Lue keskustelun säännöt.
Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei matikkapääkään älyä tarkoita, koneaivoja vain.
Matematiikka on paljon muutakin kuin laskemista. Ja kyllä se älykkyyttä vaatii, kun mennään yhtään peruskoulutasoa pidemmälle.
Älykkyys on sitä, että huomioi muut.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo tietysti. Nykyajan suomalainen ei osaa edes yhdyssanoja ja teksti kuulostaakin kuin änkytyksestä kärsivän kirjoitukselta.
Oppilaitoksella ja Kotuksella suuri rooli, kun eivät tee mitään. Kotus on aivan turha rahareikä.
Esim. tsekin kielestä aikanaan lainattuja slaavilaisia lainakirjaimia ei kukaan osaa lausua; esim sana Tšekki jonka kaikki lausuvat zekki eli z-kirjaimena vaikka kysessä on nk. suhuässä.
Olet väärässä. Kyllä Helsinkiläiset suhuässän osaavat ..
Zinc
Nro 19 kirjoitti mielestäni hyvää kieltä, vieläpä sangen älykkäästi. Kyllä hyvä kirjoitustaito kertoo jotain sivistyksestä, joillakin se voi olla osin lahjakkuuttakin mutta sivistys myös kertoo väistämättä jotain älykkyydestä. Itse arvostan tunneälyä korkeammalle kuin matemaattista sellaista, toki heistäkin on paljon huvia ja hyötyä. Mielenkiintoinen keskustelunaihe kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo tietysti. Nykyajan suomalainen ei osaa edes yhdyssanoja ja teksti kuulostaakin kuin änkytyksestä kärsivän kirjoitukselta.
Oppilaitoksella ja Kotuksella suuri rooli, kun eivät tee mitään. Kotus on aivan turha rahareikä.
Esim. tsekin kielestä aikanaan lainattuja slaavilaisia lainakirjaimia ei kukaan osaa lausua; esim sana Tšekki jonka kaikki lausuvat zekki eli z-kirjaimena vaikka kysessä on nk. suhuässä.
Suomenkielessä ei ole erillistä suhuässää, joten piäsikö suomenkielessä olla kokoaan erillinen sana, joka korvaa alkuaan lainasanan Tšekki. Vai olisi hyväksyttävaä ja perusteita myös sille, että suomenkieleinen äänää sen (Tšekki.n) omankielensä mukaisesti,eikä yritäkkään tavoitella kielenkäytössään jonkin itselle aivan vieraankielen oletettua tai todennäköisenä pideyä tapaa.
Minua itseäni toisinaan vinosi hymyilytää jotkut suomenkieleiset besserisserit, jotka ova heristämässä sormeaan ja neuvomassa kovaan ääneen heti kun ovat kuulleet jonkun toisen suomalaisen vastaavan ulkomaisen toimittajien kysymyksiin ja lausuvan sitä ja tää englanniksi pieleen, eikä ollenkaan niin kuin sormenheristäjän mielestä pitäisi lausua "oikein ja virheettömästi"
Näiltä paremmintietäjiltä kun tuppaa unohtumaan se, että hyvin moni suomalainen puhuu tai kykenee vastaamaan ylipääään jotain englanniksi, joka on suomenkieleen verrattuna hyvin erilainen kieli.
Toiseksi heiltä unohtuu, ettei ole yhteisymmärrystä siiä, mikä on "puhtainta englantia". Toisin sanoen tapoja lausua oikein on olemassa useita, eikä vain yhtä oikeaa. Esimerkkinä vaikka Donald trumpin käyttämä englanti eroaa siitä miten englania puhuu vaikka prinssi Charles. - Toki he luultavasti saattaisivat varmasti ymmärää toisiaan mutta hyvin moni erottaisi selkeitä eroja eroja heidän käytämässään kielessä. - Jo englannin sisällä saattaa olla eritapoja lausua eri ilmaisuja ja sanontoja.
