Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet vaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

eikä nyt ole valmennuskurssia syyttäminen. Osa valmennuskurssilaisistakin varmaan osasti huomioida tai jättää huomioimatta 10%. Jos osasi soveltaa mitä oli oppinut

Luulen, että jos 10% olisi pitänyt huomioida kysymykset olisi muotoiltu toisin.

d) Positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.

e) Negatiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa ei ole lukihäiriötä, kun hänelle uuden lukitestin perusteella ei sitä luokitella 

oleellista on sanat: kun se hänelle uuden lukitestin perusteella. 

Eli henkilöllä siinä lukitestissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet vaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

En käynyt valmennuskurssia ja huomion esiintyvyyden. En tiiä pitikö niin tehä, mutta niin minä sen ymmärsin artikkelista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet kvaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

Yritän vielä kerran, vaikka se sun kanssa vaikuttaa toivotonta olevankin. Jätetään mielikuvitusleikki minimiin, jospa se selventäis asiaa. Halusit kuitenkin tuolla aiemmin kovasti saada tähän selvyyden.

19-vuotiaat kympintytöt ovat takakireitä jankkaajia. Voidaan myös ajatella, että suklaakonvehdit maistuvat hyvältä.

Jankkaajat voivat silti olla muitakin kuin edellä mainittuja. Myös salmiakit voivat maistua hyvältä, mutta se ei liity mitenkään suklaakonvehteihin. (Koita nyt hyvä ihminen päästä tässä ajatuksessa abstraktille tasolle, äläkä ala jauhamaan mistään maitoallergioista tai makumieltymyksistä)

Me ei kyllä tulla tästä hullua hurskaammiksi ennen kuin oikeat vastaukset tulevat. Kuten todettu, kumpi vaan laskutapa saattaa olla oikein, koska kysymys oli niin hämärä.

Vierailija kirjoitti:

Me ei kyllä tulla tästä hullua hurskaammiksi ennen kuin oikeat vastaukset tulevat. Kuten todettu, kumpi vaan laskutapa saattaa olla oikein, koska kysymys oli niin hämärä.

Ei se kyllä ollut varsinaisesti hämärä, kun pitää mielessä, mitä ongelmaa yritettiin ratkaista. Johdannossa oli turhaa pölinää, joka heitti harhaan, jos ei tajunnut, että se oli täysin epäolennaista ratkaistavan kysymyksen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei kyllä tulla tästä hullua hurskaammiksi ennen kuin oikeat vastaukset tulevat. Kuten todettu, kumpi vaan laskutapa saattaa olla oikein, koska kysymys oli niin hämärä.

Ei se kyllä ollut varsinaisesti hämärä, kun pitää mielessä, mitä ongelmaa yritettiin ratkaista. Johdannossa oli turhaa pölinää, joka heitti harhaan, jos ei tajunnut, että se oli täysin epäolennaista ratkaistavan kysymyksen kannalta.

No siis näin mäkin tämän tulkitsin, mutta ottaen kokeen yleisen sekavuuden huomioon kaikki on mahdollista...

Missä kohtaa artikkelia kerrotaan, ettei prevalenssia tarvitse huomioida? Tai että missä tilanteissa sitä ei tarvitse huomoida? 

Ainut mitä itse löydän, on maininta, että prevalenssi vaikuttaa ennustearvoihin.

Epäselvästä, virheitä sisältävästä artikkelista tehtyä epäselvä kysymys.

Jippii.

Terveisin Olen Aina Huolellinen-Tarkka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tylsäksi mennyt ketju. Ihme jankkaajia paikalla. Osa täällä vaikuttaa niin hemmetin niuhoilta ja päsmäreiltä, että melkein toivon, että ei olla syksyllä kurssikavereita :D

Mä en jotenki yhtään ihmettele, että 19-vuotiaat "kympintytöt" (sori, herneet kvaan vilisi sieraimiin) on vähän takakireitä jankkaajia.

Mä olen aika paljon keskustellut tästä asiasta täällä, mutta en koe olevani jankkaaja. Musta on mielenkiintoista keskustella asioista ja perustella hyvin oma näkökanta. Keskustelu menee minun mielestä siinä vaiheessa jankkaamiseksi, jos keskusteluun ei tuoda enää uusia näkökulmia. Oon 30v alanvaihtaja ja lukiossa keskiarvo oli 8, et ei mennyt ihan nappiin tämä sun arvaus 😅

Sulla taas ei mennyt logiikka ihan nappiin 😉

Okei, avaisitko hieman tätä sun logiikkaa? 🙂Se ei tosiaan ihan tässä auennut vielä 🙂 mielenkiinnolla odotan, et mikä logiikka tässä oli!

