Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Toisaalta yhteiskuntatieteiden ja psykologian aineistot ovat kertomuksia, joskin hyvin puisevia kertomuksia.

Lukeehan se kirjallisuudentutkija siihen kandinduuniinsa vähintään kymmenkertaisen sivumäärän vrt vaikka sosiologi/psykologi.

Ja insinöörin dippa voi olla tiivistettävissä sivuun...

Edellinen jatkaa: Onnea kaikille psykaan päässeille ja myös sitkeästi yrittäneille!

Ei oo tarkoitus derailata tätä asiallista keskustelua, joistain asioista puhuminen vaan on hieman hankalaa, jos ovat luonteeltaan sellaisia, missä yhteismitalliset ja -mitattomat aspektit ovat sekoittuneina

Vierailija kirjoitti:

Edellinen jatkaa: Onnea kaikille psykaan päässeille ja myös sitkeästi yrittäneille!

Ei oo tarkoitus derailata tätä asiallista keskustelua, joistain asioista puhuminen vaan on hieman hankalaa, jos ovat luonteeltaan sellaisia, missä yhteismitalliset ja -mitattomat aspektit ovat sekoittuneina

no onhan se harmi jos sun on vaikea ymmärtää. Luulis, että ymmärtäisit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Toisaalta yhteiskuntatieteiden ja psykologian aineistot ovat kertomuksia, joskin hyvin puisevia kertomuksia.

Lukeehan se kirjallisuudentutkija siihen kandinduuniinsa vähintään kymmenkertaisen sivumäärän vrt vaikka sosiologi/psykologi.

Ja insinöörin dippa voi olla tiivistettävissä sivuun...

Mitä ihmeen kertomuksia? Tieteellisiä artikkeleita ja muita tieteellisen lähdeviitteen ehdot täyttäviä lähteitä käytetään, tietenkin.

Kielitieteilijöillä näyttää olevan lähdeluettelo sivusta kahteen, samaa tasoa siis, kandissa.

Gradu onkin sitten asia erikseen ja meillä aiempaan tutkimukseen tutustuvan teoriaosuuden lisäksi hankitaan yleensä oma aineisto vaihtelevia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Monet tekevät myös tilastollisia menetelmiä hyödyntävän tutkielman laadullisen tutkimuksen sijaan.

T. sama

Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!

Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.

Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.

Ärsyttää kun ei pääse ekaan hakukohteeseen, mut tokaan pääsi, nii sitä ei voi hyväksyy ääää haluun vaa painaa sitä nappia jo. On nii uskomaton fiilis, että pelottaa, et se katoo tai tää on unta, jos ei sitä pian pääse hyväksymään :D

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!

Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.

Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.

Toivottavasti et ollut nyt hakemassa psykalle? Artikkeleita edes vilkaisseella olisi realistisempi käsitys psykologian koeasetelmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Toisaalta yhteiskuntatieteiden ja psykologian aineistot ovat kertomuksia, joskin hyvin puisevia kertomuksia.

Lukeehan se kirjallisuudentutkija siihen kandinduuniinsa vähintään kymmenkertaisen sivumäärän vrt vaikka sosiologi/psykologi.

Ja insinöörin dippa voi olla tiivistettävissä sivuun...

Mitä ihmeen kertomuksia? Tieteellisiä artikkeleita ja muita tieteellisen lähdeviitteen ehdot täyttäviä lähteitä käytetään, tietenkin.

Kielitieteilijöillä näyttää olevan lähdeluettelo sivusta kahteen, samaa tasoa siis, kandissa.

Gradu onkin sitten asia erikseen ja meillä aiempaan tutkimukseen tutustuvan teoriaosuuden lisäksi hankitaan yleensä oma aineisto vaihtelevia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Monet tekevät myös tilastollisia menetelmiä hyödyntävän tutkielman laadullisen tutkimuksen sijaan.

T. sama

Niin no, mikroskoopillako tutkitte siellä ihmisjoukon arvoja per ärsyke?

Tarinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!

Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.

Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.

