IS: Parisuhdebarometrin mukaan odotukset ja kriteerit kumppanin suhteen ovat nousseet, etenkin naisilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä olis voinut perheen perustaa, mutta miehet ne ei vaan osaa olla rehellisiä tai ilman alkoholia tai hakkaamista. Liikaapa vaadin siis...

Niin varmaan

Ihan totta se on. Jokaisella miehellä jota olen tapaillut on ollut jotain mielenterveysongelmia ja miehiä professorista elämäntapatyöttömään.

Nainen-suomi sanakirja sanoo tähän:

"Miehellä mielenterveysongelmia" = mies ei jaa naisen arvomaailmaa ja on jostain erimieltä naisen kanssa.

Olen maaseudulla asuva sinkkunainen. Yksin ei tarvitsisi todellakaan olla koska sinkkumiehiä tältä alueella löytyy. Moni tuntuu jopa kuvittelevan että mulla olisi joku velvollisuus ottaa heistä joku ja alkaa emännäksi taloon. Harmi vaan on pakko todeta ettei täältä löydy yhtäkään varteenotettavaa miestä, joka omalla mittapuullani on työssäkäyvä, savuton, kohtuullisesti alkoholia käyttävä, naisia kunnioittava ja henkisesti tasapainoinen. Suihkussa saisi myös mielellään käydä useammin kuin viikottain.

Mitä jos sen sijaan että valitetaan liian korkeista vaatimuksista mietittäisiin ovatko ne vaatimukset kuitenkin ihan kohtuullisia ja saavutettavissa? Naiset eivät enää kelpuuta alkoholisoituneita vaimonhakkaajia koska -luojan kiitos- ei ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla naisena on kovat kriteerit miehelle. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kovemmat ovat kriteerit. Myös kaikilla tutuilla naisilla on melkoisen kovat vaatimukset. Miehen pitää olla älykäs, hauska, akateeminen, intohimoinen jonkin asian suhteen, ei lainkaan materialisti, syvällinen, keskustelutaitoinen, sopivasti sekä introvertti että ekstrovertti, empaattinen, spontaani, mukava, toimeentuleva, kiltti, normaalipainoinen, harrastaa urheilua, lukea, yli 170cm, viihtyä kotona, kaikki moottoreilla varustettuihin laitteisiin liittyvät rassailut ei käy, rauhallinen, osaa käyttää päihteitä fiksusti, ei addikti minkään suhteen, tasainen, sarkastinen ja ennen kaikkea ymmärtää outoa huumorintajuani sekä tietenkin minua.

Musta tuo on aika kova vaatimusluettelo, mutta silti varmasti yleinen. Jos rehellisiä ollaan, hyvin harvan miehen antaisin edes koskea itseeni. Ja tämä kaikki, vaikka itse en ole mikään erityinen saalis, ihan tavallinen nainen, jolla silloin tällöin taipumusta ahdistuneisuuden.

Oletko joku mentalisti? Jos et niin miten selvität onko tarjolla oleva mies tuollainen? Meinaan, että aika kauan saat toista tutkia. Vai oletko niitä, jotka jo vilkaisulla / tunnin keskustelulla "tietävät" millainen toinen ihminen on?

Ei tuossa muuten mitään vikaa ole. Järkevä lista ja oikeastaan ei edes vaadi mitään ihmeitä. Harvassa vaan taitaa olla sellainen mies, joka ihan kaikki kohdat täyttää ja kuten mainitsit, sellainen tuskin sinusta kiinnostuisi tai vapaana vaeltaisi. Jotenkin vaan tuntuu, että pitäisi todella tutustua toiseen tietääkseen hänestä noin paljon. Ihminen laiska, olettaminen helpompaa - joten olet yksin?

Rassaaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla naisena on kovat kriteerit miehelle. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kovemmat ovat kriteerit. Myös kaikilla tutuilla naisilla on melkoisen kovat vaatimukset. Miehen pitää olla älykäs, hauska, akateeminen, intohimoinen jonkin asian suhteen, ei lainkaan materialisti, syvällinen, keskustelutaitoinen, sopivasti sekä introvertti että ekstrovertti, empaattinen, spontaani, mukava, toimeentuleva, kiltti, normaalipainoinen, harrastaa urheilua, lukea, yli 170cm, viihtyä kotona, kaikki moottoreilla varustettuihin laitteisiin liittyvät rassailut ei käy, rauhallinen, osaa käyttää päihteitä fiksusti, ei addikti minkään suhteen, tasainen, sarkastinen ja ennen kaikkea ymmärtää outoa huumorintajuani sekä tietenkin minua.

