Miksi naiset eivät halua panostaa ulkonäköönsä miesten takia?
Tämähän ei tietenkään koske kaikkia naisia, mutta osan naisista kuulee aina puhuvan miten eivät halua pinnallista miestä vaan haluavat että mies rakastuu heidän sisimpäänsä. Tämän vuoksi eivät esimerkiksi halua laihduttaa tai pitää pitkiä hiuksia, koska heitä ei kiinnosta miellyttää miehiä. Samaan aikaan he kuitenkin toivovat löytävänsä miehen, joka rakastaisi heitä sellaisina kuin he ovat, arvostaisi heitä, pitäisi heitä haluttavana ja huomioisi heitä kaikin tavoin.
Eikö tuo ole vähän ristiriitaista ja miesten biologian kieltämistä? Siis siinä ei tietenkään ole mitään pahaa että nainen toivoo noita edellä mainittuja asioita vaan tarkoitan, että jos nainen haluaa saada hyvän ja häntä huomioivan miehen niin eikö naisen pitäisi sitten vastavuoroisesti haluta olla itse miehelle mahdollisimman hyvä ja huomioida miehen tarpeet? Vai miten voi sanoa rakastavansa, jos samaan aikaan on sitä mieltä, että sen miehen halut ja tarpeet ovat vähemmän arvokkaita kuin omat eikä kiinnostaa täyttää niitä?
Miehillehän siis tärkein asia parisuhteessa on seksuaalisten tarpeiden tyydyttyminen ja tähän kuuluu oleellisena se, että nainen on haluttava. Naiset taas toivovat suhteelta enemmän henkistä yhteyttä, yhteistä ajanviettoa ja kaikkea mikä ei liity suoraan seksiin ja myös viehättyvät enemmän henkisistä/statukseen liittyvistä ominaisuuksista kuin pelkästä ulkonäöstä, mutta eihän se tarkoita että naisten halut olisivat jotenkin oikeampia kuin miesten. Miksi siis niin monet naiset suhtautuvat niin vihamielisesti siihen, että mies haluaa hoikan itsestään huolta pitävän naisen, eikö rakkaus ole sitä että haluaa toiselle parasta mahdollista ja tällöin haluaisi olla myös mahdollisimman haluttava toisen silmissä?
Ja ei ole tarkoitus syyllistää tässä ketään, jokainen saa toki ajatella kuten haluaa ja toki tämä koskee myös niitä miehiä, jotka eivät ole yhtään kiinnostuneita naisten haluista.
Kommentit (204)
Yleensä panoksella on tuotos. Tässä ei ole. Paitsi jos elämässä tärkeintä on saada mies.
Miksi miehet ei mee terapiaan kun täälläkin naisettomuuttaan päivästä toiseen valittavat on ihan ilmiselvästi järjestään terapian tarpeessa. Tai miksi eivät mene töihin? Jauhavat että pitäisi hyväksyä sellaisena kuin on eli elämäntapatyöttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Puhutaanko nyt miestä etsivistä sinkkunaisista, vai naisista jotka ovat jo parisuhteessa?
Sekä että.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei mee terapiaan kun täälläkin naisettomuuttaan päivästä toiseen valittavat on ihan ilmiselvästi järjestään terapian tarpeessa. Tai miksi eivät mene töihin? Jauhavat että pitäisi hyväksyä sellaisena kuin on eli elämäntapatyöttömänä.
Meinaan että ei tämä haluttomuus muuttaa itseään toisen sukupuolen takia ole millään lailla naisiin rajoittuva "ongelma".
By the way, en ymmärrä sitä, että asiallista avausta alapeukutetaan. Vaikka olisitkin täysin eri mieltä aiheesta, eikö voisi antaa kredittiä siitä, että asiaan on tuotu näkökulmia pelkän otsikon sijaan?
Koitatko sanoa että kaikilla miehillä on sama naismaku ulkonäön suhteen?
Itsehän tutustuin mieheeni intin metsäleirillä. Olin oikein parhaimnillani kesän helteissä ja paskalle haisten... siellä huolittelemattomuus ikään kuin kuului asiaan.
Toki myönnettävä on, että eri olosuhteissa mies ei olisi kiinnittänyt minuun mitään huomiota. Olin ja olen sellainen harmaavarpunen, tukka värjäämättä ja meikkaamatta, kirpparivaatteet lököttäen. Ei olisi baarissa tullut juttelemaan.
Taas tää ruippa puhuu kaikkien miesten puolesta, en tiedä millä mandaatilla. Vai oikein miehelle on parisuhteessa seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen _tärkeintä_. Huoh. Se, että ap on puutteessa ja purkautumattomat syöksyt ovat keskittyneet aivoihin ja aiheuttaneet tukoksia ajatuksen juoksuun, ei tarkoita, että kaikki miehet olisivat tällaisia kiimaisia urpoja.
Ihan samalla lailla voi ihmetellä, miksi miehet eivät viitsi panostaa enempää ulkonäköönsä naisten vuoksi. Useampi mies kuin nainen on ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Koitatko sanoa että kaikilla miehillä on sama naismaku ulkonäön suhteen?
