Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Eikö viime vuonna otettu Psykan hakijoita todistusvalinnalla? Missä tilasto. ? Ensikertalaiset. 

Pistevipusessa.

Mutta siis viiden ällän ylioppilaita on paljon korottajistta. Itse olin alunperin kolmen ällän ylioppilas ja nyt korotusten jälkeen viiden ällän.

Hgin yliopisto  ensikertalaiset 140,9  kaikki hakijat 140,4 

Tampereen yliopisto   135,6      135,5 

Turun yliopisto 135,6    135,1 

Jyväskylän yo  131,9   131,3 

Itä-Suomen yo   129,1    129,1    tämä v 2020 

enitenv pisteitä tuottavat aineet ovat maksimi pisteet 157.9 

1. pitkä matematiikka  2. psykologia    3. äidinkieli   4 pitkä kieli   5 fysiikka 

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tähän ratkaisu ei ole kouluttaa lisää psykologeja vaan nostaa koulupsykologien palkkaa, tarjota muualta muuttajille erityistä rekrytointilisää, tarjota hyviä työsuhde-etuja (esim. työsuhdeauto, työsuhdeasunnot) ja parantaa työolosuhteita (inhimilliset oppilasmäärät per psykologi) niin varmasti alkaisi syrjäseudullekin löytymään koulupsykologeja. On kuntien arvovalinta, jos halutaan maksaa jotain alle 4000 palkkoja tilanteessa jossa on isoja rekrytoimisvaikeuksia lakisääteisiin palveluihin. Jotkut tuppukunnat ostaa sitten yksityisiltä psykologeilta palveluita, ei tule halvaksi sekään.   

terveisin psykologi, joka ei todellakaan kannata psykologikoulutuksen opiskelijamäärän kasvattamista ratkaisuna tiettyjen alueiden psykologipulaan. 

Osassa kouluja voidaan huonosti, tarvitaan psykologeja. Tämä korona lisännyt ennestään ongelmia. 

Viisi laudaturia kirjoittaneita on vain alle prosentti kaikista ylioppilaaksi pääsevistä. viisi tai enemmän. Naisia 61 %  Vähintään yhden laudaturin kirjoittaneita on 5124. Se on 20 % eli viidennes kaikista ylioppilaista.   tämä on v 2019      222 kirjoitti viisi tai enemmän laudaturia. 

Yleisin yo-arvosana on C.  Laudaturiin yltää n 5 % ja eximiaan keskimäärin 15 % . Tämä 2019. E

Vierailija kirjoitti:

Yleisin yo-arvosana on C.  Laudaturiin yltää n 5 % ja eximiaan keskimäärin 15 % . Tämä 2019. E

Gaussin käyrä. Sama tarina joka vuosi.

Täytyy vääntää rautalangasta .

Vierailija kirjoitti:

lääkärit on niin olevinaan kaiken tietäjiä ja tietävinään psykologiasta, sosiaalityöstä ja puheterapiasta sekä fysioterapiasta mukaan lukien myös toimintaterapiasta, ihan kaiken. Huuoh raskas ammattikunta.

Olen kliinistä työtä tekevä psykologi ja olen varmaan kymmenien eri lääkäreiden kanssa työskennellyt useissa eri yksiköissä ja oman kokemukseni perusteella en kyllä allekirjoita tuota näkemystä lääkäreistä jotenkin erityisen raskaana tai kaikkitietävänä ammattikuntana. Eniten kokemusta mulla on  psykiatreista, psykiatriaan erikoistuvista ja psykiatrialla työskentelevistä "tavallisista" lääkäreistä, harjoittelun ja muutaman sijaisuuden kautta jossain määrin myös neurologeista, neurologeihin erikoistuvista, foniatreista ja siihen erikoistuvista lääkäreistä. 

Em. lääkärit eivät todellakaan ole olleet mielestäni mitään kaikkitietäviä, päinvastoin lääkärin lähetteellä tullaan psykologin arvioon tai tutkimukseen (eri asia) ja lähetteeseen lääkäri kirjoittanut, mihin kysymyksiin toivoo psykologilta vastausta. Nykyisessä työpaikassani (psykiatrinen osasto) potilaiden työpari on pääsääntöisesti lääkäri-hoitaja ja psykologi otetaan lääkärin pyynnöstä mukaan silloin kuvioon, kun tarvitaan nimenomaan psykologin erityisosaamista.

Välillä huvittaa mutta samalla myös ihmetyttää ihmisten yleistiedon puute, kun joissain nettikeskusteluissa ihmiset kuvittelee, että psykologin koulutus olisi jotenkin sisälletty psykiatrin koulutukseen ja psykiatri ilman muuta tietäisi samat asiat mitä psykologikin. 

Vierailija kirjoitti:

Psykologiahan itsessään on hieno ala, toisista välittämistä, ilman oman hännän nostoa. Ja on oikeesti hyvä, että siellä on ihmisiä, joilla on tajua omistakin ongelmista. Vähän jokainenhan me ollaan mielenterveyspotilaita.

