Lue keskustelun säännöt.
Mistä parikymppinen nainen voisi löytää akateemisen tieteestä ja historiasta kiinnostuneen miehen?
28.06.2020 |
Mistä parikymppinen nainen voisi löytää akateemisen tieteestä ja historiasta kiinnostuneen miehen?
Kommentit (101)
Esim. ropeconissa, historiallisen miekkailun seuroissa, boffauspiireissä, larpeissa liikkuu oman kokemuksen mukaan kuvaamiasi yksilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Puhu omasta puolestasi. Itse olen perehtynyt moniin muinaiskulttuureihin kuten assyrialaisiin, elamiitteihin jne., mutta sen ohella pystyn puhumaan myös vaikka 1700-luvun Ranskasta tai antiikin Roomasta. Tai esimerkiksi Siamin historiasta ennen Thaimaata, tai mongoli-imperiumin laajenemisesta Han-dynastiaan ja näiden valloitusretkistä Eurooppaan.
Olen lainannut alan akateemista kirjallisuutta ja lukenut satoja kirjoja aiheeseen liittyen.
Ihmisillä on jotain outoja karikatyyrejä ja päähänpinttymiä mielessään "ihmistyypeistä" joita ei välttämättä ole edes olemassa todellisuudessa. Aivan taatusti pärjään väittelyssä historioitsijaa vastaan, koska olen aiheeseen perehtynyt syvemmin ja käyttänyt aikaa ja vaivaa enemmän kuin keskiverto historioitsija.
Pystytkö keskustelemaan esim. vertailevasta sivilisaatiohistoriasta tai hahmottamaan suuria linjoja ja historiassa vaikuttavia mekanismeja?
Pystyn, olen myös perehtynyt mm. Juha Siltalan vertailevaa sivilisaatiohistoriaa koskeviin kirjoihin.
Pointti on nimenomaan laadukkaissa akateemisissa lähteissä, eikä siinä että opetellaan nippelitietoa wikipediasta. Ja mieluiten lähteet kirjallisina, koska nettilähteet ovat usein rajallisia ja puutteellisia.[/quote
Juha Siltala on historian dosentti (toki myös professorin virassa) eli kehuit silti tietäväsi paremmin kuin hän, mutta sitten hänen teoksensa ovat tietojesi lähde ja omaa tutkimusta et ole tehnyt?
Tässä on nyt jotain, jota en ymmärrä.
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään
Nuo ovat myös jo enemmänkin synnynnäisiä ja älykkyysosamäärään liittyviä tekijöitä, joita ei edes pysty opettamaan ihmiselle vaikka tämä kouluttautuisi tohtoritasolle asti.
Yliopistonkin on käynyt valtava määrä nippelitiedon ulkoaopetettelijoita tai jopa gradun plagioineita jotka jääneet kiinni vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin, Eduskuntaa myöten.
Ei se titteli edelleenkään automaattisesti takaa kenenkään kompetenssia tai sitä että tämän tiedot tai kyky niiden soveltamiseen ovat asiallisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Myönnän omalla kohdallani tuon osittain todeksi. Olen itseopiskellut tiettyjä juttuja, ja tiedän niistä enemmän kuin yksikään dosentti, mutta totta tosiaan, kokonaiskuva on saattanut jäädä vajaaksi. Toisaalta, mitä väliä.
Tuokin kuulostaa tyhjältä itsekehulta, että "tiedät jostain enemmän kuin yksikään dosentti".
Miksi sinä muka pystyt samoista lähteistä saamaan enemmän tietoa kuin alan dosentti, joka on dosentuurinsa saanut, koska on alaan akateemisesti perehtynyt???
