Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
En tiedä onko kirjallisesti lahjakkaat älyllisesti lahjakkaampia jonkun testin mukaan, mutta kyllä heistä ainakin saa selvästi keskivertoa älykkäämmän kuvan. Tai ehkä päinvastainen on totta? Ehkä nykyään moni kirjoittaa luokattoman huonosti ja ei osaa ilmaista ajatuksiaan ja vaikuttaa siksi tyhmältä tai yksinkertaiselta. Ja näihin kun sitten vertaa paremmin kirjoittavaa, niin kirjoitustaito alkaa tuntua älykkyyden merkiltä?
Enkä mä sano että epäselvästi kirjoittavat ovat typeriä! Mun älykkäällä siskolla on paha luki- ja kirjoitushäiriö ja sen teksteistä esim somessa ei saa mitään tolkkua. Jos se kommentoi mun jotain kuvaa en välttämättä osaa edes sanoa onko teksti kehu, kysymys vai haukku.. ja silti se on mun mielestä älykäs tyyppi, herkkä ja sosiaalisesti taitava. Mutta tiedän että siskon teksteistä saa sen kuvan että se on tyhmä tai kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on taito tehdä johtopäätöksiä arjen elämässä.
Sanoisin tuota viisaudeksi.
Kaikki älykkäät eivät ole viisaita.
Viisaus on sitä miten käyttää sitä tietoa minkä omaa. Älykkäällä voi olla paljon tietoa, mutta ei viisautta käyttää sitä.
Suurin osa oikeasti älykkäistä on viisaita. Jos älykkäällä on paljon tietoa, muttei viisautta käyttää sitä, on kyseessä pikemminkin poikkeus älykkäiden joukossa. Ehkä joku asperger voisi mennä tuohon kastiin.
Näissä keskusteluissa häiritsee myös se, kun eri ihmisillä tuntuu olevan eri käsityksiä älykkyydestä. Itse älykkäistä puhuessani tarkoitan aina reilusti keskivertoa älykkäämpiä, enkä mitään äo 110:n porukkaa (tai mahd. hyvin epätasaisen älykkyysprofiilin omaavia), joka ei kauheasti edes keskiverrosta poikkea.
Rankkaan kirjoitustaidon yhdeksi tärkeäksi älykkyyden mittariksi. Teksti yhdistää ulkoisen ja sisäisen maailma lukemattomat nyanssit yhdeksi kaikille välitettäväksi tiedoksi, jonka jokainen voi pelkän ymmärtämisen lisäksi tuntea eri tavoin. Siinä on jotain tosi hienoa ja ainutkertaista. Ilman syvöllistä tuntemista olisimme pelkkiä koneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
Varmasti täällä on älykkyydeltään ihan kaikentasoisia kirjoittelemassa. Ja se, että olisi avaruusfyysikko tai antimateriatutkija, ei tarkoita, että olisi välttämättä älykäs. Ei toki tyhmäkään, mutta voi olla saavuttanut ammattinsa enemmänkin motivaation ja sinnikkyyden kuin huippuälyn avulla.
Älykkäät ottavat keskimäärin enemmän riskejä ja ovat kokemushakuisempia, eli joidenkin mielestä varmaan sitten hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Mutta tämähän ei tarkoita samaa, kuin ”viisauden” tai tekojensa seurauksien ymmärtämisen puute. Joillekin se, jonka muut näkevät huonona päätöksenä tai epäonnistumisena, on enemmänkin oppimista ja kokemusten haalimista. Eli ole mitään yhtä ja oikeaa, ”järkevää” tapaa elää ja tehdä asioita.
Mitä hyvä kielitaito on? Ilmeneekö se sekä puhuttaessa että kirjoittaessa?
Osa ihmisistä kirjoittaa hyvin, mutta ovat puhuessa aivan tolvanoita. Eivät pysy nopeatempoisessa keskustelussa tai väittelyssä mukana eikä argumenteissaan ole enää päätä eikä häntää.
Kertooko se sitten siitä, että kielellistä älyä ei todellisuudessa ole? On vain ulkoa opeteltuja pilkkusääntöjä ja asiantuntevan kuuloisia lauserakenteita. Eikö kielellisen lahjakkuuden pitäisi ilmentyä myös sanallisessa väittelyssä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se mun mielestä kertoo älykkyydestä. Kieli on tapa kommunikoida muiden kanssa, ja jos ei osaa kieltä käyttää, niin ei silloin myöskään vuorovaikutustaidot ole kunnossa.
