Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt dissauslinjalle lähdetään, psykahan on tilastotieteen jatketta!
Kun tarpeeksi monta ihmistä reagoi tietyllä tapaa, voidaan muodostaa psykologinen teoria asiasta.
Ja sit täällä väitetään, että se on humanistiala.
Toivottavasti et ollut nyt hakemassa psykalle? Artikkeleita edes vilkaisseella olisi realistisempi käsitys psykologian koeasetelmista.
Joku wannabe lääkisläinen yrittää trollata tajuamatta että Helsingissä ovat jo saman tiedekunnan alla :'D mutku ne humanistit, jada jada
Miten niin jo? Lääkiksessä tuntuu edelkeen elävän myytti lääketieteestä "tieteiden kuningattarena", jonka pariin kaikki haluavat. Tosiasiassa kyseessä on koviin luonnontieteisiin sekä biologiaan yms. pohjaava soveltava ala. Ehkä niputus lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska psykologitkin Valviran vahtimia? Eläinlääketieteellinen on omana tiedekuntanaan.
No "jo" siksi koska psykologiaan pätevät samat luettelemasi lainalaisuudet ja vieläkin psykan kanssa höpötetään humanisteista toisin kuin lääkiksen kanssa ikinä. Tämä ristiriita. Ei niin että sama tiedekunta olisi mikään tavoite, vaan noiden mahdollisten ennakkoasenteiden hullunkurisuus, jotka eivät siis perustu mihinkään muuhun kuin uskomuksiin.
Matematiikkaakaan ei välttämättä voida pitää kovana tieteenä, koska ei perustu tosiallisiin havaintoihin vaan peruslausekkeisiin. Toki sen työkaluja lainataan muissa tieteissä, joilla voidaan systematisoida tosiallisia, eksakteja havaintoja. Mutta nää on näitä. Aika moni tieteenala overlappaa joka tapauksessa.
Joo, tuolta kantilta katsottuna psykologia sopii lääketieteelliseen, as in ei-humanistinen tiedekunta.
Fakta: psykologiaan hakee todella väärää porukkaa ja tämän näkee Suomen mielenterveysongelmissa. Esim sekin on naurettavaa, että englannin kielen taito on lähes TÄRKEINTÄ, kun puhutaan muiden ihmisten auttamisesta.
No millaista porukkaa siellä sitten onkaan? 1) narsistimiehet, jotka ovat tajunneet tavan löytää tienata toisten ihmisten heikkoudella 2) kympin naiset, jotka eivät ole ennen yliopistoa koskaan nähneet muuta kuin tasaista elämää, täysin vääriä psykologiaan 3) ne tyypit, jotka saattavat olla väärällä puolella pöytää, ja usein olevatkin
Hehe mä ainakin haen psykalle ja taustalla paljon mielenterveysongelmia! Mut ei se mitään, on muillakin psykalla työskentelevillä! ;)
Vierailija kirjoitti:
Hehe mä ainakin haen psykalle ja taustalla paljon mielenterveysongelmia! Mut ei se mitään, on muillakin psykalla työskentelevillä! ;)
Hyvä, että löysit ryhmäsi noista kolmesta! ;)
Vierailija kirjoitti:
Fakta: psykologiaan hakee todella väärää porukkaa ja tämän näkee Suomen mielenterveysongelmissa. Esim sekin on naurettavaa, että englannin kielen taito on lähes TÄRKEINTÄ, kun puhutaan muiden ihmisten auttamisesta.
No millaista porukkaa siellä sitten onkaan? 1) narsistimiehet, jotka ovat tajunneet tavan löytää tienata toisten ihmisten heikkoudella 2) kympin naiset, jotka eivät ole ennen yliopistoa koskaan nähneet muuta kuin tasaista elämää, täysin vääriä psykologiaan 3) ne tyypit, jotka saattavat olla väärällä puolella pöytää, ja usein olevatkin
No välillä pitää istua myös väärällä puolella pöytää, jottei olisi pelkästään toi 2) :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta: psykologiaan hakee todella väärää porukkaa ja tämän näkee Suomen mielenterveysongelmissa. Esim sekin on naurettavaa, että englannin kielen taito on lähes TÄRKEINTÄ, kun puhutaan muiden ihmisten auttamisesta.
