuka maksoi mitäkin ja menikö noin suunnilleen tasan. Se, kuinka paljon tilille menee, on sovittu suhteessa tulot/menot. Pidän järjestelyä yhtälailla itsestäänselvyytenä kuin avioehto.
Tietenkin isotuloisempi maksaa enemmän yhteistä, en ymmärrä mikä tässä on ongelmana. Itsekin olen suhteessa ollut sekä isotuloisempi että pienituloisempi, joskus kokonaan vailla tuloja (työtön/opiskelija). Kuten myös nykyinen mieheni, jonka kanssa yhteistä taivalta takana pian 15 vuotta. Kertaakaan ei kumpikaan ole ajatellut että "joudun elättämään" toisen. Me ollaan pariskunta, huolehditaan, tuetaan ja välitetään toisistamme. Elämään kuuluu meistä useimmilla hyviä ja parempia aikoja joista selvitään yhdessä.
Meillä kumpikin tienaa suunnilleen saman verran, ja yhteiset menot maksetaan puoliksi. Meillä on omat tilit, mutta käytännön syistä myös yhteinen taloustili johon kuukausittain laitetaan rahaa, ja josta maksetaan talouden yhteiset laskut, kaupassakäynnit, ulkona syömiset, leffat jne. aktiviteetit.
Asunto on maksettu 50/50, ja kumpikin on ostanut itse oman autonsa. Henkilökohtaiset menot maksetaan omalta tililtä.
On toiminut tosi hyvin, eikä rahasta tarvitse riidellä. Voisi myös laittaa kaikki rahat yhteen, ei ole luottamusongelmia ja kumpikin on järkevä rahankäyttäjä, mutta periaatteesta halutaan pitää myös omat tilit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markku38v kirjoitti:
Meillä vaimo maksaa puolet asuntolainasta ja puolet ruokatarvikkeista, yhteensä n. 950e/kk.
Minä maksan autot, bensat, verot, huollot, etelänmatkat, vakuutukset, sähköt, remontit, korjaukset, päivähoitomaksut, puhelinlaskut, nettilaskut, Aurausmaksut, Lokamaksut, Tienhoitomaksut, kiinteistöverot, hulevesimaksut.. Ym ym ym..
Noin 2000e/kk.
Mielelläni jakaisin menot 50-50.
Miten teillä on noin tolkuttoman isot menot? Tee budjetointi ja kuluseuranta, jonka perusteella voi perustella vaimollesi, missä suhteessa menot täytyy maksaa. Pikkuisen harkitsemalla saatte menoista nipistettyä monta sataa euroa kuukaudessa.
Ohis, mutta onko 3000 €/kk sinusta tolkuttoman paljon? Kattaen siis aivan kaiken pakollisista menoista vapaaehtoisiin menoihin? Toisekseen, eihän ylläoleva valittanut sitä ettei tähän olisi varaa tai rahaa ei jäisi säästöön. Jos on maksukykyä, niin miksi pitäisi nipistää monia satasia menoista?
Kyllä, kolmetonnia kuukaudessa perheen menoihin on paljon. Ja kyllä, kommentin kirjoittaja valitti siitä, että hän joutuu maksamaan tuplat vaimoon verrattuna. Jos hänen vaimonsa ei kykene maksamaan menoista kuin tonnin, pitää kuluja pienentää.
No ei todellakaan ole! Ajatellaan vaikka kolmelapsista perhettä. Päivähoitomaksut karkeasti n. 300 €/lapsi -> 900 €. Asuntolaina/vuokra + vastike/kiinteistövero n. 1000 €/kk. Ruoka n. 1000 €/kk. Kolme tonnia meni jo siinä rikki. Ja nuo summat on hyvin matillisesti arvioitu, pohjana mm. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys kohtuullisen elämän kustannuksista erilaisille kotitalouksille. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152407/Viitebudjettien…
Muutenki tosta asuntolainalyhennyksen osuus on arvioitu tosi pieneks. 1000€ lainalyhennyksellä ei kovin kummosta kämppää pk seudulta saa
Itsekään en haluaisi yhteistiliä, sillä vaikka olenkin ollut aina pienituloinen, olen ostanut itse ne asiat, joita olen halunnut. Ei nyt vain olisi kiva ajatus elellä toisen rahoilla.
Tosta tulee myös mieleen, että voisiko olla, että naiselle on tärkeää, että hän pääsee näkemään mihin rahaa on mennyt. Että jos on tarpeeksi mustasukkaista sorttia, niin pettämiset saattaisivat tulla tilitapahtumien kautta esille?
Ihan miten vaan. Mulla on itselläni sijoitusasuntoja, osakesalkku kohta 6 numeroinen ja oman päätyön ohessa pieni sivubisnes. Silti kyllä selkä taipuu alas, jos näen tyhjän palautuspullon maassa. Että kaikki lähtee pienestä liikkeelle ja rahat kertyvät vähitellen kumulatiivisesti. Varallisuuden tuplaaminen on taitolaji, josta nautin. Mutta kaikkea hyvää :-)