Musta tuo on aika kova vaatimusluettelo, mutta silti varmasti yleinen. Jos rehellisiä ollaan, hyvin harvan miehen antaisin edes koskea itseeni. Ja tämä kaikki, vaikka itse en ole mikään erityinen saalis, ihan tavallinen nainen, jolla silloin tällöin taipumusta ahdistuneisuuden.

Oletko joku mentalisti? Jos et niin miten selvität onko tarjolla oleva mies tuollainen? Meinaan, että aika kauan saat toista tutkia. Vai oletko niitä, jotka jo vilkaisulla / tunnin keskustelulla "tietävät" millainen toinen ihminen on?

Ei tuossa muuten mitään vikaa ole. Järkevä lista ja oikeastaan ei edes vaadi mitään ihmeitä. Harvassa vaan taitaa olla sellainen mies, joka ihan kaikki kohdat täyttää ja kuten mainitsit, sellainen tuskin sinusta kiinnostuisi tai vapaana vaeltaisi. Jotenkin vaan tuntuu, että pitäisi todella tutustua toiseen tietääkseen hänestä noin paljon. Ihminen laiska, olettaminen helpompaa - joten olet yksin?

Saahan sitä hourailla ja kulkea nokka pystyssä. Toisaalta tuollaisen pykäläpaulan välttäminen on miehille suorastaan kansalaisvelvollisus.

En minä ainakaan halua kumppania, joka "kelpaa". Haluan vierelleni ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, keskustella, jakaa arkea ja tehdä asioita yhdessä. Miksi elämänkumppanin pitäisi olla jokin kompromissi, joka "kelpaa"?

Ja miehille: jos sivistät itseäsi, olet kohtelias, peruspositiivinen ja reipas, sillä pääsee jo pitkälle. Tähän kun yhdistetään vielä kropan ja vaatteiden kohtuullinen puhtaus ja arjen normaali hallinta, niin naisia alkaa varmasti jo löytyä.

Sen sijaan ilkeät, töykeät, laiskat, alkoholiin menevät ja röökinhajuiset ovat minulle ei kiitos.

Sehän on vain hyvä asia, että kriteetit nousee! Ja ettei naiset enää tarvitse miestä ja ryhdy suhteeseen vain suhteen vuoksi, koska kukaan ei heitä ota tosissaan yhteiskunnassa, työpaikoilla jne. 

Ja se on positiivista, että  myös miesten täytyy vähän alkaa kehittämään itseään ja ylipäätään stemppaamaan. Historiallisesti miesten panostus parisuhteeseen ja kumppaniin on ollut hyvin vähäistä naisen hoitaessa kaiken, kodista lapsiin ja sosiaalisista suhteista parisuhteen hoitoon. Enää ei todellakaan riitä, että mies käy töissä ja istuu sohvalla TV: n edessä, kun pahimmat mätkivät naistaan ja käyttävät reippaasti alkoholia. Naisetkin kun ovat töissä, on miesten väistämätön pakko alkaa osallistumaan näihin muihin juttuihin ja se todella tuntuu kirpaisevan miehiä, jotka ihmettevät, että mitä oikein tapahtui. Miksi vaatimukset ovat nykyään niin kovia, miksei enää riitä, että olen "vain olemassa" ja nainen astelee elämään, kuin taikaiskusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisella ole velvollisuutta, mutta voi miettiä onko luonut itselleen epärealistisen fiktion miehistä, josta syystä juuri kukaan ei kelpaa.

Minulla kertaalleen eronneena elämä sinkkuäitinä on ainakin niin paljon kivempaa kuin huonossa avioliitossa, etten minä TARVITSE rinnalle "vain jotain". En ole edes harrastanut seksiä yli kolmeen vuoteen, eikä sekään haittaa. Yksin vain on niin paljon parempi olla. Jos tähän joku haluaa tulla, on hänen oikeasti tuotava todellista lisäarvoa elämääni, muuten viihdyn juuri näin.

Mies antaa lisäarvoa niin mitä arvoa sinä annat??

No lisäarvoa sen miehen elämään tietysti.

Mutta tuosta ei tässä ketjussa ollut kysymys, vaan siitä, että miksi naisten kriteerit kumppanin suhteen on nousseet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Blää blä blää blä blää. Fakta on se että naiset pelaa itsensä markkinoilta ulos kun luulee että on varaa temppuilla. Mutta oho, sitten yhtäkkiä onkin hiljaista ja missäs ne kaikki on miksi ei löydy? No miksiköhän. Katsoo peiliin, miettii, ja sitten viisi-kuusikymppisenä miettii että mitäs hittoa tein väärin.

