Yksinmatkailu, kertokaahan taas kokemuksia :)
Miten ihmeessä uskaltaa lähteä matkaan niin että _kaikki_ on vain oman itsen varassa, siis lähinnä mietin ihan rahaa että jos jotain käy niin toisen kanssa siinä on joku jakamassa onnettomuutta ja tarvittaessa lainaamassa rahaa jne. Varmaan suurin huoli vaikkei nyt yhteismatkoillakaan koskaan ole mitään käynyt.
Kotimaassa olen reissannut paljonkin yksin mutta "ulkomaat" hirvittää :D
Kommentit (13)
Jos kotona selviät yksin niin reissut menee samalla tavalla. Ulkomaissa ei ole mitään ihmeellistä. Jotkut jopa elävät siellä.
Mulla on aina käteistä mukana ja lisäksi kaksi luottokorttia kaiken varalta. Matkavakuutus aina kunnossa.
Yksin matkustaessa ei tarvitse säätää kenenkään kanssa ohjelmasta eikä muusta. Ei tarvitse tehdä kompromisseja eikä tinkiä omista toiveista. Kukaan ei kiukuttele eikä tiuski äreänä, kun ei saa tahtoaan läpi tai muuten on huono päivä. En jaa huonetta vain siksi, että pääsisin halvemmalla.
Ei se eroa normaalielämästä. Eihän niitä kaikkia rahoja tai kortteja mukana kanneta, esim itsellä on 3 eri korttia mukana, joista 2 säilössä eri paikoissa majoituksessa ja 1 mukana. Yhtä yksin sitä on kotona, kuin reissussa, jos jotain asioita pitää hoitaa.
Ja sama täällä, en ikinä ole tavannut ihmisiä reissussa, ei mulle kukaan puhu maasta riippumatta.
Matkustan aina yksin, ei ole matkaseuraa kuka lähtisi mukaan. Älä ole ap nössö.
Kaveri mukaan ulkomaille? Olen ollut usein kaverin kanssa, jopa kaukoidässäkin, mutta jossain vaiheessa kaipaa omaakin rauhaa, ja päätöksiä asioista jotka kiinnostavat vain itseäni.. Majoitus, esim hotellihuone on monissa hotelleissa samanhintainen, oli siinä yksi tai kaksi, ja näin huoneen hinnan voi puolittaa, mutta muita etuja matkalla ei juuri olekaan. Viime aikoina olen matkustanut ulkomailla yksin, ja vapaus menemisiin ja tekemisiin on huomattavasti suurempi. En enää edes hae ketään matkaseurakseni, vaivoikseni.
Euroopassa on kuin kotonaan. mm. Pariisi, Firenze, Tallinna yksin reissaten. Rantakohteista en tykkää koska siellä erottuu yksinäisenä. N61
On se ok kunhan ei ryyppää. Itsellä meni aina ryyppäämiseksi( tosin turvallisesti ravintoloissa päiväsaikaan) ja siksi rahat oli nuorena lähes aina loppu ja piti soittaa äidille( noloa!) Neuvoisin pitämään ainakin 200-400 euron hätäkassa, josta maksaa hotellin mikäli esim.ei saakaan sitä varattua lentoa takas. Koska aina ei saa hyvityksenä hotellia, vaikka ne lupais sen lentokentällä.
Matkustan yksin ja kaksin ja ties missä porukoissa, mutta orientoidun sen mukaan. Olen aamuvirkku, joten yksinkään en ole ikinä siihen aikaan liikkeellä, että pelottaisi liikkua.
Olen matkustanut yksin viimeiset parikymmentä vuotta. Olen jonkunlainen adrenaliinikoukussa oleva tyyppi, sillä hakeudun matkoillani aina vaarallisille alueille. Rio de Janeirossa liikuin yksin Faveloissa, Bagdadissa kuljin yksin yöllä alueilla, joista kehoittettiin pysymään poissa ja Calissa olen yöpynyt puiston penkillä.
En tiedä, jotenkin sytyn siitä, että saan näitä kokemuksia. Toistaiseksi ei ole vielä tapahtunut mitään. Ei ole ryöstetty, hakattu tai mitenkään kajottu.
Ennen koronaa tein ihan tavallisen kaupunkireissun Milanoon ja ikävystyin heti. En kokenut siellä minkäänlaista vaaran tunnetta ja kaikki oli jotenkin liian sievää.
Parhaillaan 5/8 vkoa Italiassa
Mikäs täällä on ollessa, nytkin viikonloppu täynnä ohjelmaa! Kyläjuhlia niin paljon kuin vaan viitsii ajella.
En liiku isoissa kaupungeissa yöaikaan joten en tiedä pelottaisiko se?
Tietty jos on tissuttelevaa tyyppiä se lisää riskejä oli sitten päivä tai yö. Itse en juo kuin satunnaisen ruokajuoman.
Eilisillan jännittävin hetki oli 7km ajomatka kimurantteja pikkuteitä pilkkopimeässä:) Täällä on paljon peuroja, villisikoja ja hulluja pyöräilijöitä joita pitää varoa.
Ikinä en ole pelännyt ulkomailla, Suomessa useinkin
Vierailija kirjoitti:
Olen matkustanut yksin viimeiset parikymmentä vuotta. Olen jonkunlainen adrenaliinikoukussa oleva tyyppi, sillä hakeudun matkoillani aina vaarallisille alueille. Rio de Janeirossa liikuin yksin Faveloissa, Bagdadissa kuljin yksin yöllä alueilla, joista kehoittettiin pysymään poissa ja Calissa olen yöpynyt puiston penkillä.
En tiedä, jotenkin sytyn siitä, että saan näitä kokemuksia. Toistaiseksi ei ole vielä tapahtunut mitään. Ei ole ryöstetty, hakattu tai mitenkään kajottu.
Ennen koronaa tein ihan tavallisen kaupunkireissun Milanoon ja ikävystyin heti. En kokenut siellä minkäänlaista vaaran tunnetta ja kaikki oli jotenkin liian sievää.
Kuulostat itsetuhoiselta.
Varaan aina puolihoidon, koska en tykkää käydä illalla yksin ulkona syömässä. Lounaan syön aina ulkona. Lisäksi osallistun joihinkin ryhmäretkiin ja niissä tutustuu ihmisiin. Varaan retket aina paikalliselta firmalta, joten retkiporukka on kansainvälistä.
Olen reisssannut paljon yksin sillä kavereita ei ole. On vaan ihanaa kun saa olla rauhassa ja tehdä mitä huvittaa millon huvittaa. Mitään pahaa ei ole koskaan onneksi käynyt. Aina sanotaan että reissatessa yksin löytää seuraa mutta minua ei ainakaan kukaan ole lähestynyt enkä itse uskalla/osaa lähestyä ketään. En sitten tiedä miten muilla. N36