Olisko kuitenkin asenne oppimiseen. Kapean erityisalan erityisasiantuntija voi olla täysin tietämätön jostain muun alan ilmiöistä. Tietysti on hyvä jos osaa karsia turhaa, mutta utelias asenne elämään ja siihen että asiat muuttuu.
Todellisen viisauden avain voi olla kaikkitietävyyden vastakohta; joskus voi sanoa: en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua, miten kaikki ketjut matemaattisesta älystä älykkyyden mittarina täyttyvät samanmielisistä ihmisistä, jotka korostavat matemaattisen älyn ylivertaisuutta. Kommentteihin mistään muista älykkyyden lajeista vastataan vitseillä huonosta matikan osaamisesta. Kuitenkin ketjuun, joka kerrankin nostaa esille kielellistä älykkyyttä, vastataan lähes yksinomaan viesteillä siitä, että noh noh älykkyyttä on monenlaista ja tuohan kertoo vain pänttäämisestä ja ei korreloi muun älykkyyden kanssa. Miksiköhän?
Kyllä, hyvä kirjoitustaito kertoo ihmisen älykkyydestä. Hyvin kirjoittaminen on vaativa laji, johon pelkkä kielioppisääntöjen osaaminen ei riitä. Kirjoittaminen vaatii kykyä käsitellä asioita monipuolisesti ja luovasti.
Vierailija kirjoitti:
Luokaton kirjoitustapa ainakin kertoo siitä, että koulussa on nukuttu eikä älykään ole erityisemmin kehittynyt.
Niin tähän voi tietenkin vaikuttaa moni muukin asia, kuten häiriköivä luokka yhdistettynä keskittymisvaikeuteen, tai niinkin simppeli asia kuin lukihäiriö. Lievä lukihäiriö jää vielä aika usein huomaamatta, mutta vaikuttaa kuitenkin lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on taito tehdä johtopäätöksiä arjen elämässä.
Sanoisin tuota viisaudeksi.
Kaikki älykkäät eivät ole viisaita.
Viisaus on sitä miten käyttää sitä tietoa minkä omaa. Älykkäällä voi olla paljon tietoa, mutta ei viisautta käyttää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikka (siis perustasoa vaikeampi) on loogisten lainalaisuuksien löytämistä melko abstrakteista asioista. Se on paras tuntemamme aivojen prosessointikyvyn (eli älykkyyden) mittari sillä se ei onnistu huonolla prosessointikyvyllä eli se karsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidin aiemmin shakinpeluukykyä älykkyytenä (en itse osaa sitä ollenkaan) mutta eräs, lapsuutensa Neuvostoliitossa viettänyt henkilö kertoi, että kun muuta ajanvietettä ei ollut, pelattiin shakkia, ja että KAIKKI oppii pelaamaan älystä riippumatta.
Itse kyllä saan huonon käsityksen ihmisestä, joka ei viitsi nähdä vaivaa oikeinkirjoituksen suhteen. Tai ei ole viitsinyt opiskella koulussa.
Trump on esimerkki siitä, että ihminen voi menestyä ilman kirjaviisauttakin. On sanonut moneen otteeseen, ettei ole lukenut, ei lue eikä tule lukemaan kirjoja. Silti on USA:n pressa!
Kyllä minä arvostan korkealle ihmisiä, joilla on verbaalista lahjakkuutta, tunneälyä ja kykyä ilmaista itseään. Jos näen jonkun kirjoittavan erityisen hyvin, tulee väistämättä mieleen, että kyseessä on viisas, pohdiskeleva ja hyvän keskittymiskyvyn omaava ihminen. Ja tällaiset ominaisuudet ovat mielestäni erittäin ihailtavia.