Mutta mitä järkeä on luetuttaa 1000 sivun englanninkielisiä kirjoja ihmisille, jotka suomeksi tekevät tärkeää työtään?

Psykologina olen samaa mieltä siitä, että kyseessä on hieno ala mutta toisaalta en nyt kokisi toisten välittämisen olevan mitenkään psykologian ydinmäärittely. Psykologia on tiede ihmisen toiminnasta mahdollisimman tieteellisin menetelmin. Jos menen kirjastoon katsomaan mitä kaikkea kirjoja löytyy "psykologia"-hyllystä, suurimmalla osalla noista kirjoista ei ole yliopistotasoisen psykologia-tieteen kanssa paljoakaan tekemistä. Psykan opinnoissa ei ole esimerkiksi mitään "empatian perusteet"- tai "toisista välittäminen"-tyyppisiä kursseja. Mielestäni hyvän psykologin ei pidäkään olla mitenkään erityisen empaattinen vaan ihan normaalin empaattinen siinä missä kaikki muutkin. Lisäksi hyvä muistaa, ettei kaikki psykologit todellakaan työskentele kliinisessä työssä. Psykologista osaamista voidaan hyödyntää myös joidenkin mielestä ehkä vähän kyseenalaisin tavoin, esim. miten saadaan ihmiset ostamaan mainostettuja tuotteita tai koukuttumaan mobiilisovelluksiin. 

Englannin kielen vaatimus on nyt ihan minimi psykologin opiskeluun. Suomi on niin pieni kieli- ja kulttuurialue, että meillä ei ole mahdollista kääntää suomeksi ja julkaista riittävän laajasti psykan oppikirjoja eikä tieteellisiä aikakauslehtiä. Itsekin pidän osaamistani yllä lukemalla uusimpia kliinisen psykologian kirjallisuutta ja suurin osa näistä kirjoista on englanniksi. Suomeksi julkaistaan lähinnä maallikoille tarkoitettua materiaalia koska se myy. Tai sitten suomeksi julkaistaan sellaista kliiniseen psykologiaan liittyvää materiaalia, joka käy niin sairaanhoitajille, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille jne eli se on liian yleistajuista siihen millaista kirjallisuutta itse tarvitsen omassa ammatillisessa kehittymisessäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuosta Oulun tilanteesta. Oulussa oli tänä talvena avoinna 7 koulupsykologin virkaa ja 4 sijaisuutta, joista saatiin täytettyä vain 3 paikkaa! 8 paikkaa jäi siis täyttämättä. Oulussa lapset ja nuoret joutuu odottamaan kuukausia, jopa vuoden sitä, että pääsee psykologin tutkimuksiin. Samaan aikaan psykalle on tuhansia hakijoita, joista valitaan vain murto-osa. Psykalle otetaan niin vähän porukkaa sisälle, että todella monia lahjakkaita, hyviä opiskelijoita jää rannalle. Maisteripaikkoja on koko Suomessa 10. Kymmenen! Maisterihaku on edullinen ja nopea tapa kouluttaa psykologeja. Toki esimerkiksi pääkaupunkiseidulla on jopa ylitarjontaa psykologeista, mutta monilla paikkakunnilla on pulaa erityisesti koulupsykologeista.

Tähän ratkaisu ei ole kouluttaa lisää psykologeja vaan nostaa koulupsykologien palkkaa, tarjota muualta muuttajille erityistä rekrytointilisää, tarjota hyviä työsuhde-etuja (esim. työsuhdeauto, työsuhdeasunnot) ja parantaa työolosuhteita (inhimilliset oppilasmäärät per psykologi) niin varmasti alkaisi syrjäseudullekin löytymään koulupsykologeja. On kuntien arvovalinta, jos halutaan maksaa jotain alle 4000 palkkoja tilanteessa jossa on isoja rekrytoimisvaikeuksia lakisääteisiin palveluihin. Jotkut tuppukunnat ostaa sitten yksityisiltä psykologeilta palveluita, ei tule halvaksi sekään.   

terveisin psykologi, joka ei todellakaan kannata psykologikoulutuksen opiskelijamäärän kasvattamista ratkaisuna tiettyjen alueiden psykologipulaan. 

Olen täysin samaa mieltä! Ja niin on varmaan suurin osa psykologeista. Ymmärrän, että tuossa hakuvaiheessa se ajatus on, että paikkoja pitäisi lisätä, mutta se ei yksinkertaisesti ole paras ratkaisu lopulta kenenkään kannalta. Eihän sillä toisaalta ole väliä, mitä hakijat ajattelevat tilanteesta, mutta välillä harmittaa, jos törmää selkeästi väärään tietoon. Ratkaisu ei voi olla kouluttaa niin paljon psykologeja, että huonoilla palkoilla ja työehdoilla jokaiseen peräkylään riittää hyviä ammattilaisia jonoksi asti kilpailemaan paikoista. Ei myöskään kannata vedota mihinkään ”psykologia on kutsumusala, en tarvitse hyvää pakkaa koska halua vain auttaa” -juttuhin, koska niillä vesittää Psykologiliiton ja psykologien pitkään tekemän työn asiallisen palkkakehityksen turvaamiseksi.