Toivottavasti et ollut nyt hakemassa psykalle? Artikkeleita edes vilkaisseella olisi realistisempi käsitys psykologian koeasetelmista.

Joku wannabe lääkisläinen yrittää trollata tajuamatta että Helsingissä ovat jo saman tiedekunnan alla :'D mutku ne humanistit, jada jada

Onko joku tutustunut oikaisuvaatimukseen? Aiotko tehdä sellaisen jos sisäänpääsy jää ihan pienestä kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!

Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.

Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.

Toivottavasti et ollut nyt hakemassa psykalle? Artikkeleita edes vilkaisseella olisi realistisempi käsitys psykologian koeasetelmista.

Joku wannabe lääkisläinen yrittää trollata tajuamatta että Helsingissä ovat jo saman tiedekunnan alla :'D mutku ne humanistit, jada jada

Miten niin jo? Lääkiksessä tuntuu edelkeen elävän myytti lääketieteestä "tieteiden kuningattarena", jonka pariin kaikki haluavat. Tosiasiassa kyseessä on koviin luonnontieteisiin sekä biologiaan yms. pohjaava soveltava ala. Ehkä niputus lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska psykologitkin Valviran vahtimia? Eläinlääketieteellinen on omana tiedekuntanaan.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun ei pääse ekaan hakukohteeseen, mut tokaan pääsi, nii sitä ei voi hyväksyy ääää haluun vaa painaa sitä nappia jo. On nii uskomaton fiilis, että pelottaa, et se katoo tai tää on unta, jos ei sitä pian pääse hyväksymään :D

Minne siis pääsit sisälle? Ja mihin kaupunkiin?

Ja kertokaa te muutkin, todistuksella sisään päässeet ketkä "odottavat napin painallusta paikan hyväksymiseksi",että mille alalle pääsitte ja mihin kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!

Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.

Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.

Toivottavasti et ollut nyt hakemassa psykalle? Artikkeleita edes vilkaisseella olisi realistisempi käsitys psykologian koeasetelmista.

Joku wannabe lääkisläinen yrittää trollata tajuamatta että Helsingissä ovat jo saman tiedekunnan alla :'D mutku ne humanistit, jada jada

Miten niin jo? Lääkiksessä tuntuu edelkeen elävän myytti lääketieteestä "tieteiden kuningattarena", jonka pariin kaikki haluavat. Tosiasiassa kyseessä on koviin luonnontieteisiin sekä biologiaan yms. pohjaava soveltava ala. Ehkä niputus lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska psykologitkin Valviran vahtimia? Eläinlääketieteellinen on omana tiedekuntanaan.

No "jo" siksi koska psykologiaan pätevät samat luettelemasi lainalaisuudet ja vieläkin psykan kanssa höpötetään humanisteista toisin kuin lääkiksen kanssa ikinä. Tämä ristiriita. Ei niin että sama tiedekunta olisi mikään tavoite, vaan noiden mahdollisten ennakkoasenteiden hullunkurisuus, jotka eivät siis perustu mihinkään muuhun kuin uskomuksiin.

Matematiikkaakaan ei välttämättä voida pitää kovana tieteenä, koska ei perustu tosiallisiin havaintoihin vaan peruslausekkeisiin. Toki sen työkaluja lainataan muissa tieteissä, joilla voidaan systematisoida tosiallisia, eksakteja havaintoja. Mutta nää on näitä. Aika moni tieteenala overlappaa joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Toisaalta yhteiskuntatieteiden ja psykologian aineistot ovat kertomuksia, joskin hyvin puisevia kertomuksia.

Lukeehan se kirjallisuudentutkija siihen kandinduuniinsa vähintään kymmenkertaisen sivumäärän vrt vaikka sosiologi/psykologi.

Ja insinöörin dippa voi olla tiivistettävissä sivuun...

Mitä ihmeen kertomuksia? Tieteellisiä artikkeleita ja muita tieteellisen lähdeviitteen ehdot täyttäviä lähteitä käytetään, tietenkin.

Kielitieteilijöillä näyttää olevan lähdeluettelo sivusta kahteen, samaa tasoa siis, kandissa.