Tosi mielellään 🙂🙃

Jos väitetään, että 19-vuotiaat takakireät kympintytöt jankkaavat, ei kolmekymppisen jankkaaminen tai jankkaamattomuus muuta asiaa mitenkään. 19-vuotiaat kympintytöt voivat siitä huolimatta jankata.

Tottakai! Kyllähän kaikenikäiset ihmiset voivat jankata 🙂 ja yhtälailla koulussa keskinkertaisesti tai huonosti pärjänneet voivat jankata. En itse näe jankkaamisella ja iällä/koulumenestyksellä mitään yhteyttä. Jos asiasta on tehty jokin tutkimus ja löydetty korrelaatio näiden asioiden väliltä, niin mielelläni tutustuisin siihen!

Puuh ja huoh. Jos flamingot ovat vihreitä, ei krokotiili ole flamingo vaikka onkin vihreä. 🙂

Flamingot eivät ole vihreitä. Se on tosiasia. Ja minä myönnän jankanneeni ekasta tehtävästä, enkä ole 19v. kympin tyttö :) En ole edes 30v. Mutta välillä tuntuu huojentavalta, kun joku on laskenut ensimmäisen tehtävän samalla tavoin kuin minä ja välillä tuntuu stressaavalta kun joku esittää ihan pätevältä kuulostavan syyn miksi 10% olisi pitänyt huomioida. En rehellisesti sanottuna enää tiedä miten tehtävä olisi pitänyt laskea. Tämä tehtävä varmaan erotteli nyt varmaan hyvin valmennuskurssilaiset ja ei-valmennuskurssilla olleet... Jompi kumpi porukka pärjäsi nyt paremmin. 

Yritän vielä kerran, vaikka se sun kanssa vaikuttaa toivotonta olevankin. Jätetään mielikuvitusleikki minimiin, jospa se selventäis asiaa. Halusit kuitenkin tuolla aiemmin kovasti saada tähän selvyyden.

19-vuotiaat kympintytöt ovat takakireitä jankkaajia. Voidaan myös ajatella, että suklaakonvehdit maistuvat hyvältä.

Jankkaajat voivat silti olla muitakin kuin edellä mainittuja. Myös salmiakit voivat maistua hyvältä, mutta se ei liity mitenkään suklaakonvehteihin. (Koita nyt hyvä ihminen päästä tässä ajatuksessa abstraktille tasolle, äläkä ala jauhamaan mistään maitoallergioista tai makumieltymyksistä)

En kyllä ole se jonka kanssa aikaisemmin jankkasit. Enkä nyt tiedä mitä jauhat :)

Vierailija kirjoitti:

Missä kohtaa artikkelia kerrotaan, ettei prevalenssia tarvitse huomioida? Tai että missä tilanteissa sitä ei tarvitse huomoida? 

Ainut mitä itse löydän, on maininta, että prevalenssi vaikuttaa ennustearvoihin.

Tehtävässä ei kysytty, että miten lukihäiriön esiintyvyys vaikutti kyseisen lukitestin PPV:hen. Kysyttiin vain lukitesti PPV?

Oisko näin?

Eli jos olisi haluttu että 10 % käytetään, niin kysymys olisi muotoiltu toisin.

Mulla on vähän liikaa vapaa-aikaa niin jäin sitten miettimään tätä lisää. Myönnän olleeni liian varma kannastani eilen. Oletan nyt, että tehtävänanto kokonaisuudessaan löytyy viestistä 5317, koska minulla ei ole koepaperia.

Tarkemman perehtymisen jälkeen olette oikeassa siinä, että tehtävänannosta ei käy yksiselitteisesti ilmi lasketaanko PPV tutkijan keräämässä porukassa vai väestössä. Mielestäni tehtävää voi tulkita kahdella tavalla:

1) Pyydetään tutkijan laskemat arvot omassa testiporukassaan

2) Pyydetään tutkijan laskemien arvojen perusteella selvittämään todennäköisyys, että random henkilö, joka saa positiivisen tuloksen uudessa testissä oikeasti kärsii lukihäiriöstä. 

