Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lääkäripulaankin auttaisi se, että lääkiksen opiskelupaikkoja yksinkertaisesti lisätään. Sama toimisi psykologipulaan ja esim. sosiaalityöntekijäpulaan. Tietenkin alan ihmiset aina vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä, sehän vaikuttaa suoraan heidän asemaan ja palkkoihin. Mutta jos yhteiskuntaa katsoo kokonaisuutena, niin olisi järkevää kouluttaa ihmisiä sinne, missä tekijöitä tarvitaan. Ihan hassua, että ihmisiä koulutetaan aloille, joissa työvoimaa ei tarvita (esim. humanistiset alat) ja jätetään kouluttamatta aloille, joissa on huutava pula tekijöistä.
Ei kannata sotkea lääkäri- ja psykologipulaa toisiinsa. Maaseutujen koulupsykologi yms. pulaa ei auta se, että koulutetaan liikatarjontaa psykologeista. Kukaan ei lähde siltikään kämäsellä 3500 euron palkalla jonnekin syrjäseudulle kauas kotipaikkakunnalta koulupsykologiksi. Koulupsykologi on kuitenkin lakisääteinen palvelu, eli miten nuo kunnat sitten hankkivat ko. palvelut? No ostamalla tarpeen mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka tulevat pidemmän matkan takaa tekemään keikkaa ja laskuttavat sen mukaisesti. Hölmöyttä on, jos kunnat eivät saa houkuteltua omille palkkalistoilleen tekijöitä laittamalla riittävän kilpailukykyisen palkan ja muut työsuhde-edut. Toinen juttu on se, miten huonosti koulupsykologien työ on usein organisoitu noilla syrjäseutujen pikkupaikoilla (esim. kaikki kunnan koulut ala-asteesta yläkouluun tai jopa lukioon ja amikseen asti työkenttää, mutta ei kunnon työhuonetta missään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lääkäripulaankin auttaisi se, että lääkiksen opiskelupaikkoja yksinkertaisesti lisätään. Sama toimisi psykologipulaan ja esim. sosiaalityöntekijäpulaan. Tietenkin alan ihmiset aina vastustaa opiskelupaikkojen lisäämistä, sehän vaikuttaa suoraan heidän asemaan ja palkkoihin. Mutta jos yhteiskuntaa katsoo kokonaisuutena, niin olisi järkevää kouluttaa ihmisiä sinne, missä tekijöitä tarvitaan. Ihan hassua, että ihmisiä koulutetaan aloille, joissa työvoimaa ei tarvita (esim. humanistiset alat) ja jätetään kouluttamatta aloille, joissa on huutava pula tekijöistä.
Etenkin psykologi työllistyy ihan suoraan muihin töihin kuin psykologiksi, ja myös sosiaalityöntekijöitä on tullut vastaan muissakin yhteyksissä. Lääkäreistäkin moni on ihan muunlaisissa hommissa. Hallinnossa, politiikassa, terveysyritysten johdossa, teollisuudessa jne.
En ymmärrä tuota miten psykologi voi työllistyä suoraan muihin töihin kuin psykologiksi? Tarkoitatko siis psykologilla kliinistä psykologia? Uskokaa jo rakkaat av:laiset, että kliinisen psykologin työ on vain yksi osa psykologin työmahdollisuuksista ja kliininen psykologia suhteellisen pieni osa ylipäätään psykologiatieteestä! Psykologin osaamista tarvitaan ja tarvittaisiin mielestäni nykyistä enemmänkin yhä laajemmalla sektorilla, ei vain suinkaan kliinisellä. Esim. Suomen suurimman työnantajan eli Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja on koulutukseltaan psykologi. Minusta hän on henkilöstöjohtajana juurikin psykologille oikein sopivassa työtehtävässä ja toivoisin lisää psykologeja nimenomaan henkilöstöjohtamisen puolelle.