Näitä matikan palvojia riittää aina joka keskusteluun. Onhan Suomi erityisen teknologiauskollinen maa, jossa yhä enemmän opintouudistuksineen sun muineen pyritään korottamaan matemaattista osaamista yhä korkeammalle valtaistuimelle. Kaikki muu osaaminen tulee arvostuksessa paaaaljon perässä, joka on mielestäni liian putkiaivoisesti ajateltua. Onhan se tärkeää, että on matikan osaajia, mutta ei se ole kaikki kaikessa. Kaikenlaista osaamista ja lahjakkuutta tarvitaan, ja yhteiskunta kukoistaa monimuotoisuudella, eikä sillä, että kaikki olemme täysin samasta puusta veistettyjä. Itse arvostan sosiaalisia taitoja ja pitkälle kehittynyttä tunneälyä ja veikkaan, että suurimmalla osalla ihmisistä menestymisen avaimet ovat näissä tekijöissä, eikä matemaattisten koukeroiden täydellisessä osaamisessa.
Mitä tulee älykkyyteen, niin sanoisin, että se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ongelmanratkaisutaitoa. Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin.
” Älykäs osaa aina tavalla tai toisella ratkaista ja selviytyä kiperistäkin tilanteista. Viisautta on se, ettei edes joudu niihin tilanteisiin. ”
Itse en testatusti huippuälykkäänä ymmärrä tuollaista ajatusta ollenkaan. Minusta viisautta ei ole se, että osaisi vältellä hankalia tilanteita eli kehittymisen, itsensä haastamisen, sekä oppimisen mahdollisuutta. Onhan se toki viisasta vältellä sellaisia tilanteita, joista tietää ettei tule selviämään.
Kyllä hyvä kirjoitustaito kertoo että ihminen on kohtuullisen älykäs.
Mutta hyvän kirjoitustaidon puute ei kerro, että ihminen ei olisi älykäs, vaan vain että hän ei ole sillä tavalla älykäs, kuin kirjoittaminen vaatisi. Hyvän puhetaidon puute ei kerro, ettei olisi älykäs, vaan vain ettei ole puhetaitoinen. Kielitaidon puute ei kerro, ettei ole älykäs, vaan vain, ettei ole kielellisesti lahjakas tai harjoitusta saanut.
Toisin sanoen: jonkun, jotakuinkin minä tahansa taidon osaaminen kertoo siitä, että on tarpeeksi älykäs ja lahjakas hankkimaan sen taidon. Se voi kertoa tai olla kertomatta mitään muista lahjakkuuden alueista, mutta tämä älyn muoto kyseisellä henkilöllä ainakin on. Toisaalta minkään yksittäisen taidon puuttuminen ei myöskään kerro mitään mistään muusta kuin itsestään: tämä taito ja siihen liittyvä lahjakkuus tai harjoitus puuttuu, mutta jotain muita voi hyvinkin olla - tai olla olematta.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten kaikki ketjut matemaattisesta älystä älykkyyden mittarina täyttyvät samanmielisistä ihmisistä, jotka korostavat matemaattisen älyn ylivertaisuutta. Kommentteihin mistään muista älykkyyden lajeista vastataan vitseillä huonosta matikan osaamisesta. Kuitenkin ketjuun, joka kerrankin nostaa esille kielellistä älykkyyttä, vastataan lähes yksinomaan viesteillä siitä, että noh noh älykkyyttä on monenlaista ja tuohan kertoo vain pänttäämisestä ja ei korreloi muun älykkyyden kanssa. Miksiköhän?
Kyllä, hyvä kirjoitustaito kertoo ihmisen älykkyydestä. Hyvin kirjoittaminen on vaativa laji, johon pelkkä kielioppisääntöjen osaaminen ei riitä. Kirjoittaminen vaatii kykyä käsitellä asioita monipuolisesti ja luovasti.
Kyllä, mutta silti on hyviä kirjoittajia, joiden teksteissä on asiavirheitä, vääristynyttä ajattelua ja ymmärryksen sekä sivistyksen puutetta. Silti he ovat älykkäitä ja hyviä kirjoittamaan.
Se vaan ei takaa, että ihminen olisi oikeassa, puhtain tarkoitusperin liikkeellä tai täysin kehittynyt omassa ajattelussaan.
Niillä koneaivoilla voi rakentaa vaikka pilvenpiirtäjiä, siltoja, rautateitä ja sen sellaista, mutta eihän niillä mitään tee kun sinä niin sanot fiksumpana.
Zinc