Ei pidä paikkaansa. Naisilla on varaa valita, aina. Ja tiedoksesi- ei naisten elämän suurin tarkoitus ole löytää miestä, jos nainen on yksin, se on oma valinta. Miehillä ei näin ole

Pitääkö tästä vetää nyt johtopäätös, että parisuhdetta haluavia miehiä on enemmän, kuin parisuhdetta haluavia naisia?

Ja tämä on jotenkin naisten vika?

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan halua kumppania, joka "kelpaa". Haluan vierelleni ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, keskustella, jakaa arkea ja tehdä asioita yhdessä. Miksi elämänkumppanin pitäisi olla jokin kompromissi, joka "kelpaa"?

Ja miehille: jos sivistät itseäsi, olet kohtelias, peruspositiivinen ja reipas, sillä pääsee jo pitkälle. Tähän kun yhdistetään vielä kropan ja vaatteiden kohtuullinen puhtaus ja arjen normaali hallinta, niin naisia alkaa varmasti jo löytyä.

Sen sijaan ilkeät, töykeät, laiskat, alkoholiin menevät ja röökinhajuiset ovat minulle ei kiitos.

Hahhah, aina ja ikuisesti naisen neuvo:

OO MUKAVA, KÄY SUIHKUSSA JA PARTURISSA, HARJAA HAMPAAT

todellisuudesta vieraantuneet naiset...eivät tunnista tai tunnusta omaa käytöstään ja millaisille miehille he antavat

Vierailija kirjoitti:

Kun nainen ei saa miestä, hän katsoo peiliin (kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti) ja miettii, miten hänen tulisi itseään kehittää, että asiaan tulisi muutos.

Kun mies ei saa naista, hän miettii, mikä kaikkia naisia vaivaa, kun hänen ylhäisyytensä ei heille kelpaa. Vika on kaikkialla muualla, paitsi itse miehessä.

Aika syvällä pitää olla pää omassa takapuolessa, jos ympäristön havainnointikyky on sinulla tuota luokkaa...

Hyvin suoraanhan miehet täällä valittelevat sitä, että eivät kelpaa omana itsenään. Pitäisi olla komeampi, älykkäämpi, hauskempi, rikkaampi, pitempi jne. Omat viat ja vajavaisuudet siis tiedostetaan varsin hyvin.

Naisille itsekritiikki tuntuu sen sijaan olevan valitettavan usein täysin vieras käsite, ja viestisi on siitä jälleen kerran yksi hyvä esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Ja miehille: jos sivistät itseäsi, olet kohtelias, peruspositiivinen ja reipas, sillä pääsee jo pitkälle. Tähän kun yhdistetään vielä kropan ja vaatteiden kohtuullinen puhtaus ja arjen normaali hallinta, niin naisia alkaa varmasti jo löytyä.

Sen sijaan ilkeät, töykeät, laiskat, alkoholiin menevät ja röökinhajuiset ovat minulle ei kiitos.

Voin suomentaa: sivistät itseäsi tarkoittaa opettelet kiinnostukseni kohteita.

Olet kohtelias, pp ja reipas: olet jotain muuta kuin olet, mutta käyttäydyt kuin nauttisit siitä.

Kropan ja v puhtaus: näytät miltä haluan.

Arjen normaali hallinta: sulla on aina aikaa mulle ja koleet harrastukset.

Ja tuo loppu tarkoittaa, että jos en tykkää susta niin olet ilkeä, laiska ja töykeä röökimölli, joka varmaan dokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva-foorumille voisi laittaa jo uuden Aihepiirin: Kilttien miesten ulinat. Pitääkö näitä samoja asioita jauhaa joka päivä?

Säästän kaikkien aikaa ja kiteytän ketjun tähän:

- Yhyy kiltit miehet eivät saa naisia. Kaikki naiset ovat onnenonkijoita joilla on liian kovat vaatimukset.

- Älä yleistä, naisia on erilaisia

- Niin mutta kun minä en saa sellaista naista kun haluan niin aion uskotella itselleni että kaikki naiset on samanlaisia.

- No ehkä siinä on syy miksi et saa naista.

- Yhyy taas kiusataan ja alapeukkuja satelee, tällasia te kaikki naisrt olette.

