Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun oma taso ei riitä haluamaansa kumppaniin?
23.06.2020 |
Niin, sitä olen nyt pohtinut tässä viimeiset viikot...onko se teidän mielestänne kovin epäreilua jos vain alan olemaan jonkun "ookoon" kanssa, edelleen haaveillen muista? Luulisi että se ainakin yksinäisyyden voittaa...ja voihan olla että tuossa se toinen saa sen ihannekumppaninsa.
Parempi toiselle, kuin ei kummallekaan?
Kommentit (395)
En kestäisi moista tilannetta. Vituttaisi olla se nainen johon on tyydytty. Jonain kauniina päivänä toinen sitte ihastuu tulisesti ja saa vastakaikua ja lähtee toisen mukaan.
Jos taas itse alan säheltämään jotain henkilön kanssa, johon en tunne kummempaa vetoa, toinen alkaa yököttää ja ärsyttää jossain vaiheessa.
Sen verran täytyy oppia olemaan yksin ettei takerru toiseen yksinäisyydenpelossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se jonkun ihan mukavan kanssa oleminen on parempi vaihtoehto kuin loppuelämän yksinäisyys, vaikka ei sellaista oikeasti kiinnostavaa ja tunteita herättävää saiasikaan itselleen
Ei jumalauta? Olla jonkun kanssa että olisi edes joku? Nyt alan ymmärtää miksi naiset jäävät hakkaavien miestensä luo, te pelkäätte olla yksin?
Piti yli 40v elää että tämänkin opin, kiitos siitä
Jaa-a. Ehkäpä tuossa tilanteessa olisi parempi olla yksin ?
Zinc
Voi olla meinaan, että hukkaat myös sen toisen aikaa löytää itselleen jotain parempaa. Tai aivan varmasti hukkaat, jos olet sen kanssa vaan huvin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En kestäisi moista tilannetta. Vituttaisi olla se nainen johon on tyydytty. Jonain kauniina päivänä toinen sitte ihastuu tulisesti ja saa vastakaikua ja lähtee toisen mukaan.
Jos taas itse alan säheltämään jotain henkilön kanssa, johon en tunne kummempaa vetoa, toinen alkaa yököttää ja ärsyttää jossain vaiheessa.
Sen verran täytyy oppia olemaan yksin ettei takerru toiseen yksinäisyydenpelossa.
Jos saisin ikinä tietää että mun kanssa ollaan "koska ei oo parempaakaan" niin mun sielu varmaankin menisi palasiksi. Eikö nämä osaa ajatella itseään toisen asemaan?
Onhan tuo tapailemani nainen täys kymppi, ja minä tämmöinen kampauksellisesti haasteellinen, ylipainoinen hukkapätkä, ja alkoholikin maistuu. En aio silti ihmetellä mitään tasoja. Niin kauan kun hän minua vapaaehtoiseti tapailee, minä yritän olla paras versio itsestäni, ja tavoite on hukata 10-15 kiloa tai vaihtaa ainakin osa läskistä lihaksiin.
Hänhän se minun tasoni sitten kai päättää, jos kuka. 👍
Mitäs te muut aiotte tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oma taso ei riitä ihannekumppaniin,niin silloin (jos olet mies), on alettava punnertamaan punttisalilla, tienaamaan ja opeteltava olemaan liugas maailmanmies. Jos taas olet nainen, sillon peppu/tissiremppaa kirurgilla ja garderoobi uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti yleisin/suurin ongelma on ollut treffailun suhteen naisten vartalot. Kasvoilta riittää täysin tavisnainen, mutta sitä en ymmärrä, että miksi niin usein laiminlyödään vartalon kunto kun juuri se olisi se tapa millä voisi helposti kompensoida ei-niin-viehättävät kasvot.
Jos naisen määräävä ominaisuus seurustelussa on kasvot ja vartalo, niin suosittelen ostamaan seksiä ja jättämään parisuhteet kokonaan. Enkä sano tätä kettuillakseni. Kas kun harva meistä säilyy nuorena ja hyvännäköisenä ikuisesti. Parisuhteen on pakko perustua muille asioille.
Kaikki riippuu omista elintavoista, ei ikä estä kuntoilemasta ja syömästä terveellisesti.
Biologiaa ei kuitenkaan pysty kumoamaan. Viimeistään nelikymppisenä huomaa että kudokset löystyvät vääjäämättä eikä mikään kuntoilu enää estä sittä etteikö kroppa alkaisi enemmän tai vähemmän roikkua sieltä ja täältä.
Tämä se on ikuinen veruke sille ettei viitsi vaivautua kropan suhteen.
Tietenkin kroppa alkaa iän myötä roikkua sieltä ja täältä. Tietenkin kauneus muutenkin katoo ja vanhuus tulla vatoo vuosien myötä.
Tässä ketjussa ei keskustella siitä, pitääkö ulkonäön ja kropan säilyä pitkässä parisuhteessa kuosissa. Tässä puhutaan pariutumisvaiheesta. Silloin kroppa on oiva valttikortti, jos on urheillut ja pitänyt itsensä hoikkana. Miksi se tosiasia herättää niin suurta kiukkua?
Sitäpaitsi vielä 40-50-+vuotiaanakin näkee kyllä kropasta kuka urheilee ja kuka ei koskaan ole ottanut vapaaehtoista juoksuaskelta.
N51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosta itsetuntoo. Urheile ja lue kirjoja, niin kummasti ”tasokin” paranee.