No millaista porukkaa siellä sitten onkaan? 1) narsistimiehet, jotka ovat tajunneet tavan löytää tienata toisten ihmisten heikkoudella 2) kympin naiset, jotka eivät ole ennen yliopistoa koskaan nähneet muuta kuin tasaista elämää, täysin vääriä psykologiaan 3) ne tyypit, jotka saattavat olla väärällä puolella pöytää, ja usein olevatkin
No välillä pitää istua myös väärällä puolella pöytää, jottei olisi pelkästään toi 2) :D
Joo, tuo kakkosryhmä on varmaankin heikoin porukka
Kuulostaa sellaselta tylypahkalta, jossa ei oo rohkelikkoja, ja kaikki opiskelee pimeitä voimia ilman taikasauvoja.
Psykologiahan itsessään on hieno ala, toisista välittämistä, ilman oman hännän nostoa. Ja on oikeesti hyvä, että siellä on ihmisiä, joilla on tajua omistakin ongelmista. Vähän jokainenhan me ollaan mielenterveyspotilaita.
Mutta mitä järkeä on luetuttaa 1000 sivun englanninkielisiä kirjoja ihmisille, jotka suomeksi tekevät tärkeää työtään?
Vierailija kirjoitti:
Fakta: psykologiaan hakee todella väärää porukkaa ja tämän näkee Suomen mielenterveysongelmissa. Esim sekin on naurettavaa, että englannin kielen taito on lähes TÄRKEINTÄ, kun puhutaan muiden ihmisten auttamisesta.
No millaista porukkaa siellä sitten onkaan? 1) narsistimiehet, jotka ovat tajunneet tavan löytää tienata toisten ihmisten heikkoudella 2) kympin naiset, jotka eivät ole ennen yliopistoa koskaan nähneet muuta kuin tasaista elämää, täysin vääriä psykologiaan 3) ne tyypit, jotka saattavat olla väärällä puolella pöytää, ja usein olevatkin
pääsykokeessa englanninkielinen artikkeli, kyllä enkkua täytyy osata jos meinaa päästä psykalle.
Onko siellä jo lääkikseen ja psykalle päässeitä todistusvalinnalla. ?????? Entä oikikseen????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta: psykologiaan hakee todella väärää porukkaa ja tämän näkee Suomen mielenterveysongelmissa. Esim sekin on naurettavaa, että englannin kielen taito on lähes TÄRKEINTÄ, kun puhutaan muiden ihmisten auttamisesta.
No millaista porukkaa siellä sitten onkaan? 1) narsistimiehet, jotka ovat tajunneet tavan löytää tienata toisten ihmisten heikkoudella 2) kympin naiset, jotka eivät ole ennen yliopistoa koskaan nähneet muuta kuin tasaista elämää, täysin vääriä psykologiaan 3) ne tyypit, jotka saattavat olla väärällä puolella pöytää, ja usein olevatkin
pääsykokeessa englanninkielinen artikkeli, kyllä enkkua täytyy osata jos meinaa päästä psykalle.
Juu, tämä tuskin tulee yllätyksenä kellekään. Mutta mitä se työ itsessään on, hienoja englanninkielisiä sanoja vai? ;)
Vierailija kirjoitti:
Psykologiahan itsessään on hieno ala, toisista välittämistä, ilman oman hännän nostoa. Ja on oikeesti hyvä, että siellä on ihmisiä, joilla on tajua omistakin ongelmista. Vähän jokainenhan me ollaan mielenterveyspotilaita.
Mutta mitä järkeä on luetuttaa 1000 sivun englanninkielisiä kirjoja ihmisille, jotka suomeksi tekevät tärkeää työtään?
Alan tutkimuksen ja kehityksen, sekä työnkin kannalta on merkittävää omata kyky tutustua kansainväliseen tutkimukseen ja uuteen ajantasaiseen tutkimustietoon. Toki monella alalla kirjallisuus on pääosin englanniksi. Tiedekorkeakoulut myös pitävät tärkeänä käydä keskustelua kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja tämä on tutkimuksellisten valmiuksien ja sen kautta rahoituksen ja kehityksen edellytys.
#vainakateemisetjutut
Niitä tuoreita tutkimuksia voi lukea tarpeen tullen ihan kääntäjänkin avulla. Ei pääsykokeissa tulisi tänä päivänä enää vaatia enkun taitoa, koska kääntäjät on olemassa.