- Vieläkö jaksat yleistää? Naiset eivät kaikki ole samanlaisia.

- Mutta minä miehenä tiedän että kaikki naiset haluavat saliadoniksen jolla on rahaa.

- Eikä halua, älä yleistä.

- Mutta kun en saa naista niin pakkohan se on olla syynä.

Lisää joukkoon aimo annos sovinismia ja itsesääliä, niin avot, ketju on valmis.

Jatketaanko kiinnostavimpiin aiheisiin?

Sinulla on aika selvä bias siihen suuntaan, että naisen asettama vaatimustaso on normaalia, tervettä ja itseään rakastavaa, mutta miehen asettama (käytännössä vain toivoma) vaatimustaso on jotain "ulinaa". Siis on ihan selvää että pidät toista sukupuolta parempana kuin toista. Ihmekös sinua ei kukaan rakasta.

Ei, miesten asettama vaatimustaso on myös ihan normaalia. MUTTA, jos ei rahkeet riitä siihen vaatimustason täyttämään naiseen, siitä on turha ulista. Voi valita olla siten yksin, kuten naiset tekee.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla naisena on kovat kriteerit miehelle. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kovemmat ovat kriteerit. Myös kaikilla tutuilla naisilla on melkoisen kovat vaatimukset. Miehen pitää olla älykäs, hauska, akateeminen, intohimoinen jonkin asian suhteen, ei lainkaan materialisti, syvällinen, keskustelutaitoinen, sopivasti sekä introvertti että ekstrovertti, empaattinen, spontaani, mukava, toimeentuleva, kiltti, normaalipainoinen, harrastaa urheilua, lukea, yli 170cm, viihtyä kotona, kaikki moottoreilla varustettuihin laitteisiin liittyvät rassailut ei käy, rauhallinen, osaa käyttää päihteitä fiksusti, ei addikti minkään suhteen, tasainen, sarkastinen ja ennen kaikkea ymmärtää outoa huumorintajuani sekä tietenkin minua.

Musta tuo on aika kova vaatimusluettelo, mutta silti varmasti yleinen. Jos rehellisiä ollaan, hyvin harvan miehen antaisin edes koskea itseeni. Ja tämä kaikki, vaikka itse en ole mikään erityinen saalis, ihan tavallinen nainen, jolla silloin tällöin taipumusta ahdistuneisuuden.

Tämä setti on vähän kuin haluaisit kiitospaitaa käyttävän hippimiehen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisella ole velvollisuutta, mutta voi miettiä onko luonut itselleen epärealistisen fiktion miehistä, josta syystä juuri kukaan ei kelpaa.

Minulla kertaalleen eronneena elämä sinkkuäitinä on ainakin niin paljon kivempaa kuin huonossa avioliitossa, etten minä TARVITSE rinnalle "vain jotain". En ole edes harrastanut seksiä yli kolmeen vuoteen, eikä sekään haittaa. Yksin vain on niin paljon parempi olla. Jos tähän joku haluaa tulla, on hänen oikeasti tuotava todellista lisäarvoa elämääni, muuten viihdyn juuri näin.

Mitä vi tun "lisäarvoa" ?

Mikä oletus tämä oikein on? Vaikutat ihmiseltä, jolle en halua tuoda yhtään mitään "lisäarvoa"

No sitä, että siitä elämästä ei tule raskaampaa ja huonompaa parisuhteen myötä.

Miksi tehdä elämässä mitään sellaista, josta ei saa jotain hyvää ja merkityksellistä irti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on tiedetty jo vuosia ja kriteerit kovenee koko ajan. Jenkeissä "matchmakerit" lopettaa työnsä, koska naisista on tulkut niin kranttuja ettei niille yksinkertaisesti voi löytyä ketään. Haluavat sellaista mitä ei ole edes olemassa.

Naisten stressitaso on kolminkertaistunut alle vuosisadassa.

Nykymaailma toi naiselle taloudellisen riippumattomuuden mutta muutti parisuhde-elämän epäedullisemmaksi. Ne miehet, jotka ovat sopeutuneet naisten työssäkäyntiin, ovat pariutuneet.

Rusinat pullasta -miehet ihmettelevät naisten kranttuutta eivätkä näe, että eivät kompensoi sitä mitenkään, etteivät elätä yksin perhettä. Mies kuvittelee, että nainen maksaa taloudesta puolet, pahimmillaan lapsrt yksin. Nainen naisihmisenä synnynnäisine ominaisuuksineen (huokaus) kantaa vetovastuun kodinhoidista, ruokahuollosta ja lastenhoidosta, kun mies voi harrastaa tai juoda kaljaa sohvalla tai pelata tietokoneella.