Se titteli vain todistaa että ihminen on edes jonkin verran lukenut niitä lähteitä. Ei se silti tarkoita sitä etteikö maallikko joka on oikeasti aiheesta kiinnostunut ja tavalla tai toisella hankkii itselleen samat lähteet voisi päästä tismalleen samalle tietotasolle tai korkeammallekin, vaikkei joku opinahjo ole "virallistanut" tälle jotain titteliä.
t. historian kandi
Voi kandipieni, kyllä dosentuurin saadakseen pitää tehdä muutakin kuin lukea muiden kirjoittamia lähteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Puhu omasta puolestasi. Itse olen perehtynyt moniin muinaiskulttuureihin kuten assyrialaisiin, elamiitteihin jne., mutta sen ohella pystyn puhumaan myös vaikka 1700-luvun Ranskasta tai antiikin Roomasta. Tai esimerkiksi Siamin historiasta ennen Thaimaata, tai mongoli-imperiumin laajenemisesta Han-dynastiaan ja näiden valloitusretkistä Eurooppaan.
Olen lainannut alan akateemista kirjallisuutta ja lukenut satoja kirjoja aiheeseen liittyen.
Ihmisillä on jotain outoja karikatyyrejä ja päähänpinttymiä mielessään "ihmistyypeistä" joita ei välttämättä ole edes olemassa todellisuudessa. Aivan taatusti pärjään väittelyssä historioitsijaa vastaan, koska olen aiheeseen perehtynyt syvemmin ja käyttänyt aikaa ja vaivaa enemmän kuin keskiverto historioitsija.
Pystytkö keskustelemaan esim. vertailevasta sivilisaatiohistoriasta tai hahmottamaan suuria linjoja ja historiassa vaikuttavia mekanismeja?
Pystyn, olen myös perehtynyt mm. Juha Siltalan vertailevaa sivilisaatiohistoriaa koskeviin kirjoihin.
Pointti on nimenomaan laadukkaissa akateemisissa lähteissä, eikä siinä että opetellaan nippelitietoa wikipediasta. Ja mieluiten lähteet kirjallisina, koska nettilähteet ovat usein rajallisia ja puutteellisia.[/quote
Juha Siltala on historian dosentti (toki myös professorin virassa) eli kehuit silti tietäväsi paremmin kuin hän, mutta sitten hänen teoksensa ovat tietojesi lähde ja omaa tutkimusta et ole tehnyt?
Tässä on nyt jotain, jota en ymmärrä.
Tuo kirjoittajahan puhui keskivertodosentista, ei henkilöstä joka kirjoittaa alaansa liittyvää kirjallisuutta (joka ei selkeästikään ole keskiverto).
Samoin keskivertomaisterilla on huomattava ero johonkin maisteriin joka on omistanut koko elämänsä tietylle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Myönnän omalla kohdallani tuon osittain todeksi. Olen itseopiskellut tiettyjä juttuja, ja tiedän niistä enemmän kuin yksikään dosentti, mutta totta tosiaan, kokonaiskuva on saattanut jäädä vajaaksi. Toisaalta, mitä väliä.
Tuokin kuulostaa tyhjältä itsekehulta, että "tiedät jostain enemmän kuin yksikään dosentti".
Miksi sinä muka pystyt samoista lähteistä saamaan enemmän tietoa kuin alan dosentti, joka on dosentuurinsa saanut, koska on alaan akateemisesti perehtynyt???
Sitä olen totta tosiaan ihmetellyt, että onko se akateeminen koulutus tosiaan niin luokatonta, että tällainen diletanttikin kykenee tietämään asioista enemmän kuin dosentti? Ilmeisesti sitten on, sillä tietolähteeni ovat pääasiassa avoimia lähteitä, mutta joukossa on myös salaisempia lähteitä, joihin akateemisella maailmalla ei taida olla pääsyä.
Mitkä ovat salaisia lähteitä, joihin tutkijoilla ei ole pääsyä? Missä ne ovat ja miksi vain sinä pääset niihin käsiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään
Nuo ovat myös jo enemmänkin synnynnäisiä ja älykkyysosamäärään liittyviä tekijöitä, joita ei edes pysty opettamaan ihmiselle vaikka tämä kouluttautuisi tohtoritasolle asti.
Yliopistonkin on käynyt valtava määrä nippelitiedon ulkoaopetettelijoita tai jopa gradun plagioineita jotka jääneet kiinni vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin, Eduskuntaa myöten.
Ei se titteli edelleenkään automaattisesti takaa kenenkään kompetenssia tai sitä että tämän tiedot tai kyky niiden soveltamiseen ovat asiallisella tasolla.