Höpöjä. Menin naimisiin naisen kanssa, joka oli minuun hyvin rakastunut, mutta joka oli minun mielestäni vain ihan ok. Olin palavasti ihastunut toiseen naiseen, mutta oli selvää, että häneen minulla ei ollut saumaa. Hän oli ensinnäkin parisuhteessa, ja lisäksi hänen miesmakunsa oli täysin erityyppinen kuin minä.
Kaikki on mennyt oikein hyvin, olemme edelleen naimisissa 20 vuoden jälkeen, on yläkouluikäiset lapset ja kotona kaikki hyvin. Olemme hitsautuneet sillä tavalla yhteen, että enää en varmastikaan edes ottaisi tuota alkuperäistä ihastustani vaikka tilaisuus tulisikin.
M46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse miehenä eri mieltä tuosta kun naiset väittävät, että miehestä huomaa jos hän ei ole kovin viehättynyt naisesta.
Omat kokemukset menevät niin, että juuri silloin kun en tykkää naisesta niin nainen haluaa nähdä uudestaan. Luulen että naiset yliarvioivat oman kykynsä huomata että kiinnostaako miestä vai ei. Kaiken määrittää tasoteoria, jos mies on naista tasokkaampi niin nainen haluaa aina nähdä uudestaan vaikka mies olisi treffeillä ihan välinpitämätön. Eli naiset ei huomaa sitä jos/kun mies tyytyy.
Olen itse nainen ja taipuvainen uskomaan, että suurin osa naisista ei osaa lukea miehestä kiinnostuksen merkkejä, minkä huomaa täälläkin päivittäin. Se olisi tärkeä taito omata, että pystyy pariutumaan mahdollisimman hyvin, sillä miestä (sitä hänen kiinnostuksensa oikeaa astetta) pitäisi testata. Omalla kohdalla olen tästä ollut hyvin tarkka ja hyvin on mennyt. Siitäkin huolimatta, että kaksi ekaa poikaystävääni olivat ns. naistenmiehiä, vaikken sitä silloin tajunnutkaan. Kolmannesta poikaystävästäni tuli sitten aviomieheni, hän oli toisen kanssa vielä avoliitossa, kun tapasimme.
Miestä ei pidä päästää helpolla eikä roikkua hänessä. Ihmettelen naisia, jotka sietävät järkyttävän välinpitämätöntä kohtelua jo suhteen alussa. He eivät vain millään usko, että tuo mies vähät välittää heistä oikeasti. Joskus olen koettanut tätä yhdelle ystävällenikin selittää. Turhaan. Aina oli hyvä selitys sille, kun lupaukset eivät pitäneetkään tms.
Vierailija kirjoitti:
Höpöjä. Menin naimisiin naisen kanssa, joka oli minuun hyvin rakastunut, mutta joka oli minun mielestäni vain ihan ok. Olin palavasti ihastunut toiseen naiseen, mutta oli selvää, että häneen minulla ei ollut saumaa. Hän oli ensinnäkin parisuhteessa, ja lisäksi hänen miesmakunsa oli täysin erityyppinen kuin minä.
Kaikki on mennyt oikein hyvin, olemme edelleen naimisissa 20 vuoden jälkeen, on yläkouluikäiset lapset ja kotona kaikki hyvin. Olemme hitsautuneet sillä tavalla yhteen, että enää en varmastikaan edes ottaisi tuota alkuperäistä ihastustani vaikka tilaisuus tulisikin.
M46
Oletko suhteenne aikana ollut rakastunut muihin naisiin? Oletko oppinut rakastamaan puolisoasi oikeasti vai onko hän edelleen vain ihan ok? Olivatko vanhempasi mielestäsi toisiinsa rakastuneita vai enemmänkin yhdessä olosuhteiden pakosta?
Itse en voisi kuvitellakaan olevani kenenkään sellaisen kanssa, jota en rakastaisi. En nimittäin pystyisi seksiin, vaan jo suuteleminenkin ällöttäisi. Varmaan oksentaisin. Miehet ovat kai tässä laaja-alaisempia, seksiin ei tarvita tunnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yksin tai ottaa sellaisen joka huoli sut.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tapailemani nainen täys kymppi, ja minä tämmöinen kampauksellisesti haasteellinen, ylipainoinen hukkapätkä, ja alkoholikin maistuu. En aio silti ihmetellä mitään tasoja. Niin kauan kun hän minua vapaaehtoiseti tapailee, minä yritän olla paras versio itsestäni, ja tavoite on hukata 10-15 kiloa tai vaihtaa ainakin osa läskistä lihaksiin.
Hänhän se minun tasoni sitten kai päättää, jos kuka. 👍
Mitäs te muut aiotte tehdä?
Niinhän se taso määrittyy tasoteoriassa, että se jonka saat parisuhteeseen, on sinun tasosi. Miehessä monikin asia voi kohentaa tasoa ulkonäön lisänä. Vaikka mukava ja hauska luonne. Jos saat naisen tuntemaan olonsa hyväksi ja saat hänet nauramaan, on tasosi vähintään 8 plus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, monihan noin tekee. Onko sitten parempi erota myöhemmin, kun siitä ei oikein mitään tule paitsi onneton liitto. Älä ainakaan lapsia tee tuollaiseen suhteeseen.
Onko kukaan koskaan kuullut jalkapalloilijasta tai tanssijasta, joka olisi roikkomaha?[