Kielellinen älykkyys taas ei takaa hyviä vuorovaikutustaitoja.
Ei mulla ole vuorovaikutustaidot kunnossa, vaikka lumoan ihmisiä kirjoitustaidollani. Vaikutat pelottavan älykkäältä-fraasi on tullut tutuksi. Pettyvät sitten ulosantiini livenä. Olen myös matemaattisesti lahjakas ja ollut joskus mensan jäsenenäkin.
Ps. Huomaathan kirjoitusvirheet jotka jätin
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvä kielitaito on? Ilmeneekö se sekä puhuttaessa että kirjoittaessa?
Osa ihmisistä kirjoittaa hyvin, mutta ovat puhuessa aivan tolvanoita. Eivät pysy nopeatempoisessa keskustelussa tai väittelyssä mukana eikä argumenteissaan ole enää päätä eikä häntää.
Kertooko se sitten siitä, että kielellistä älyä ei todellisuudessa ole? On vain ulkoa opeteltuja pilkkusääntöjä ja asiantuntevan kuuloisia lauserakenteita. Eikö kielellisen lahjakkuuden pitäisi ilmentyä myös sanallisessa väittelyssä?
Pitäisi. Moni, tyhmempikin, varmasti pystyy tuottamaan järkevää tekstiä, kun on aikaa miettiä mitä kirjoittaa ja mahdollisesti vielä korjailla jälkeenpäin. Järkevä sanallinen väittely vaatii enemmän nopeaa ajattelua, joka on älykkäälle helpompaa. Voihan joku tietysti olla kielellisesti lahjakas, mutta surkea puhuja/väittelijä, jos kärsii esim. psyykkisistä ongelmista tai vaan huonosta itseluottamuksesta, jolloin ei ole itsevarmuutta keskustella ja jää tilanteissa hiljaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
Varmasti täällä on älykkyydeltään ihan kaikentasoisia kirjoittelemassa. Ja se, että olisi avaruusfyysikko tai antimateriatutkija, ei tarkoita, että olisi välttämättä älykäs. Ei toki tyhmäkään, mutta voi olla saavuttanut ammattinsa enemmänkin motivaation ja sinnikkyyden kuin huippuälyn avulla.
Älykkäät ottavat keskimäärin enemmän riskejä ja ovat kokemushakuisempia, eli joidenkin mielestä varmaan sitten hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Mutta tämähän ei tarkoita samaa, kuin ”viisauden” tai tekojensa seurauksien ymmärtämisen puute. Joillekin se, jonka muut näkevät huonona päätöksenä tai epäonnistumisena, on enemmänkin oppimista ja kokemusten haalimista. Eli ole mitään yhtä ja oikeaa, ”järkevää” tapaa elää ja tehdä asioita.
Sanon tähän väliin vain sen, että itse vähän veikkaisin että korkea älykkyys nimenomaan laskee riskinottohalua ja vähentää halua etsiä uusia kokemuksia. Riskit tiedostetaan jo liiankin kanssa ja pääkoppaa, omaa merkittävintä pääomaa, halutaan suojella haitoilta. Joku kutsuisi sitä tylsyydeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on taito tehdä johtopäätöksiä arjen elämässä.
Sanoisin tuota viisaudeksi.
Kaikki älykkäät eivät ole viisaita.
Viisaus on sitä miten käyttää sitä tietoa minkä omaa. Älykkäällä voi olla paljon tietoa, mutta ei viisautta käyttää sitä.
Tuo pätee paremmin juurikin toisin päin. Mutta ymmärrän tuonkin ajattelutavan.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Mielenkiintoinen päätelmä👍
Vierailija kirjoitti:
Nro 19 kirjoitti mielestäni hyvää kieltä, vieläpä sangen älykkäästi. Kyllä hyvä kirjoitustaito kertoo jotain sivistyksestä, joillakin se voi olla osin lahjakkuuttakin mutta sivistys myös kertoo väistämättä jotain älykkyydestä. Itse arvostan tunneälyä korkeammalle kuin matemaattista sellaista, toki heistäkin on paljon huvia ja hyötyä. Mielenkiintoinen keskustelunaihe kuitenkin.