Ja naiset ovat kranttuja? Pikemmin omaavat itsesuojeluvaiston.

Rusinat pullasta miehet? On se kumma että kaiken pitäisi mennä naisten pillin mukaan...

Naisten parisuhdehaluttaavuus on laskenut ja sitä mukaa miesten panos heikkenee. Näin se menee kaikkialla - miehet sopeutuvat naisten laatuun nimenomaan vähentämällä työpanosta suhteessa (tai välttelemällä sitoutumista).

Naisilla on pitkät kriteerilistat vaatimuksista mitkä miehen pitää täyttää. Naisen on ihan ok vaatia mieheltä 185cm pituutta, mutta miehellä ei ole oikeutta vaatia alle 60kg painavaa naista. Valtaosa miehistä käy töissä, mutta sekään ei riitä. Lähihoitaja mies ei pääse edes treffeille. Nainen haluaa valmiiksi katettuun pöytään kuitenkaan tuomatta itse siihen mitään.

Tässä on tosiaan sekin hassu juttu, että lähes jokailla on mahdollisuus (pois lukien oikeasti sairaat) olla normaalipainoinen, mutta  pituuteen ei voi vaikuttaa yhtään mitenkään

Ja mitä merkitystä sillä on? Koska pituus on geneettinen ominaisuus niin se ei saa vaikuttaa siihen, pitääkö nainen miestä puoleensavetävänä vai ei? Älä ole naurettava.

Se merkitys että on naurettavaa kuinka miehiä sanotaan sioiksi ja syyllistetään pinnallisiksi kun he vaativat naiselta normaalipainoa, mutta naisten pituusvaatimukset ovat täysin OK

Naiset voivat vaikuttaa tuohon ominaisuuteensa, miehet eivät

aivan jäätävä double standard

Ulkonäkökriteerit on pinnallisia, oli se vaatimus sitten naisella tai miehellä. Se, että oletko pinnallinen määräytyy sen mukaan, kuinka määräävä tuo kriteerisi on.

Pohtiikohan kukaan näistä "vaativista" naisista (tai miehistä) puolisonvalintakriteerejä miettiessään ja taivaita tavoitellessaan omaa kelpoisuuttaan puolisoksi? Mitä itsellä on mahdollisesti tarjota sille tulevalle puolisolle?

     Aika usein on niin, että mietitään vain sitä, mitä halutaan siltä tulevalta puolisolta eikä ajatella ollenkaan sitä, mitä itsellä on mahdollisesti tarjota toiselle. Ollaan tavallaan sokeita omille puutteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että naisten pitää aatteen omaisesti vängätä ihan lukuisten tutkimusten tuloksia vastaan ilman mitään faktapohjaa?

Miksi tämä asian myöntäminen on niin vaikeaa?

Pareja ei enää synny koska naiset ovat liian nirsoja nykyään globalisaation vuoksi

Kuinka monta tutkimusta asiasta vielä pitää tehdä ennen kuin vakuututte? Ja koska esittää tutkimuksen joka kumoaisi tämän asian?

Mitä pahaa nirsoudessa on? Mitä pahaa siinä on, että pareja ei synny? Ihanko vakavissasi olet sitä mieltä, että naisten pitäisi "laskea kriteerejä" ja lisääntyä miesten kanssa, jotka eivät heitä oikeasti sytytä; joihin he eivät ole rakastuneita? Jos on mahdollista tuntea intohimoa sellaista ihmistä kohtaan, jota ei todellisuudessa halua, niin silloin sen osapuolen kannattaa valita ei-haluttava puoliso, jolla on pakottava tarve pariutua.

Nirsous sopivasti on hyvä asia. Sitten kun iso osa miehiä sekä naisia jää yksin toisen osapuolen epärealististen toiveiden ja nirsouden takia, ollaan ongelmien äärellä. Ja nämä yksin jäävien osuudet ovat kasvaneet runsaasti, sekä kasvavat edelleen

Ensimmäisenä esimerkkinä vaikka nyt kuin lehmän häntänä laskeva syntyvyys.