Näistä kahdesta tuo kakkoskohta on tietenkin paljon soveltavampi. Mikäli tässä ei tule huomioida 10% prevalenssia väestössä, on se mielestäni todella tökerö "hämäys". Jos 10% prevalenssi olisi mainittu esim näin: "Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta eli lukivaikeutta esiintyy 10%:lla väestöstä..." niin ymmärtäisin tuon hämäyksen. Se, että tehtävänannossa todetaan, että "Tässä tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö." antaa mielestäni syytä olettaa, että tämä tulisi huomioida PPVn ja NPVn laskemisessa. Tämä prevalenssihan ei muutu miksikään tutkijan uuden testin myötä. Tukea tälle tulkinnalle antaa se, että prevalenssin vaikutusta painotettiin ennakkomateriaalissa. Tämän tulkinnan arvoa puolestaan heikentää se, että Bayes oli väärin ennakkomateriaalissa, mutta ei oikean Bayesin osaavia pitäisi tällä tavalla rankaista. 50% prevalenssia käytetään käsittääkseni melko yleisesti PPV:tä laskettaessa, mutta tämä ei ilmene ennakkomateriaalista, joten sillä ei nyt tässä ole väliä.

Hämäyksenä se ei oikein toimi, koska suurin osa, jotka tässä tapauksessa laskivat oikein, eivät edes miettineet prevalenssia, vaan hoitivat homman ulkoa opetellun tp/(tp+fp) kaavan kautta. Minun on hyvin vaikea uskoa, että tämä olisi jäänyt tajuamatta psykan kokeen laatijoilta, jotka kaiken järjen mukaan ovat suomen parhaimmistoa luotettavien kokeiden ja testien tekemisessä. Tai mistä minä tiedän, mutta kuvittelisin, että psykalla pyöritellään aika paljon kaikenlaisia testejä ja kokeita.

Kuten tässä jo yli 60 sivua sitten todettiin, ratkaisevaksi jää, kuka tämä positiivisen testituloksen saanut henkilö on. Onko hän koeryhmäläinen vai random tyyppi? Sekä 10% huomioimiselle että huomiotta jättämiselle löytyy kyllä sittenkin perusteet. Ei voida yksiselitteisesti sanoa tulisiko tässä käyttää 10% prevalenssia vai tutkijan 2x2 laatikkoa.

Tämäpä olisikin mielenkiintoista, koska lähdin tekemään koetta hirveellä kiireellä tietäen, että palaan myöhemmin takaisin. En sitten ehtinytkään lopuksi, joten vastauksekseni jäi se minkä vedin ekalla päättelyllä. Jos olisi palannut olisin varmaan korjannut väärin, kuten AINA, jos alan myöhemmin jotakin korjaamaan. Minulle yleensä on paras se eka vaihtoehto mikä tulee mieleen. Jos ehdin miettimään uudelleen ja vaihtamaan sen jälkeen vastauksen, se on yleensä vääri. Mielenkiinnolla odotan oikeaa vastausta

Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä olisikin mielenkiintoista, koska lähdin tekemään koetta hirveellä kiireellä tietäen, että palaan myöhemmin takaisin. En sitten ehtinytkään lopuksi, joten vastauksekseni jäi se minkä vedin ekalla päättelyllä. Jos olisi palannut olisin varmaan korjannut väärin, kuten AINA, jos alan myöhemmin jotakin korjaamaan. Minulle yleensä on paras se eka vaihtoehto mikä tulee mieleen. Jos ehdin miettimään uudelleen ja vaihtamaan sen jälkeen vastauksen, se on yleensä vääri. Mielenkiinnolla odotan oikeaa vastausta

Myös tutkimusten mukaan intuitiolla valitun vastauksen vaihtaminen jälkikäteen vaihtaa sen useammin vääräksi kuin oikeaksi. Selkeät virhepäättelyt erikseen, ne pitää tietenkin korjata, kun huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%

Jep, voimme lähteä oletuksesta, että Maa on litteä.

Sen jälkeen tutkimme asiaa.

En usko, että tehtävän tekijät ovat vaatineet, että pitäisi osata käyttää sitä virheellistä kaavaa, koska siitä alkaisi hirveä huuto sitten tulosten julkistuksen jälkeen. Kuten on tähänkin asti huomattu, niin haluavat päästä mahdollisimman vähällä näistä valinnoista ja siksi olen myös syyttänyt heitä laiskuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi lähteä kaikenlaisista oletuksista hyvät ihmiset! Ihan sama myöhemmin. Ei tuossa sanota, että tiedetään varmasti esiintyvyyden olevan 10%

Jep, voimme lähteä oletuksesta, että Maa on litteä.

Sen jälkeen tutkimme asiaa.

Nää on hauskoja nää sinun mielikuvat. Kiitos niistä