T: Nro 19
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Se olin varmaan minä. Äidinkieli ja vieraat kielet aina 10 peruskoulusta lukioon, mutta matikasta 6-7 aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on taito tehdä johtopäätöksiä arjen elämässä.
Sanoisin tuota viisaudeksi.
Kaikki älykkäät eivät ole viisaita.
Viisaus on sitä miten käyttää sitä tietoa minkä omaa. Älykkäällä voi olla paljon tietoa, mutta ei viisautta käyttää sitä.
Suurin osa oikeasti älykkäistä on viisaita. Jos älykkäällä on paljon tietoa, muttei viisautta käyttää sitä, on kyseessä pikemminkin poikkeus älykkäiden joukossa. Ehkä joku asperger voisi mennä tuohon kastiin.
Näissä keskusteluissa häiritsee myös se, kun eri ihmisillä tuntuu olevan eri käsityksiä älykkyydestä. Itse älykkäistä puhuessani tarkoitan aina reilusti keskivertoa älykkäämpiä, enkä mitään äo 110:n porukkaa (tai mahd. hyvin epätasaisen älykkyysprofiilin omaavia), joka ei kauheasti edes keskiverrosta poikkea.
Tarkoitatko sitten vastaavasti tyhmistä puhuessasi vain sellaisia, joiden älykkyysosamäärä poikkeaa reippaasti normaalista?
Kyllä virheetön teksti kertoo kirjoittajan älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Puhuin tässä itsestäni siis. Lukiossa en enää pärjännyt, äidinkieli oli yhä pelkkää kymppiä, mutta muissa aineissa meni heikosti. Älykkyysosamääräni on 97, eli melko alhainen.
No joo, pari virhettä ekassa tekstissäsi onkin. Jos se olisi virheetöntä, se kertoisi ilman muuta älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
Varmasti täällä on älykkyydeltään ihan kaikentasoisia kirjoittelemassa. Ja se, että olisi avaruusfyysikko tai antimateriatutkija, ei tarkoita, että olisi välttämättä älykäs. Ei toki tyhmäkään, mutta voi olla saavuttanut ammattinsa enemmänkin motivaation ja sinnikkyyden kuin huippuälyn avulla.
Älykkäät ottavat keskimäärin enemmän riskejä ja ovat kokemushakuisempia, eli joidenkin mielestä varmaan sitten hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Mutta tämähän ei tarkoita samaa, kuin ”viisauden” tai tekojensa seurauksien ymmärtämisen puute. Joillekin se, jonka muut näkevät huonona päätöksenä tai epäonnistumisena, on enemmänkin oppimista ja kokemusten haalimista. Eli ole mitään yhtä ja oikeaa, ”järkevää” tapaa elää ja tehdä asioita.
Sanon tähän väliin vain sen, että itse vähän veikkaisin että korkea älykkyys nimenomaan laskee riskinottohalua ja vähentää halua etsiä uusia kokemuksia. Riskit tiedostetaan jo liiankin kanssa ja pääkoppaa, omaa merkittävintä pääomaa, halutaan suojella haitoilta. Joku kutsuisi sitä tylsyydeksi.
Minä luulen, ettei riskinottohalulla ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Enemmän se kertoo tunteista kuin älystä. Yleensä niin päin, että mitä vähemmän koetaan tunteita, sitä mieluummin otetaan riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
Varmasti täällä on älykkyydeltään ihan kaikentasoisia kirjoittelemassa. Ja se, että olisi avaruusfyysikko tai antimateriatutkija, ei tarkoita, että olisi välttämättä älykäs. Ei toki tyhmäkään, mutta voi olla saavuttanut ammattinsa enemmänkin motivaation ja sinnikkyyden kuin huippuälyn avulla.
Älykkäät ottavat keskimäärin enemmän riskejä ja ovat kokemushakuisempia, eli joidenkin mielestä varmaan sitten hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Mutta tämähän ei tarkoita samaa, kuin ”viisauden” tai tekojensa seurauksien ymmärtämisen puute. Joillekin se, jonka muut näkevät huonona päätöksenä tai epäonnistumisena, on enemmänkin oppimista ja kokemusten haalimista. Eli ole mitään yhtä ja oikeaa, ”järkevää” tapaa elää ja tehdä asioita.