Ongelma on myös että naiset ainakin tällä palstalla systemaattisesti kieltävät nirsouden olemassaolon

Olen eri, mutta syntyvyysongelmaan olisi kyllä Suomessa tehokkaita ratkaisuja, niihin ei vaan löydy poliittista tahtoa. Sinkkujen ja velojen sijaan pitäisi keskittyä niiden tukemiseen, joilla on mahdollisuudet ja halu niitä lapsia ja hankkia. Lastenhankinta on Suomessa niin saakelin kallista, että keski- ja jopa hyvätuloiset perheet joutuvat tinkimään toivotusta lapsiluvusta koska jokaisesta lapsesta tulee yksinkertaisesti liian rankasti taloudellisesti turpaan. Tosin pitää todeta, että tulottomilla lapsiperheillä taas on niin hyvät tuet, että lasten tekeminen voi jossain ääritilanteessa jopa lisätä käytettävissä olevaa rahamäärää. Se nyt on taas eri juttu, mitä järkeä on kannustaa juuri tätä porukkaa tekemään holtittomasti lapsia.

Meni ohi ketjun aiheen, mutta naisten painostaminen parisuhteeseen miesten kanssa joita he eivät halua ei kyllä ole realistisimmasta päästä syntyvyysongelman ratkaisuehdotuksia. Ihan alkuun voisi aloittaa vaikkapa perheverotuksesta ja/tai lapsilukukohtaisesta verovähennyksestä.

Suomessahan lapsia tekevät eniten juuri hyvätuloiset, ja vastaavasti mitä huonommat tulot, sitä pienempi lapsiluku, joten toisin kuin kommentoit, näyttäisi nykytilanne kannustavan nimenomaan niitä hyvätuloisia lisääntymään.

Pitäisi tehdä perustavia muutoksia monella suunnalla jotta aiempina vuosikymmeninä ja -satoina syntyvyyttä ylläpitäneet innostuisivat nyt uudestaan lapsentekopuuhista. Sieltä se suurin syntyvyyden nousu tulisi.

No kyllä ja ei. Nykytilanteessa suuri lapsiluku on mahdollista niille, jotka eivät elätä perhettä omilla rahoillaan, sekä niille joilla on varaa näillä suomalaisilla elinkustannuksillakin elättää se iso perhe itse - eli rikkailla. Ongelma on se, että keskituloisilla ei ole varaa hankkia isoa perhettä, ja koska keskituloisia on suurin osa väestöstä, niin tämä porukka vaikuttaa vaikuttaa kokonaissyntyvyyteen valtavan paljon.

Tilastot eivät valitettavasti tue väitettäsi. Lapsiluku tippuu sitä mukaa mitä alemmas tulot tippuvat.

Mitä tulee erilaisiin etuisuuksiin, niitä saavat kaikki lapsiperheet vähintään niin, että perhe voi ylläpitää minimi-elintasoa.

Miksi kukaan keskituloinen haluaisi ylläpitää minimielintasoa? Tämähän se ongelma on. Lapset laskevat elintasoa vähintään pykälän ja isompi perhe usemman pykälän alle sen elintason, johon parilla olisi muuten varaa. Keskiluokkainen kahden lapsen perhe elää kuin pienituloinen pariskunta, samoin hyvätuloinen suurperhe. Voihan sitä jankuttaa ettei tällä ole mitään väliä, mutta kyllä on, ihan riittävän monen keskiluokkaisen lapsiperheen kanssa olen asiasta keskustellut. Ei ole yksinkertaisesti varaa kolmanteen tai neljänteen. Tai olisi, jos haluttaisiin nukkua itse olkkarissa, syödä pelkkää makaronia eikä koskaan matkustaa missään, mutta harva haluaa.

Minulle siis asia on henk koht ihan sama, me ollaan hyvätuloisia ja meillä ei ollut lapsiluku rahasta kiinni. Mutta jos yhteiskunnan tasolla mietitään alhaisen syntyvyyden syitä, niin kyllä tämä on yksi niistä. Ja tämän korjaaminen olisi paljon realistisempaa kuin sinkkunaisten painostaminen lisääntymispuuhiin syrjäytyneiden palstamiesten kanssa.

En minä kantaa kenenkään halukkuuteen ottanut, vaan totesin vain että kaikille lapsiperheille annetaan etuisuuksia joilla voidaan viime kädessä turvata perheille minimielintaso. Jos tulot ylittävät minimielintason, etuisuuksien määrä vähenee. Mitä enemmän tulot ylittävät minimielintason, sitä enemmän tilastojen perusteella on myös lapsia.