Kirjoitin aiemmin tänään yhteen toiseen kommenttiin, että on mahdollista käyttää myös muita ammattiryhmiä hyväksi eikä laskea kaikkea kliinisten psykologien varaan. Esim. erityiskoulutetut depressiohoitajat ovat hyviä lievien ja keskivaikeiden masennustapauksien hoidossa ja depressiohoitajia pitäisi olla paljon ja matalla kynnyksellä saatavilla joka terveysasemilla. Jotain vuosia sitten Espoo koulutti kouluterveydenhoitajansa lyhytpsykoterapeuttiseen keskusteluinterventioon, jota käyttämällä voivat nopeasti koulussa auttaa ja ennaltaehkäistä perustasolla lieviä mielenterveyden häiriöitä. Ei kannata ajatella, että kliinisten psykologien harteilla on koko Suomen mielenterveyden tukeminen vaan on muitakin ammattilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin psykoterapeutteja tarvitaan paljon lisää mm terapiatakuun edetessä. Tietysti psykologiopinnot vain yksi reitti
Itse aion hakeutua psykoterapeutti-opintoihin kasvatustieteen maisterin (erityispedagogiikka pääaine) tutkinnolla, jollen pääse lukemaan psykologiksi. Eräs psykologi minulle joskus sanoi, että psykoterapeuttina pääsee enemmän juttelemaan asiakkaan kanssa, kun psykologina tehdään enemmän testejä. Voisi sopia itselleni paremmin, tutkijan työ ei kiinnosta.
minä taas pääsisin varmaan omalla koulutustaustalla psykoterapeutiksi opiskelemaan, mutta ei kiinnosta juttelu :D Haluaisin vain tehdä testejä
Itseasiassa psykologin tutkimukset ja testit eivät ole sama asia. Testit voivat olla (ei välttämättä aina) yksi osa tutkimusta. Monien testien tekeminen on mielestäni aika tylsää (esim. WAIS, WMS), mutta tutkimuksen tekeminen kokonaisuutena on kiinnostavaa. Tykkään myös, että siinä on selkeä struktuuri, aloitus ja lopetus, x määrä tutkimuskertoja, tietyt (yleensä lääkärin lähetteessä asetetut) tutkimuskysymykset joihin toivotaan vastausta, perehdyn tutkittavan taustatietoihin, teen hypoteeseja mistä voisi olla kyse, mietin millä keinoilla voin tutkia hypoteesiani, teen tutkimustehtäviä, mukaanlukien testejä, hankin tietoa muilla tavoin (esim. haastattelu) ja lopulta koitan päästä johonkin johtopäätökseen ja laatia suosituksia jatkosta. Kaikki psykologit eivät tykkää tutkimusten tekemisestä eivätkä niitä töissään tee, mutta mä tykkään. :D Toivottavasti pääset psykalle ja innostut tutkimuksista yhtä paljon mitä minäkin! Kivaa ja sopivasti haastavaa työtä monin tavoin. Palkka voisi toki olla parempi (nyt vähän päälle 4000).
t. psykologi
Minua on myös kiinnostanut juuri tutkimusten tekeminen, mikä olikin yksi syistä hakea opiskelemaan psykologiksi nykyiseltä lähialalta. Sinun kuvaus työtehtävistäsi kuulostaa tosi mielenkiintoiselta ja nyt toivon vielä enemmän opiskelupaikan saamista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin yliopiston opo sanoi että esim. virkamiesruotsi ja tiedonhaku on sen verran yleisiä ettei niitä useaan otteeseen tarvitse suorittaa. Miksi ei hyväksiluettaisi, kun molemmat korkeakoulututkintoja?
Ammattikorkea ei ole akateeminen, tuskin menee läpi. AMK-tason tiedonhaku on "vähän" eri tasoa kuin yliopistossa. Suhtautuminen on ainakin oman kokemuksen mukaan todella nuivaa, minkä ymmärrän varsin hyvin. Kyllähän amk:sta suolletaan tieteellisesti melko kyseenalaista materiaa.