Tai, että tärkein asia kaikille miehille parisuhteessa on seksuaalisten tarpeittensa tyydyttäminen, mikä on aika ankea näkökulma parisuhdeseksiin naisen kannalta.
Minä meikkaan lähes joka päivä, se on minulle osa pukeutumista ja tulee huoliteltu olo. Ihan sama mulle mitä miehet minusta ajattelee, paitsi oma poikaystävä.
Minusta yksi merkittävimpiiä hyviä puolia Suomessa on se, että täällä ei sen paremmin naisten kuin miesten tarvitse mitenkään eriyisesti panostaa ulkoiseen olemukseensa ja korosaa omaa ulkoista naiseuttaan tai vastaavasti omaa miehisyyttään, jotta voisi saavuttaa muiden tai vain miehen/ miesten (tai vastaavasti nais(t)en) kunnioituksen ja arvostuksen.
Tavanomaisella siisteydellä ja puhtaudella ja tilanteeseen sopivilla vaatteilla/ asiusteilla pääsee monesti jo hyvin pitkälle.
Kokisin luultavasti hieman vaivaannuttavana jos nainen, jota kohtaan tuntisin erityisttä viehätystä ja ihastumista (myöhemmin mahd. rakkautta) antaisi ymmärtää, että syy hänen ulkoisen olemuksena huolehtimiseen ja kunnosssa pitämiseen kumpuaa ennen kaikkea halusta miellyttää minua (tai yleisemmin miestä).
Miten tuohon edes miehenä pitäisi vastata samalla mitalla?
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monissa muissa maissa haluavat, mutteivat täällä Suomessa, kun täällä kaikesta feminiinisyydestä on tehty suorastaan kirosana ja halveksittava ominaisuus. Naisten keskuudessa siis, valtaosaa miehistä naisten feminiinisyys ei lainkaan haittaa, vaan on toivottavaa.
Tämän asian suhteenhan miehet haluaa rusinat pullasta. Naisen pitää olla perinteinen prinsessa joka sit kuitenkin maksaa itse treffikahvinsa ABC:llä eikä pariskunnan rahoja sijoiteta manikyyreihin vaan miehen moottoripyörään.
No mä vaadin että miehellä on sixpäkki ja hyvät lihakset. Jos mun visuaalinen halu tyydyttyy niin sit mäkin voin laittaa itseni nätiksi. Ru milla miehillä ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei mee terapiaan kun täälläkin naisettomuuttaan päivästä toiseen valittavat on ihan ilmiselvästi järjestään terapian tarpeessa. Tai miksi eivät mene töihin? Jauhavat että pitäisi hyväksyä sellaisena kuin on eli elämäntapatyöttömänä.
Meinaan että ei tämä haluttomuus muuttaa itseään toisen sukupuolen takia ole millään lailla naisiin rajoittuva "ongelma".
Mutta voi kai tätä yksittäistä aihetta silti tarkastella, vaikka olisi muitakin ongelmia?
Mielestäni rakkaus on sitä, että välittää aidosti siitä toisesta ja haluaa sille toiselle parasta mahdollista, ei sitä että aletaan jankata että "en varmana huomioi sua ensin, ellet sä huomioi mua ekana". Jos olen parisuhteessa niin haluan itse yrittää olla sille toiselle mahdollisimman hyvä kumppani, vaikka tietenkään en voi itsestäni taikoa täydellistä tai poistaa kaikkia huonoja puoliani. Mutta haluan kuitenkin pyrkiä siihen ja yrittää kehittää itseäni mahdollisimman hyväksi.
Samoin sinkkuna ajattelen, että tuolla jossain saattaa olla se minulle oikea ihminen, jonka saatan vielä joskus kohdata ja rakastua häneen. Haluan, että olen pitänyt itseäni mahdollisimman hyvänä hänelle, jotta voin olla hänelle mahdollisimman hyvä kumppani. Toki ne asiat, jotka ovat sille tulevalle kumppanille hyviä ovat sellaisia, joista tulee itsellenikin hyvä olo, mutta se ajatus tulevasta kumppanista jolle voi "antaa" ne hyvät ominaisuudet kuitenkin motivoi itseäni.
Samalla myös ajattelen, että kun olen pitänyt itsestäni huolta, niin varmasti se toinen osaa arvostaa sitä ja on sitten vastavuoroisesti minullekin parempi kumppani, kun minäkin olen hänelle hyvä.
Naiset voisivat mieluummin panostaa siihen sisäiseen kauneuteen!
Täällä liikkuu aika moniaita rumia naisia siinä mielessä. Ensimmäiset kommentit käyvät aloittajan persoonaan, eli haukutaan päin naamaa.
Siinä ei muuten paljon auta, vaikka olisi kuinkakin kaunis, jos on tuollainen käytökseltään.
En panosta ulkonäkööni työnantajanikaan takia, joten miksi sitten miesten takia?
Panostan heti kun löytyy mielestäni pätevä syy tehdä niin. Vielä ei ole löytynyt.
Puhutaanko nyt miestä etsivistä sinkkunaisista, vai naisista jotka ovat jo parisuhteessa?