R a k a s t a n sinua
Omani löytyi hostellin baarista ulkomailla 😂
Meillä oli iso turistiporukka, jossa tuli hengattua ja nyt tarkemmin ajateltuna, suurin osa oli aika fiksua porukkaa. Moni oli yliopisto-opiskelija. Ei oma löytöni tosin.
Ehkä ne amisjäbät ei matkustele pitkän kaavan kautta kesäisin, joten siksi meidän poppoossa oli ihan hyvin tätä "tieteestä kiinnostunutta" väkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Myönnän omalla kohdallani tuon osittain todeksi. Olen itseopiskellut tiettyjä juttuja, ja tiedän niistä enemmän kuin yksikään dosentti, mutta totta tosiaan, kokonaiskuva on saattanut jäädä vajaaksi. Toisaalta, mitä väliä.
Tuokin kuulostaa tyhjältä itsekehulta, että "tiedät jostain enemmän kuin yksikään dosentti".
Miksi sinä muka pystyt samoista lähteistä saamaan enemmän tietoa kuin alan dosentti, joka on dosentuurinsa saanut, koska on alaan akateemisesti perehtynyt???
Se titteli vain todistaa että ihminen on edes jonkin verran lukenut niitä lähteitä. Ei se silti tarkoita sitä etteikö maallikko joka on oikeasti aiheesta kiinnostunut ja tavalla tai toisella hankkii itselleen samat lähteet voisi päästä tismalleen samalle tietotasolle tai korkeammallekin, vaikkei joku opinahjo ole "virallistanut" tälle jotain titteliä.
t. historian kandi
Se, mikä näillä itseopiskelleilla kuitenkin usein puuttuu, on tiedon kriittisen käsittelyn taito. Ei tiedetä, miten sitä tietoa sitten käytetään instrumenttina, vaikka luettua tietoa olisikin. Ei ymmärretä metodologioista ja oikeasta tieteen tekemisen prosesseista. Puhutaan teorioista, hypoteeseistä ja premisseistä sikin sokin ja luetaan vertaisarvioimattomia aineistoja arveluttavista lähteistä (ns saalistussivustoja on akateemisen koulutuksenkin läpikäyneen vaikea välillä erottaa!).
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään. Noppakaupalla kvalia, kvantia, tiedonhakua ja tilastotiedettä jää näiltä itseopiskelleilta puuttumaan.
T. VTM sivusta
Ei koske kaikkia autodidakteja kuitenkaan, vaikka akateemisesti meritoituneet niin haluavat asian esitellä. Itse en ole jalallanikaan yliopistomaailmaan astunut, mutta niin vain teen vertailevaa tutkimusta ja hypoteeseja iltapuhteinani. Ehkä kirjoitan väikkärin jossain välissä, omaksi huvikseni. Onhan minulla tietokone ja tekstinkäsittelyohjelma.
Mistä tiedät mitä teet kun kukaan ei sun tekemisiä vertaisarvioi? Saatat suoltaa ihan suoraa roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee ajatus että tieteestä ja historiasta kiinnostuneet miehet löytyisivät yliopistolta? Oman käsitykseni mukaan sieltä löytyy lähinnä pseudo-intellektuelleja pyrkyreitä.
Smaaa mieltä. Täällä itseopiskelia, historiaa itse lukenut mies
Näiden kavereiden historiakäsitys on hieman eri kuin ammattihistorioitsioiden. On luettu valtava määrä jotain itseä kiinnostavaa aihetta, oli se sitten vaikka toinen maailmansota tai vastaava. Kokonaiskuvaa historiasta ei ole lainkaan eikä syy ja seuraussuhteita kyetä hahmottamaan. Käytännössä tekee heidät suht piinalliseksi seuraksi, koska jankutetaan sen oman erityiskiinnostuksen detaljeja.