Purnata saa, mutta ripaus realismia on aina hyödyksi

Suora etuisuuksien nosto tuskin auttaa nostamaan syntyvyyttä. Kyse on paljon laajemmasta, syvemmästä ongelmasta. Etäisyys erilaisten ihmisten välillä on kasvanut, eikä se etäisyys näytä olevan ainakaan pienenemässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtaanto-ongelma. Naisten koulutustaso maassa on noussut valtavasti, miesten ei. Naiset ovat muuttaneet yliopistokaupunkeihin, miehet ei. Naiset ovat osaavia, kielitaitoisia ja kyvykkäitä ja voivat katsoa miesmarkkinoita Suomen rajoista huolimatta, miehet ei. Naiset arvostavat omaa itsenäisyyttään työtään, itseään. Miehet haluavat naisen olevan heidän käskyvallassaan ja alapuolellaan.

Todellisuudessa vain naisten koulutustaso on noussut, harmillisesti se ei sitten näy missään. Mutta kyllä minäkin opiskelisin hömppätieteitä vaikka loppuelämän ja toimisin sihteerinä jos vaihtoehtona on siivoojan tai lastenhoitajan työt. Ei nyt kuitenkaan aleta kuvittelemaan, että naiset tätä yhteiskuntaa mitenkään pyörittäisivät. Opiskelu itsessään ei vielä mitään merkitsi, kunhan vain antaa pohjia. 

Naisten koulutustason nousu näkynee siinä, että nuoret naiset muuttavat yliopistokaupunkeihin ja kasvukeskuksiin ja jäävät sinne. Eivätkä palaa takaisin maaseudulle.

Kun lukee tän ketjun naisten kommentteja, niin ei pahimmalle vihamiehelläkään ei toivoisi niitä puolisoksi. Eli pysykää sinkkuina, nii kaikki voittavat, ainakin miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että naisten pitää aatteen omaisesti vängätä ihan lukuisten tutkimusten tuloksia vastaan ilman mitään faktapohjaa?

Miksi tämä asian myöntäminen on niin vaikeaa?

Pareja ei enää synny koska naiset ovat liian nirsoja nykyään globalisaation vuoksi

Kuinka monta tutkimusta asiasta vielä pitää tehdä ennen kuin vakuututte? Ja koska esittää tutkimuksen joka kumoaisi tämän asian?

Mitä pahaa nirsoudessa on? Mitä pahaa siinä on, että pareja ei synny? Ihanko vakavissasi olet sitä mieltä, että naisten pitäisi "laskea kriteerejä" ja lisääntyä miesten kanssa, jotka eivät heitä oikeasti sytytä; joihin he eivät ole rakastuneita? Jos on mahdollista tuntea intohimoa sellaista ihmistä kohtaan, jota ei todellisuudessa halua, niin silloin sen osapuolen kannattaa valita ei-haluttava puoliso, jolla on pakottava tarve pariutua.

Nirsous sopivasti on hyvä asia. Sitten kun iso osa miehiä sekä naisia jää yksin toisen osapuolen epärealististen toiveiden ja nirsouden takia, ollaan ongelmien äärellä. Ja nämä yksin jäävien osuudet ovat kasvaneet runsaasti, sekä kasvavat edelleen

Ensimmäisenä esimerkkinä vaikka nyt kuin lehmän häntänä laskeva syntyvyys.

Ongelma on myös että naiset ainakin tällä palstalla systemaattisesti kieltävät nirsouden olemassaolon

Olen eri, mutta syntyvyysongelmaan olisi kyllä Suomessa tehokkaita ratkaisuja, niihin ei vaan löydy poliittista tahtoa. Sinkkujen ja velojen sijaan pitäisi keskittyä niiden tukemiseen, joilla on mahdollisuudet ja halu niitä lapsia ja hankkia. Lastenhankinta on Suomessa niin saakelin kallista, että keski- ja jopa hyvätuloiset perheet joutuvat tinkimään toivotusta lapsiluvusta koska jokaisesta lapsesta tulee yksinkertaisesti liian rankasti taloudellisesti turpaan. Tosin pitää todeta, että tulottomilla lapsiperheillä taas on niin hyvät tuet, että lasten tekeminen voi jossain ääritilanteessa jopa lisätä käytettävissä olevaa rahamäärää. Se nyt on taas eri juttu, mitä järkeä on kannustaa juuri tätä porukkaa tekemään holtittomasti lapsia.

Meni ohi ketjun aiheen, mutta naisten painostaminen parisuhteeseen miesten kanssa joita he eivät halua ei kyllä ole realistisimmasta päästä syntyvyysongelman ratkaisuehdotuksia. Ihan alkuun voisi aloittaa vaikkapa perheverotuksesta ja/tai lapsilukukohtaisesta verovähennyksestä.

