Lue keskustelun säännöt.
Välttelevä kiintymyssuhde
14.07.2020 |
Olen jonkin aikaa tapaillut miestä, joka uskoakseni edustaa välttelevän kiintymyssuhteen ihmistyyppiä. Hän on mielestäni ihana ihminen ja olemme monella tavalla samanlaisia ja meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Silloin kun olemme yhdessä, meillä on mukavaa ja pidämme toisistamme. Minä olen alkanut rakastua häneen.
Ongelmana on, että emme tapaa kovin usein (kerran viikossa, kahdessa), ja kun olemme tavanneet, hän usein etääntyy selvästi, ja itselläni tulee silloin epävarma olo meidän suhteestamme. Emme esimerkiksi pidä yhteyttä kuin viesitittelemällä jokunen kerta viikossa. Hän tuntuu tarvitsevan omaa aikaa todella paljon ja olevan välillä ahdistunut siitä että pitäisi tavata, vaikka en ole mitenkään painostanut häntä siihen, että tapailisimme useammin. Kyse ei ole toisesta naisesta tms., tästä olen kohtuullisen varma. Eli joko kyse on siitä, että hän ylipäätään ei pysty kovin tiiviiseen suhteeseen kenenkään kanssa, tai sitten ongelma olen minä, ja jonkun muun naisen kanssa hän kykenisi hyppäämään suhteeseen mutta minun kanssa ei.
Toinen ongelma on, että kun meille tulee jokin ristiriitatilanne, hän saattaa jäädyttää välit kokonaan eikä halua kommunikoida ollenkaan. Tätä voi kestää päiviä tai viikkokin. Asia jää tietenkin vaivaamaan minua, koska itse olen sellainen ihmistyyppi, joka haluaisi heti selvittää asiat ja jolle on todella vaikeaa olla riidoissa ylipäänsä. Hankalat asiat on kuitenkin jossain määrin sovittu jälkeenpäin, eli aivan täysin ne eivät ole jääneet ilmaan.
Olen aiemminkin tutustunut kiintymyssuhdeteoriaan ja välttelevä kiintymyssuhdetyyppi kuvaa tätä miestä melko lailla täydellisesti. Hän tuntuu pakenevan kiintymystä muihin asioihin elämässä. Tiedän, että häntä on satutettu pahasti kymmenisen vuotta sitten (avioero), ja sen jälkeen hän ei ole ollut sellaisessa parisuhteessa, johon olisi suhtautunut vakavasti.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta. Tai siis varmasti on :) Mietin, että kannattaako minun olla kärsivällinen ja koittaa ymmärtää miehen rikkonaisuutta, vai pitäisikö minun antaa periksi ja myöntää itselleni, että minä en vain ole hänelle oikea ihminen (ja joku muu ehkä olisi). Se, miksi olen halunnut tähän asti olla tässä vaikeahkossa ihmissuhteessa, on koska aidosti pidän hänestä persoonana ja todella koen, että sovimme hyvin yhteen muilta osin.
Kommentit (105)
101/105
|
04.11.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen tuollainen - nainen. Ääri-introvertiksi tutkittu. "
Hei nainen, sinun kommenttisi aiemmin, jos luet vielä tätä, niin olisi kiva saada sinulta kommenttia tuohon aiempaan kysymykseeni:
03.11.2023 | 18:38
Vakinainen suhde ei ole mikään ongelma - kunhan sitä omaa aikaa saa, kun sitä tarvitsee. Ilman, että toinen suuttuu.
Painostaminen jatkuvaan yhdessäoloon ja puheet yhteenmuutosta saavat ainakin minut ahdistumaan. Yritän olla usein toiselle mieliksi, mutta kun se menee siihen pisteeseen, että oma hyvinvointi kärsii, niin suhde on silloin minun osaltani taputeltu. Kompromisseihin kykenen, lähden mukaan/teen asioita yhdessä, vaikka ei aina huvittaisi. Mutta edelleen - vastapalvelukseksi tarvitsen sen oman ajan.Sinulle kysyjä; ei se yhteenmuutto mikään mahdottomuus ole, mutta anna ajan kulua, älä painosta, olkaa vastavuoroisia tarpeiden kanssa.
Hei, kiitos vastauksesta, annan toki ajan kulua, enkä ole painostava. Olemme myös vastavuoroisia toisillemme.
Saako vielä kysyä miten sinun kaltaisen saa sitten ehkä lopulta yhteen muuttamaan, mikä on se laukaiseva -tai vapauttava tekijä tuossa niin mahdottomassa asiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten joskus, kun olen varma, että siinä läheisessäkin suhteessa saan olla oma itseni. Vetäytyä omiin oloihini, jos siltä tuntuu.
Eli välttelevän kiintymyssuhteen tyyppi on siis introvertti, kun omaa tilaa ja aikaa kaipaa?
Vierailija kirjoitti:
Eli välttelevän kiintymyssuhteen tyyppi on siis introvertti, kun omaa tilaa ja aikaa kaipaa?
Ei ole. Nuo asiat eivät kuulu yhteen eivätkä sulje myöskään toisiaan pois. Kiintymyssuhde syntyy lapsuudenkodissa riippumatta siitä, kuinka ulospäinsuuntautunut on temperamentiltaan.