Onpa tänne keskusteluun eksynyt paljon vauva-palstan muista keskusteluista porukkaa ja keskustelun taso laskenut huomattavasti :D huomaa kyllä kommenteista heti, kuka on psykalle hakemassa ja kuka ei tiedä alasta mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Onpa tänne keskusteluun eksynyt paljon vauva-palstan muista keskusteluista porukkaa ja keskustelun taso laskenut huomattavasti :D huomaa kyllä kommenteista heti, kuka on psykalle hakemassa ja kuka ei tiedä alasta mitään :D
Juu, silitetään vaa toistemme päätä ja ihmetellään sitten töissä, että sattuikin olemaan vähä eri asia kuin ne opinnot. :D :D :D ja miten ois vielä kerran :D
Vierailija kirjoitti:
Onpa tänne keskusteluun eksynyt paljon vauva-palstan muista keskusteluista porukkaa ja keskustelun taso laskenut huomattavasti :D huomaa kyllä kommenteista heti, kuka on psykalle hakemassa ja kuka ei tiedä alasta mitään :D
Sun kirjoittamisen tasosi on ainakin melko matalaa tasoa, toivottavasti ihmistuntemus parempaa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.
Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä.
Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan.
Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia.
Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.
Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.
Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.
Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.
Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).
Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.
Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊
Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä
humanistina olisin ihan hiljaa
yhteiskuntatieteilijät ei ole kyllä humanisteja. Työttömänä kauppislaisena olisi hiljaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roman ”khartunsky” Asterix kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmennuskurssista ei itselle ollut juuri mitään hyötyä. Otin sen kertauksen tueksi. Maksoin lähes 800e kurssista. Tämän eteen näin aivan valtavasti töitä. Ylipäätään luin ja valmistauduin niin kattavasti, että vähän kismittää tämä kokeen muutos siihen suuntaan, että panostamisella ei sinne enää pääse. Tämä eriarvoistaa hakijoita myös niinkuin valmennuskurssit. Sitä paitsi pääsykokeiden muutos ei vie valmennuskurssi asiaa minnekkään..suurin osa otetaan todistuksella ja vkt siirtyneet valmentamaan yo todistuksissa menestymistä. Ei sellaista kaikkia huomioivaa koetta tule ikinä olemaankaan.. Mutta aiempi systeemi kyllä antoi mahdollisuuden päästä sisään pääsykokeella ilman maksettua apua. Olit sitten valmistautunut kuinka hyvin tahansa tänä vuonna, ei ole mitään takeita kouluun pääsemisestä. Laiskemmat voivat kiilata ohi.
Ymmärrän pointin ja turhautumisen tässä. Olen itse hakenut vuodesta 2017 saakka, se kerrottakoon pohjaksi seuraavalle pohdinnalleni, joka saattaa kuulostaa osasta täällä epämiellyttävältä.
Eihän ahkeruus ole mitenkään relevantti hyve opiskelijavalintojen kohdalla. Jos kokeen läpäisee, on sillä mittarilla riittävän kyvykäs ahkeruudesta tai valmistautumisesta viis. Itseasiassahan asia on niin, että mitä vähäisemmällä valmistautumisella (ennakkomateriaalit) tekee hyvän koesuorituksen, sen tehokkaampi ja kyvykkäämpi opiskelija on ja on todennäköisempää että pärjää hyvin myös varsinaisissa opinnoissa. Jokainen hakija on kerryttänyt osaamistaan eri tavoin koko opintohistoriansa aikana, ei ennakkomateriaalin tankkaukseen käytetty aika tai panostus olekaan mielekäs tapa valita hyvistä parhaita. Valtaosa hakijoista jää rannalle, valtaosa valmennuskurssin käyneistä jää rannalle, valtaosa kurssia käymättömistä jää rannalle. Ennalta-arvaamaton ei ole eriarvoistavaa, päin vastoin. Koe on kaikille sama ja ennakkotietoa on yhtä vähän. Mikään valmennuskurssi ei näe kristallipallosta sen sisältöä ja jokainen hakija päättää ihan itse (jos ylipäätään on taloudellisesti mahdollista) valmennuskurssille osallistumisestaan.