Suomessahan lapsia tekevät eniten juuri hyvätuloiset, ja vastaavasti mitä huonommat tulot, sitä pienempi lapsiluku, joten toisin kuin kommentoit, näyttäisi nykytilanne kannustavan nimenomaan niitä hyvätuloisia lisääntymään.

Pitäisi tehdä perustavia muutoksia monella suunnalla jotta aiempina vuosikymmeninä ja -satoina syntyvyyttä ylläpitäneet innostuisivat nyt uudestaan lapsentekopuuhista. Sieltä se suurin syntyvyyden nousu tulisi.

No kyllä ja ei. Nykytilanteessa suuri lapsiluku on mahdollista niille, jotka eivät elätä perhettä omilla rahoillaan, sekä niille joilla on varaa näillä suomalaisilla elinkustannuksillakin elättää se iso perhe itse - eli rikkailla. Ongelma on se, että keskituloisilla ei ole varaa hankkia isoa perhettä, ja koska keskituloisia on suurin osa väestöstä, niin tämä porukka vaikuttaa vaikuttaa kokonaissyntyvyyteen valtavan paljon.

Tilastot eivät valitettavasti tue väitettäsi. Lapsiluku tippuu sitä mukaa mitä alemmas tulot tippuvat.

Mitä tulee erilaisiin etuisuuksiin, niitä saavat kaikki lapsiperheet vähintään niin, että perhe voi ylläpitää minimi-elintasoa.

Miksi kukaan keskituloinen haluaisi ylläpitää minimielintasoa? Tämähän se ongelma on. Lapset laskevat elintasoa vähintään pykälän ja isompi perhe usemman pykälän alle sen elintason, johon parilla olisi muuten varaa. Keskiluokkainen kahden lapsen perhe elää kuin pienituloinen pariskunta, samoin hyvätuloinen suurperhe. Voihan sitä jankuttaa ettei tällä ole mitään väliä, mutta kyllä on, ihan riittävän monen keskiluokkaisen lapsiperheen kanssa olen asiasta keskustellut. Ei ole yksinkertaisesti varaa kolmanteen tai neljänteen. Tai olisi, jos haluttaisiin nukkua itse olkkarissa, syödä pelkkää makaronia eikä koskaan matkustaa missään, mutta harva haluaa.

Minulle siis asia on henk koht ihan sama, me ollaan hyvätuloisia ja meillä ei ollut lapsiluku rahasta kiinni. Mutta jos yhteiskunnan tasolla mietitään alhaisen syntyvyyden syitä, niin kyllä tämä on yksi niistä. Ja tämän korjaaminen olisi paljon realistisempaa kuin sinkkunaisten painostaminen lisääntymispuuhiin syrjäytyneiden palstamiesten kanssa.

En minä kantaa kenenkään halukkuuteen ottanut, vaan totesin vain että kaikille lapsiperheille annetaan etuisuuksia joilla voidaan viime kädessä turvata perheille minimielintaso. Jos tulot ylittävät minimielintason, etuisuuksien määrä vähenee. Mitä enemmän tulot ylittävät minimielintason, sitä enemmän tilastojen perusteella on myös lapsia.

Purnata saa, mutta ripaus realismia on aina hyödyksi

Suora etuisuuksien nosto tuskin auttaa nostamaan syntyvyyttä. Kyse on paljon laajemmasta, syvemmästä ongelmasta. Etäisyys erilaisten ihmisten välillä on kasvanut, eikä se etäisyys näytä olevan ainakaan pienenemässä.

En minä ole etuisuuksien nostoa ehdottanutkaan, vaan perheverotusta ja lapsilukukohtaista verovähennysoikeutta. Se nimenomaan mahdollistaisi isomman lapsiluvun myös keskituloisille, jotka eivät niitä etuisuuksia saa. Siis JOS syntyvyydelle oikeasti haluttaisiin tehdä jotain. Nyt ei löydy tahtoa kuin valittamiseen.

Mutta tästä nyt on ihan turha jankuttaa, tämä asia ei kuulu tähän ketjuun. Kyse oli vain siitä, kun muka oltiin hirveän huolissaan naisten nirsoudesta johtuvasta syntyvyyden laskusta. En näe, että sinkkunaisten pakottaminen tai painostaminen parisuhteisiin on realistinen vaihtoehto synnytysongelman ratkaisuun, vaan ratkaisua pitäisi hakea niistä pareista jotka joka tapauksessa lapsia haluavat.