Gradu onkin sitten asia erikseen ja meillä aiempaan tutkimukseen tutustuvan teoriaosuuden lisäksi hankitaan yleensä oma aineisto vaihtelevia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Monet tekevät myös tilastollisia menetelmiä hyödyntävän tutkielman laadullisen tutkimuksen sijaan.

T. sama

Niin no, mikroskoopillako tutkitte siellä ihmisjoukon arvoja per ärsyke?

Tarinoita.

Niin no aivosähkökäyriä esim. tai reaktionopeutta, jossa ihan koneella mitataan reaktionopeus johonkin ärsykkeeseen. Et näytä tietävän asioista mitään. Aika tyypillistä lääkkisläistä ylemmyydentunnetta. Ollaan niin tietävinään kaikesta kaikki. Ja johtamassa koko porukkaa, koska minä olen sentäs lääkäri. 

lääkärit on niin olevinaan kaiken tietäjiä ja tietävinään psykologiasta, sosiaalityöstä ja puheterapiasta sekä fysioterapiasta mukaan lukien myös toimintaterapiasta, ihan kaiken. Huuoh raskas ammattikunta.

Vierailija kirjoitti:

lääkärit on niin olevinaan kaiken tietäjiä ja tietävinään psykologiasta, sosiaalityöstä ja puheterapiasta sekä fysioterapiasta mukaan lukien myös toimintaterapiasta, ihan kaiken. Huuoh raskas ammattikunta.

Toinen samanlainen ammattikunta on opettajat.

Vierailija kirjoitti:

lääkärit on niin olevinaan kaiken tietäjiä ja tietävinään psykologiasta, sosiaalityöstä ja puheterapiasta sekä fysioterapiasta mukaan lukien myös toimintaterapiasta, ihan kaiken. Huuoh raskas ammattikunta.

Hehän tietää myös politiikasta, rikollisuudesta, huumeiden käytöstä ja taloudesta ihan kaiken. Varmaan raskasta olla tommonen kaiken tietäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

humanistina olisin ihan hiljaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.

Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä. 

Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan. 

Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia. 

Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.

Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.

Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.

Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.

Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).

Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.

Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊

Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä

Toisaalta yhteiskuntatieteiden ja psykologian aineistot ovat kertomuksia, joskin hyvin puisevia kertomuksia.

Lukeehan se kirjallisuudentutkija siihen kandinduuniinsa vähintään kymmenkertaisen sivumäärän vrt vaikka sosiologi/psykologi.

Ja insinöörin dippa voi olla tiivistettävissä sivuun...

Mitä ihmeen kertomuksia? Tieteellisiä artikkeleita ja muita tieteellisen lähdeviitteen ehdot täyttäviä lähteitä käytetään, tietenkin.

Kielitieteilijöillä näyttää olevan lähdeluettelo sivusta kahteen, samaa tasoa siis, kandissa.

Gradu onkin sitten asia erikseen ja meillä aiempaan tutkimukseen tutustuvan teoriaosuuden lisäksi hankitaan yleensä oma aineisto vaihtelevia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Monet tekevät myös tilastollisia menetelmiä hyödyntävän tutkielman laadullisen tutkimuksen sijaan.

T. sama

Niin no, mikroskoopillako tutkitte siellä ihmisjoukon arvoja per ärsyke?

Tarinoita.

Niin no aivosähkökäyriä esim. tai reaktionopeutta, jossa ihan koneella mitataan reaktionopeus johonkin ärsykkeeseen. Et näytä tietävän asioista mitään. Aika tyypillistä lääkkisläistä ylemmyydentunnetta. Ollaan niin tietävinään kaikesta kaikki. Ja johtamassa koko porukkaa, koska minä olen sentäs lääkäri. 

Lekkerix! En oo lääkäri, mutta oon ihmissika ja kaikki lääkärit = ihmissikoja, joten siinä mielessä oot oikeassa.

Onnea viel psykologiaan päässeille! (Itselle tollanen käyttäytymistaloustiede noinniinku frameworkkinä on ollu kiinnostavinta psykaa sivuavaa)