Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitten, kun mikään ei tee elämässä onnelliseksi?
29.06.2020 |
Kaikki on periaatteessa kunnossa, mutta kaikki menee jotenkin pikkuisen pieleen. Pitäisi olla onnellinen siitä mitä on, mutta ne pieleenmenot pilaa kaiken muunkin. Oli huono työ, hain opiskelemaan. Kolmannella yrittämisellä pääsin sisään. Opinnot meni ok, mutta nyt gradu ei valmistu ja se vain itkettää. Sain kuitenkin työpaikan haluamaltani alalta, mutta työpaikka meni alta ja pistin oman yrityksen pystyyn. Jes, kaikki hyvin. Paitsi nyt puolen vuoden kuluttuakaan en saa kunnon palkkaa nostettua ja tuntuu että en edes osaa tätä hommaa.
Lapset ovat ihania, mutta nekin ovat teinejä, joilta kyllä kuulee varsin suoraa palautetta siitä, miten tyhmä ja huono olen. Eipä nuo enää minun seuraani kaipaa ja olen todella yksin.
Miesystävä hukkuu töihin ja varmaan tämäkin suhde loppuu omaan mahdottomuuteensa, kun näen, että hän ei vain halua minua tarpeeksi. Tämä itkettää nyt eniten. Olen jumal*uta mustasukkainen miehen töistä ja lapsista! Ja tämä on sellainen loputon suo, että tätä en jaksaisi enempää tässä avata, mutta paska vain olen tässäkin kohtaa.
Nyt itken kun kirjoitan tätä. En oikeasti näe tässä mitään ulospääsyä. Juu, lapsellista kitinää, mutta onko ihmiselämä nyt tätä, että haluaa ja yrittää ja mistään ei lopulta mitään jää käteen.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole niinkään tuollaisia ongelmia että kaikki menee päin peetä. Minua ei vain kiinnosta yhtään mikään sen vertaa, että motivoisi elämään. En tiedä miksi olen vielä tässä.
Onko sinulla lapsia, perhettä? Minkä ikäinen olet? Oletko pitkään ajatellut noin?
ap
Kenties teini-iästä lähtien. Lapsena en vielä osannut ajatella, olin vaan ja tein lasten juttuja.
On mies, mutta ei lapsia. Ei kiinnosta kasvattaa niitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole niinkään tuollaisia ongelmia että kaikki menee päin peetä. Minua ei vain kiinnosta yhtään mikään sen vertaa, että motivoisi elämään. En tiedä miksi olen vielä tässä.
Onko sinulla lapsia, perhettä? Minkä ikäinen olet? Oletko pitkään ajatellut noin?
ap
Kenties teini-iästä lähtien. Lapsena en vielä osannut ajatella, olin vaan ja tein lasten juttuja.
On mies, mutta ei lapsia. Ei kiinnosta kasvattaa niitäkään.
Niin ja ole kolmekymppinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä tärkeintä on matka. Sinä olet yrittänyt ja tehnyt paljon. Sinulla on rakkaita ihmisiä, vaikka eivät juuri nyt tarvitsisikaan sinua eniten. Löydät varmasti vielä uusia merkityksiä. Välillä sitä vain ollaan laaksoissa.
Kiitos tästä kommentistasi! Tällä hetkellä vain tuntuu, että niitä merkityksiä ei enää ole. Eikä tule. Kaikki elää elämäänsä ja minua ei tarvita. En ansaitse ketään enkä mitään.
ap
Voi h...to mitä itsesäälistä itkua, sori nyt vaan. Monella on asiat elämässään niin paljon huonommin! Mene lääkäriin hakemaan masennuspillereitä, jos et saa itseäsi tekemään asioita oman hyvinvointisi eteen-itde olet vastuussa opintojen loppuun saattamisesta,työpaikan valinnasta ja lapset ihan aikuisten oikeasti ovat teini-iässä jo vastuussa asiattomasta käytöksestään sinua kohtaan,ei ketään saa kohdella epäkunnioittavasti, varsinkaan sinua joka olet heitä hoitanut,ruokkinut,vaatettanut jne. heitä- tee loppu ylikävelystä tai saat sietää sitä lopun ikäsi. Sen lisäksi on tervettä tiedostaa,että jokainen kuitenkin syntyy ja kuolee yksin ja siinä välissä voi kokea vain ohimeneviä lyhyitä onnen hetkiä,joiden syntymiseen voimme osaltamme itsekkin vaikuttaa.
Hei, ap tässä!
Nostan nyt tätä vanhaa ketjua. Eilen minulla tuli mitta täyteen ja soitin mt-hoitajalle. Kävin hänen vastaanotollaan tänään ja ensi viikolla on aika psykiatrille. Hoitaja epäili keskivaikeaa masennusta ja piti todennäköisenä, että psykiatri ehdottaa lääkitystä .
Käynnin jälkeen on ollut helpompi olo eikä ihan jokainen ajatus ahdista ja pelota ja masenna. Ehkä tämä lähtee tästä jotenkin aukeamaan. Halusin vain tulla kertomaan kuulumiset.
Ap. Se on sitä aikuisuutta, kun mikään ei oo jännää.
Ajattele jatkossa itseäsi. Ehkä olet ajatellut mitä muut haluavat ja arvostavat. Tee itsekkäitä tekoja jokaisella on siihen oikeus. Rahan ja mielyttämisen takia moni pilaa elämänsä.
Kun masentaa, pitää keskittyä asioihin, jotka tuovat mielihyvää. Jollekin se on luonnossa matkailu, toiselle mielekäs harrastus, jollekin lemmikkieläimet...
Voit myös etsiä töitä, jos yrittäminen ei olekaan järkevää. Lasten ja miehen kanssa voi puhua, kertoa miltä tuntuu ja miksi.