Ihan yleisesti täällä tuntuu osalla olevan se ajatus, että kokeesta on tarkoitus jäädä jotenkin kiva mieli. Nämä ei ole mitään lukion kurssikokeita, joista mahdollisimman ison osan on tarkoitus päästä läpi tai saada hyvä tulos ja kivoja onnistumisen kokemuksia.
Koiranleukana täytyy heittää, että erityisen outoa on tavata moinen cognitive bias psykalle pyrkijöiden joukossa.
Mut joo iz tuff n ruff. Hyvä vaan et vaan parhaat pääsöö.
Joku kyseli tuolla, et mikä on se juttu mikä psykassa kiinnostaa. Ite olisin kans kiinnostunut tästä, koska sinne pyrkii aika kovatasoista porukkaa, ja jotenki perstuntumalta on haastavaa nähdä muuta go ylitarjontaa ihan lähitulevaisuudessa...en siis vähexy tässä psykologeja ihmisinä ollenkaan.
Onko se jotain luontaista soveltuvuutta, helposti omaksuttavaa frameworkkia, leppoisaa työnkuvaa? Noi aspektit siis hiffaan. Tieteellisesti/akateemisesti mun on vaikea löytää yhtään syytä - mut mun mielikuvitus ei onneks oo valmis, siks kyselen.
Täytyy silti sanoo, rehellisesti, et pidän ite tätä tieteenalaa korkeintaan sivuainetasoisena kuriositeettina, mikä parhaiten toimis sovelletussa lääkis-/insinööri-/oikis-/kauppistutkinnossa isona osana, ja sit paikalliset einsteinit tiätty erikseen (ne o kaikki matemaatikkoja btw).
Tytöt, jotka ei oo opiskellut ja panostanut kemiaan ja fysiikkaan ja matikkaan valitsevat mieluusti psykan. Se on luontainen valinta, kun pääsy lääkikselle on jo evätty nuoruuden typerien kurssivalintojen takia. Psyka näyttäytyy alanvaihtajillakin mieluisana, koska helppo jatkumo muilta humanistisilta aloilta, koska samankaltaista tekstin lukua ja esseen väkertämistä ilman kemiaa ja fyssaa, jotka jo kouluajoilta unohtuneet monilla alanvaihtajilla, kuten opettajilla tai sairaanhoitajilla.
Ai oikein "tytöt" pyrkii nyt psykalle? Onko niin vaikea ymmärtää, ettei kaikkia kiinnosta miettiä työkseen oikeaa annostusta lidokaiinia papan kammiovärinään. Palkka hyvä, työ umpitylsä. Lisäksi lääkiksessä ei edes opeteta "tiedettä" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan perusanatomiaa ja -fysiologiaa. Psykologia on huomattavasti monipuolisempaa 😊
Tuo on kyllä totta, ettei lääkiksessä opeteta tieteellistä ajattelua tai metodeja sitä vähääkään, työ on käytännönläheistä ja niin myös opinnot. Lopputyö itsenäisesti tehtävän gradun sijaan usein porukassa tehtävä essee valmilla aineistoilla. Käytännössä kapea kirjallisuuskatsaus, jota ei ole edes tutkimusmenelmällisesti luokiteltu. Vastaa meidän kandidaatin tutkielmaa laajimmillaan. T. Yhteiskuntatieteilijä
humanistina olisin ihan hiljaa
yhteiskuntatieteilijät ei ole kyllä humanisteja. Työttömänä kauppislaisena olisi hiljaa
Kauppa"tieteet" :D
Saijja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun ei pääse ekaan hakukohteeseen, mut tokaan pääsi, nii sitä ei voi hyväksyy ääää haluun vaa painaa sitä nappia jo. On nii uskomaton fiilis, että pelottaa, et se katoo tai tää on unta, jos ei sitä pian pääse hyväksymään :D
Minne siis pääsit sisälle? Ja mihin kaupunkiin?
Ja kertokaa te muutkin, todistuksella sisään päässeet ketkä "odottavat napin painallusta paikan hyväksymiseksi",että mille alalle pääsitte ja mihin kaupunkiin.
Ykkösenä Tampere, pääsin Jyväskylään (kakkosena)! Kun tulin valintakokeesta pihalle, niin katsoin, että "kappas!"
Enpä tiedä sosiaalisesti heikompaa porukkaa kuin lääkärit, ehkä pikkulampien ruutanat ovat lähellä samaa "tasoa"