Toivottavasti moni teistä innokkaista pääsee sisään!

Ainakin psykoterapeutteja tarvitaan paljon lisää mm terapiatakuun edetessä. Tietysti psykologiopinnot vain yksi reitti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö viime vuonna otettu Psykan hakijoita todistusvalinnalla? Missä tilasto. ? Ensikertalaiset. 

Pistevipusessa.

Mikä on tämä Pistevipunen, joka toistuu vähän väliä? Joku oma sivustonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö viime vuonna otettu Psykan hakijoita todistusvalinnalla? Missä tilasto. ? Ensikertalaiset. 

Pistevipusessa.

Mikä on tämä Pistevipunen, joka toistuu vähän väliä? Joku oma sivustonsa?

Aloitusviestissä on linkki siihen ja moneen muuhunkin hyödylliseen juttuun.

Vipusten filtteröinti toimii vain tietokoneella, joten tarkempien tietojen tarkasteluun pitää avata kone.

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä! Ja niin on varmaan suurin osa psykologeista. Ymmärrän, että tuossa hakuvaiheessa se ajatus on, että paikkoja pitäisi lisätä, mutta se ei yksinkertaisesti ole paras ratkaisu lopulta kenenkään kannalta. Eihän sillä toisaalta ole väliä, mitä hakijat ajattelevat tilanteesta, mutta välillä harmittaa, jos törmää selkeästi väärään tietoon. Ratkaisu ei voi olla kouluttaa niin paljon psykologeja, että huonoilla palkoilla ja työehdoilla jokaiseen peräkylään riittää hyviä ammattilaisia jonoksi asti kilpailemaan paikoista. Ei myöskään kannata vedota mihinkään ”psykologia on kutsumusala, en tarvitse hyvää pakkaa koska halua vain auttaa” -juttuhin, koska niillä vesittää Psykologiliiton ja psykologien pitkään tekemän työn asiallisen palkkakehityksen turvaamiseksi.

Toivottavasti moni teistä innokkaista pääsee sisään!

Opettajana niin allekirjoitan tämän. Pistää oikein veetuttamaan se, että esim. varhaiskasvatuksen opettajien jäätävään kysyntään pk-seudulla ehdotetaan (ihan OAJ:a myöten!?) koulutusmäärien nostoa. Vai olisiko järkevä ratkaisu sittenkin se, että tarjottaisiin vaativan ja vastuullisen työn tekijälle inhimilliset työolosuhteet ja palkka? Kuka ihme jaksaa päivittäistä 20+-päistä kakaralaumaa, jos käteen jää joku 1200 € kuussa?

Eli samaa mieltä psykologian aloituspaikoista, vaikka itsekin nyt kuumottelen toiskertalaisena tuloksia. Ei työehtojen ja palkan polkemista koulutusmääriä nostamalla, vaan sen sijaan tulee vaatia terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoa ja työn vastuullisuutta vastaavat olot ja palkka. Pikkukylät ja maakunnat järkyttävine tutkimusjonoineen eivät välttämättä ole se paras vetovoimatekijä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin psykoterapeutteja tarvitaan paljon lisää mm terapiatakuun edetessä. Tietysti psykologiopinnot vain yksi reitti

Tämä. Psykoterapeutiksi suuntaaminen on pitkä tie psykanopintoja aloittavalle, mutta kun psykoterapeuttien kysyntä edelleen kasvaa ja koulutuskin toivottavasti saadaan jollain aikavälillä maksuttomaksi (kansalaisaloite), osa nykyisistä psykologeista kouluttautuu sinne puolelle ja uusia tarvitaan tilalle.

No kyllä myös sairaanhoitajana ihmetyttää tää ulina, kun ei ole työntekijöitä. Työntekijöitä olisi varmasti, jos työolosuhteet olisi parempia, työntekijöitä ei vedettäisi ihan kuiviksi mehut pois ja paikat olisi vakituisia lukuisten määräaikaisten sijaan. Sama lähihoitajilla. Kuka jaksaa olla nollatuntityöläinen vuodesta toiseen ja sitten päätyy tiskaamaan, pyykkäämään ja siivoamaan siinä hoitotyön ohessa?? 

Onko täällä psykaa opiskelevia (avoin tai tutkinto) tai valmistuneita?

Kertokaa teidän odotukset vs. todellisuus juttuja!

Vierailija kirjoitti:

Ainakin psykoterapeutteja tarvitaan paljon lisää mm terapiatakuun edetessä. Tietysti psykologiopinnot vain yksi reitti

Itse aion hakeutua psykoterapeutti-opintoihin kasvatustieteen maisterin (erityispedagogiikka pääaine) tutkinnolla, jollen pääse lukemaan psykologiksi. Eräs psykologi minulle joskus sanoi, että psykoterapeuttina pääsee enemmän juttelemaan asiakkaan kanssa, kun psykologina tehdään enemmän testejä. Voisi sopia itselleni paremmin, tutkijan työ ei kiinnosta.