Minulla on ainakin useita tuttuja, jotka ovat saaneet yliopistossa mm. nuita kieliopintoja hyväksiluettua AMK taustalla
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Niinpä, tottakai saa. Esim. virkaruotsi ja viestintä + varmasti muitakin esim mielenterveyteen liittyvät opinnot tms terapeuttiset opinnot joita itsellä psykan perus- ja aineopintojen päälle. Myls opinnäytetyö oli mielenterveyteen liittyvö, eli senkin saattaa saada hyväksytyksi kandityönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Niinpä, tottakai saa. Esim. virkaruotsi ja viestintä + varmasti muitakin esim mielenterveyteen liittyvät opinnot tms terapeuttiset opinnot joita itsellä psykan perus- ja aineopintojen päälle. Myls opinnäytetyö oli mielenterveyteen liittyvö, eli senkin saattaa saada hyväksytyksi kandityönä.
AMK:n opinnäytetyö ei voi mennä läpi kandina. Ainakin ennen vaatimuksena oli tehdä kandityö tieteellisen artikkelin vaatimusten mukaisesti. Ja niitä kriteereitä ei yksikään sh tai muu AMK opinnäytetyö täytä.
Olisihan se mukavaa hakijoille, että opiskelupaikkoja lisättäisiin niin, että jokainen halukas pääsisi sisään. Mutta se ei toimi niin.
Ja opiskelupaikkoja on nostettu hurjasti 2010-luvulta eteenpäin. Ennen esim Tampereelle otettiin sisään reilu 20 ja Jyväskylään reilu 40. Nykyiset sisäänottomäärät ovat kai tuplat noista vanhoista. Ja jo ensimmäiset isommilla aloitusmäärillä aloittaneet ovat valmistuneet. Viime vuosina on valitettu harjoittelupaikkojen puutteesta ja sen vuoksi opintojen viivästymisestä.
Kohta on ylitarjontaa psykologeista. Eivätkä silti perähikiän työpaikat täyty, jos palkka ei ole kunnollinen ja työmäärä kohtuullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Niinpä, tottakai saa. Esim. virkaruotsi ja viestintä + varmasti muitakin esim mielenterveyteen liittyvät opinnot tms terapeuttiset opinnot joita itsellä psykan perus- ja aineopintojen päälle. Myls opinnäytetyö oli mielenterveyteen liittyvö, eli senkin saattaa saada hyväksytyksi kandityönä.
Virkaruotsin ja viestinnän saat luultavasti korvattua, mielenterveyteen liittyviä kursseja tuskin (ellei ne ole olleet jonkun yliopiston järjestämiä?), opinnäytetyötä et 100% varmasti saa vaihdettua psykan kandiin, kandi on ihan oma juttunsa.
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se mukavaa hakijoille, että opiskelupaikkoja lisättäisiin niin, että jokainen halukas pääsisi sisään. Mutta se ei toimi niin.
Ja opiskelupaikkoja on nostettu hurjasti 2010-luvulta eteenpäin. Ennen esim Tampereelle otettiin sisään reilu 20 ja Jyväskylään reilu 40. Nykyiset sisäänottomäärät ovat kai tuplat noista vanhoista. Ja jo ensimmäiset isommilla aloitusmäärillä aloittaneet ovat valmistuneet. Viime vuosina on valitettu harjoittelupaikkojen puutteesta ja sen vuoksi opintojen viivästymisestä.
Kohta on ylitarjontaa psykologeista. Eivätkä silti perähikiän työpaikat täyty, jos palkka ei ole kunnollinen ja työmäärä kohtuullinen.
Tämä on kyllä erittäin totta. Olen taustalla palstaileva psykologi ja ihmettelin joitain sivuja sitten kun luin tänne linkatuista psykan aloituspaikoista. Ovat kasvaneet hurjasti jo nyt, eli ei taatusti ole enää varaa lisätä aloituspaikkoja!