Sanon tähän väliin vain sen, että itse vähän veikkaisin että korkea älykkyys nimenomaan laskee riskinottohalua ja vähentää halua etsiä uusia kokemuksia. Riskit tiedostetaan jo liiankin kanssa ja pääkoppaa, omaa merkittävintä pääomaa, halutaan suojella haitoilta. Joku kutsuisi sitä tylsyydeksi.
Kyllä se voi minunkin mielestäni usein korreloida älykkyyden kanssa. Älykkäiden voisi kai ainakin pohtivan tekemisiään vähän tarkemmin kuin ns. tyhmien. Mutta tuo riskinottokyky liittynee ehkä enemmän temperamenttiin. Tiedän nimittäin älykkäitä, jotka ottavat paljon riskejä ja elävät elämää veitsenterällä, koska tietävät selviytyvänsä kaikesta, mihin joutuvat. Ja sitten taas esimerkiksi exmieheni, jolla oli kyllä ihan L-tason pitkä matikka ja koodarina töissä, niin hän oli kyllä mahottoman tylsä nimenomaan siinä, että mikään ei ollut hänelle riskitöntä melkeinpä. Kaikkeen uuteen ja vähänkään vieraaseen asiaan oli aina ensimmäinen reaktio "ei, koska siinä voi tapahtua näin ja näin...". No, se on exä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kas kummaa, vauvapalstalla on aina näitä huippuälyköitä kirjoittamassa. ;---) Sama kuin palkkakeskustelussa on keskipalkka huitelee vähintään viidessätonnissa, kun taas suomalaisten keskipalkka on kolmisen tonnia. :D Tämä taitaa olla avaruusfyysikoiden ja antimateriatutkijoiden keskittymä tämä aihevapaa-palsta.
Itse ymmärrän sen niin, ettei kyseessä ole niinkään se, etteikö haluaisi kehittää itseään, vaan pikemminkin osaa ajatella tekojensa mahdollisia seurauksia kauaskantoisesti. Siten punnitsee ja harkitsee tekojaan tarkemmin, eikä anna itsensä olla hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Viisauteen kyllä kuuluu ehdottomasti se, että haluaa kehittää itseään.
Varmasti täällä on älykkyydeltään ihan kaikentasoisia kirjoittelemassa. Ja se, että olisi avaruusfyysikko tai antimateriatutkija, ei tarkoita, että olisi välttämättä älykäs. Ei toki tyhmäkään, mutta voi olla saavuttanut ammattinsa enemmänkin motivaation ja sinnikkyyden kuin huippuälyn avulla.
Älykkäät ottavat keskimäärin enemmän riskejä ja ovat kokemushakuisempia, eli joidenkin mielestä varmaan sitten hetkellisten mielijohteiden vietävissä. Mutta tämähän ei tarkoita samaa, kuin ”viisauden” tai tekojensa seurauksien ymmärtämisen puute. Joillekin se, jonka muut näkevät huonona päätöksenä tai epäonnistumisena, on enemmänkin oppimista ja kokemusten haalimista. Eli ole mitään yhtä ja oikeaa, ”järkevää” tapaa elää ja tehdä asioita.
Sanon tähän väliin vain sen, että itse vähän veikkaisin että korkea älykkyys nimenomaan laskee riskinottohalua ja vähentää halua etsiä uusia kokemuksia. Riskit tiedostetaan jo liiankin kanssa ja pääkoppaa, omaa merkittävintä pääomaa, halutaan suojella haitoilta. Joku kutsuisi sitä tylsyydeksi.
Älykkäät tosiaan viihtyvät paremmin itsensä kanssa. Ihan hiljaa.
Hyvätkin ,ihan ammattikirjoittajat, ovat kyllä suoltaneet kynästään melkoisia älyttömyyksiä.
Katsottava olisi siis myös kirjoituksen sisältöä, eikä tuijotettava millään kyklooppikatseella pelkästään kieliopillisiin seikkoihin, oikeinkirjoitukseen yms. puhtaasti muotoseikkoihin tekstissä.