Puhu omasta puolestasi. Itse olen perehtynyt moniin muinaiskulttuureihin kuten assyrialaisiin, elamiitteihin jne., mutta sen ohella pystyn puhumaan myös vaikka 1700-luvun Ranskasta tai antiikin Roomasta. Tai esimerkiksi Siamin historiasta ennen Thaimaata, tai mongoli-imperiumin laajenemisesta Han-dynastiaan ja näiden valloitusretkistä Eurooppaan.
Olen lainannut alan akateemista kirjallisuutta ja lukenut satoja kirjoja aiheeseen liittyen.
Ihmisillä on jotain outoja karikatyyrejä ja päähänpinttymiä mielessään "ihmistyypeistä" joita ei välttämättä ole edes olemassa todellisuudessa. Aivan taatusti pärjään väittelyssä historioitsijaa vastaan, koska olen aiheeseen perehtynyt syvemmin ja käyttänyt aikaa ja vaivaa enemmän kuin keskiverto historioitsija.
Pystytkö keskustelemaan esim. vertailevasta sivilisaatiohistoriasta tai hahmottamaan suuria linjoja ja historiassa vaikuttavia mekanismeja?
No kertokaas nyt kaikki mitä on ne suuret linjat?. Jos olisit johtaja mitkä olisi sinun suuret linjat ja kokonaiskuva maailmasta?.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ja veljeni menevät ainakin historian puolesta tuohon, kumpikaan ei ole yliopistoa käynyt eikä tule käymään.
Kumpikin on gamer ja geek, eli ehkä kannattaa miettiä, että mistä tälläsiä miehiä löytyy? 😂
Kumpikin lukee todella paljon, ovat ihan fiksuja ja perillä maailan menosta, varsinkin siitä historiasta.
Vahva suositus tälle "miestyypille", ei ne pelit ja scifisarjat kuitenkaan koko elämä ole. Eivät puhu autoista innokkaasti, juokse baarissa koko ajan tai istu sohvalla karjumassa urheilulähetyksille.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ja veljeni menevät ainakin historian puolesta tuohon, kumpikaan ei ole yliopistoa käynyt eikä tule käymään.
Kumpikin on gamer ja geek, eli ehkä kannattaa miettiä, että mistä tälläsiä miehiä löytyy? 😂
Kumpikin lukee todella paljon, ovat ihan fiksuja ja perillä maailan menosta, varsinkin siitä historiasta.
Vahva suositus tälle "miestyypille", ei ne pelit ja scifisarjat kuitenkaan koko elämä ole. Eivät puhu autoista innokkaasti, juokse baarissa koko ajan tai istu sohvalla karjumassa urheilulähetyksille.
Arvostettavia miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään
Nuo ovat myös jo enemmänkin synnynnäisiä ja älykkyysosamäärään liittyviä tekijöitä, joita ei edes pysty opettamaan ihmiselle vaikka tämä kouluttautuisi tohtoritasolle asti.
Yliopistonkin on käynyt valtava määrä nippelitiedon ulkoaopetettelijoita tai jopa gradun plagioineita jotka jääneet kiinni vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin, Eduskuntaa myöten.
Ei se titteli edelleenkään automaattisesti takaa kenenkään kompetenssia tai sitä että tämän tiedot tai kyky niiden soveltamiseen ovat asiallisella tasolla.
Älä viitsi leikata lainausta. Voit lihavoida haluamasi osan, mutta kuljeta teksti mukana kokonaisena. Asiayhteys kärsii kun teet noin.
Perustelin nimittäin sitä tiedon käsittelyä sillä kappaleesta hylkäämälläsi virkkeellä: tutkintoon kuuluu suuri määrä tiedon ymmärtämiseen liittyvää metodologioiden, paradigmojen, tilastotieteen, tiedonhaun yms kursseja. Huolimatta siitä, että jotkut suorittavat tutkintonsa heikosti, nuo kurssit kuitenkin puuttuvat itseopiskelleilta aina ja jokaisessa tapauksessa.
Mielestäni on surullista, että historiasta kiinnostuneet miehet tietävät vain miesten historiasta.
Kun kysyy tietääkö erilaisten naishallitsijoiden historiaa, niin eivät osaa nimetä ainuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään
Nuo ovat myös jo enemmänkin synnynnäisiä ja älykkyysosamäärään liittyviä tekijöitä, joita ei edes pysty opettamaan ihmiselle vaikka tämä kouluttautuisi tohtoritasolle asti.