Työn palkkaukseen, sisältöön, rakenteeseen ja monesti työpaikan sijaintipaikkakuntaan liittyviä ongelmia ei saa korjattua luomalla ylitarjontaa työntekijöistä. Psykan osalta voisi käydä niin, ettei työttömät psykologit siltikään muuttaisi Jumalan selän taakse huonolla palkalla huonoon duuniin, vaan mieluummin kouluttautuisivat uudelleen tai tekisivät jotain muuta asiantuntijatyötä kuin koulupsykologina jossain Kainuun perämetsässä huonolla palkalla.
Oma työpaikkani ottaa psykologiharkkareita ja tuo harjoittelupaikkojen puute on myös totta. Meillä pitää jonottaa harkkaan pääsyä 1.5-2 vuotta ja moni harjoittelija harmittelee kun harjoittelun jonottelun takia opinnot viivästyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Niinpä, tottakai saa. Esim. virkaruotsi ja viestintä + varmasti muitakin esim mielenterveyteen liittyvät opinnot tms terapeuttiset opinnot joita itsellä psykan perus- ja aineopintojen päälle. Myls opinnäytetyö oli mielenterveyteen liittyvö, eli senkin saattaa saada hyväksytyksi kandityönä.
Opinnäytetöitä ei voi koskaan hyväksilukea. Ei edes toisen kandintutkinnon kandintutkielmaa, saati sitten AMK:n opinnäytettä.
Noita mielenterveyskursseja voidaan korkeintaan hyväksilukea vastaamaan joitakin vapaavalintaisia opintoja, mutta yhtäkään pakollista kurssia et saa AMK-kursseilla hyväksiluettua.
AMK-tason kursseista voi saada myös osahyvitystä. Itsellä aikamoista pääsykoerumbaa takana kun viime vuonna pääsin psykologiaan ja tajusin ettei se olekaan oma juttu ja tänä vuonna tein vakava-kokeen. Vakava-koe oli todella erilainen verrattuna psykaan. Näitä hakuja ennen tosiaan vielä AMK-opintoja takana kuvataiteen koulutusohjelmasta. Sieltä en saanut hyväksiluettua mitään. Tsemppiä kaikille pyrkiville!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin yliopiston opo sanoi että esim. virkamiesruotsi ja tiedonhaku on sen verran yleisiä ettei niitä useaan otteeseen tarvitse suorittaa. Miksi ei hyväksiluettaisi, kun molemmat korkeakoulututkintoja?
Ammattikorkea ei ole akateeminen, tuskin menee läpi. AMK-tason tiedonhaku on "vähän" eri tasoa kuin yliopistossa. Suhtautuminen on ainakin oman kokemuksen mukaan todella nuivaa, minkä ymmärrän varsin hyvin. Kyllähän amk:sta suolletaan tieteellisesti melko kyseenalaista materiaa.
AMK on korkeakoulu siis ammattikorkeakoulu ja yliopisto on akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
AMK-tason kursseista voi saada myös osahyvitystä. Itsellä aikamoista pääsykoerumbaa takana kun viime vuonna pääsin psykologiaan ja tajusin ettei se olekaan oma juttu ja tänä vuonna tein vakava-kokeen. Vakava-koe oli todella erilainen verrattuna psykaan. Näitä hakuja ennen tosiaan vielä AMK-opintoja takana kuvataiteen koulutusohjelmasta. Sieltä en saanut hyväksiluettua mitään. Tsemppiä kaikille pyrkiville!
Miksei psyka tuntunutkaan omalta? Haluatko siis mielimmin kouluun vai päiväkotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tason kursseista voi saada myös osahyvitystä. Itsellä aikamoista pääsykoerumbaa takana kun viime vuonna pääsin psykologiaan ja tajusin ettei se olekaan oma juttu ja tänä vuonna tein vakava-kokeen. Vakava-koe oli todella erilainen verrattuna psykaan. Näitä hakuja ennen tosiaan vielä AMK-opintoja takana kuvataiteen koulutusohjelmasta. Sieltä en saanut hyväksiluettua mitään. Tsemppiä kaikille pyrkiville!