Yliopistonkin on käynyt valtava määrä nippelitiedon ulkoaopetettelijoita tai jopa gradun plagioineita jotka jääneet kiinni vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin, Eduskuntaa myöten.
Ei se titteli edelleenkään automaattisesti takaa kenenkään kompetenssia tai sitä että tämän tiedot tai kyky niiden soveltamiseen ovat asiallisella tasolla.
Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä synnynnäisten ominaisuuksien tai älykkyysosamäärän kanssa. Et ymmärrä mistä puhutaan edes. Sä et äidinmaidosta ime jonkun kvalitatiivisen tutkimuksen perusteita.
Itseopiskelleet täällä äänessä taas :’D
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siis pelkästään tiedon ulkoa osaaminen ratkaise. Yliopiston käytännön merkitys tulee siitä, että sitä tietoa oikeasti opetetaan käyttämään
Nuo ovat myös jo enemmänkin synnynnäisiä ja älykkyysosamäärään liittyviä tekijöitä, joita ei edes pysty opettamaan ihmiselle vaikka tämä kouluttautuisi tohtoritasolle asti.
Yliopistonkin on käynyt valtava määrä nippelitiedon ulkoaopetettelijoita tai jopa gradun plagioineita jotka jääneet kiinni vasta vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin, Eduskuntaa myöten.
Ei se titteli edelleenkään automaattisesti takaa kenenkään kompetenssia tai sitä että tämän tiedot tai kyky niiden soveltamiseen ovat asiallisella tasolla.
Älä viitsi leikata lainausta. Voit lihavoida haluamasi osan, mutta kuljeta teksti mukana kokonaisena. Asiayhteys kärsii kun teet noin.
Perustelin nimittäin sitä tiedon käsittelyä sillä kappaleesta hylkäämälläsi virkkeellä: tutkintoon kuuluu suuri määrä tiedon ymmärtämiseen liittyvää metodologioiden, paradigmojen, tilastotieteen, tiedonhaun yms kursseja. Huolimatta siitä, että jotkut suorittavat tutkintonsa heikosti, nuo kurssit kuitenkin puuttuvat itseopiskelleilta aina ja jokaisessa tapauksessa.
Silti esim. mensalainen jolla on erinomainen looginen päättelykyky ja argumentaatiotaito voi olla tietotaidoiltaan korkeammalla tasolla kuin tohtori.
Esimerkkinä Magnus Carlsen, joka 13-vuotiaana sai shakin suurmestarin tittelin lajin maailmanliitolta. Titteliotteluissa hän päihitti 50-60 vuotiaita maistereita ja tohtoreita jotka ovat kirjoittaneet shakista väitöskirjoja ja julkaisseet useita pelin teoriaan ja historiaan liittyviä teoksia.
Tuon tasoista loogista tiedon soveltamista ei voi opettaa kenellekään, tuollaisilla aivoilla voi ainoastaan syntyä (ja ei, en todellakaan väitä että itse olisin jonkun Carlsenin, Mozartin tai Einsteinin tasolla).
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on surullista, että historiasta kiinnostuneet miehet tietävät vain miesten historiasta.
Kun kysyy tietääkö erilaisten naishallitsijoiden historiaa, niin eivät osaa nimetä ainuttakaan.
Älä yleistä, oma mieheni kertoi lonkalta stoorit seitsemästä naishallitsijasta. Itse olisin tiennyt tasan kaksi niistä.
On tainnut ketju eksyä aloittajan aiheesta.
Ei koske kaikkia autodidakteja kuitenkaan, vaikka akateemisesti meritoituneet niin haluavat asian esitellä. Itse en ole jalallanikaan yliopistomaailmaan astunut, mutta niin vain teen vertailevaa tutkimusta ja hypoteeseja iltapuhteinani. Ehkä kirjoitan väikkärin jossain välissä, omaksi huvikseni. Onhan minulla tietokone ja tekstinkäsittelyohjelma.