Miksei psyka tuntunutkaan omalta? Haluatko siis mielimmin kouluun vai päiväkotiin?
Erityisluokanopettajaksi hain ja toivottavasti pääsen. Psykan paikasta luovun siinä vaiheessa jos saan paikan erkan puolelta. Tein ylipistossa muutamia erityispedagogiikan kursseja ja siellä vasta tajusin että tämä onkin enemmän mun juttu kuin psykologia, vaikka läheisiä tieteenaloja ovatkin erityisesti jos työskentelee koulussa oppimisvaikeuksien parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinnosta ei todennäköisesti hyväksilueta mitään.
Ainakin elukalla sai AMK-kielikurssit hyväksiluetuksi, joten varmaan muissakin Helsingin yliopiston tiedekunnissa saisi.
Niinpä, tottakai saa. Esim. virkaruotsi ja viestintä + varmasti muitakin esim mielenterveyteen liittyvät opinnot tms terapeuttiset opinnot joita itsellä psykan perus- ja aineopintojen päälle. Myls opinnäytetyö oli mielenterveyteen liittyvö, eli senkin saattaa saada hyväksytyksi kandityönä.
Opinnäytetöitä ei voi koskaan hyväksilukea. Ei edes toisen kandintutkinnon kandintutkielmaa, saati sitten AMK:n opinnäytettä.
Noita mielenterveyskursseja voidaan korkeintaan hyväksilukea vastaamaan joitakin vapaavalintaisia opintoja, mutta yhtäkään pakollista kurssia et saa AMK-kursseilla hyväksiluettua.
Joo mulla on tehtynä paljon yliopiston kursseja myös, joista pakolliset tietysti luetaan vain perus- ja aineopinnot. Mut tosiaan yliopistolle tästä juttelin ja olivat kyllä sitä mieltä että mm. terapeuttiset opinnot voidaan hyvin suurella todennäköisyydellä lukea (ainakin osittain) ja viestintä & virkaruotsi 100%. Opinnäytetyö on varmasti kyllä noin kun joku sanoikin, ettei lueta ja hyvä ehkä niin koska niissä kyllä taso vaihtelee, olen siitä ihan samaa mieltä. Itse myös mielellään tekisin kandityön. Vielä on toivoa että pääsee 😁🙏🏼 Tsemppiä kaikille odotukseen!
Vierailija kirjoitti:
AMK-tason kursseista voi saada myös osahyvitystä. Itsellä aikamoista pääsykoerumbaa takana kun viime vuonna pääsin psykologiaan ja tajusin ettei se olekaan oma juttu ja tänä vuonna tein vakava-kokeen. Vakava-koe oli todella erilainen verrattuna psykaan. Näitä hakuja ennen tosiaan vielä AMK-opintoja takana kuvataiteen koulutusohjelmasta. Sieltä en saanut hyväksiluettua mitään. Tsemppiä kaikille pyrkiville!
Osahyvityksetkin on aina kotiin päin, varsinkin kun tarvii tehdä opintojen ohessa töitä :)
Mun piti tehdä kandi, vaikka oli amk-tutkinto. Johtui kai siitä, että psykan kandin piti olla meta-analyysi.
Vierailija kirjoitti:
Mun piti tehdä kandi, vaikka oli amk-tutkinto. Johtui kai siitä, että psykan kandin piti olla meta-analyysi.
Ok! Hyvä tietää tuo ja ihan ymmärrettävää mun mielestä :)
Ammattikorkea ei ole akateeminen, tuskin menee läpi. AMK-tason tiedonhaku on "vähän" eri tasoa kuin yliopistossa. Suhtautuminen on ainakin oman kokemuksen mukaan todella nuivaa, minkä ymmärrän varsin hyvin. Kyllähän amk:sta suolletaan tieteellisesti melko kyseenalaista materiaa.