Miten joillakin on varaa ostaa talo, kesämökki, vene, auto jne?
Nyt kyse siis ihan keskituloisista, ei mistään miljonääreistä. Itse oon kuntoutustuella elävä ja rahaa on vähän. Välillä kadehdin ihmisiä, joilla on varaa ostaa omakotitalo, kesämökkikin siihen kaupan päälle, auto ja vaikka mitä muuta. Enkä siis myöskään puhu nyt mistään velka ongelmissa elävistä. Vaan ihan tavallisista ihmisistä, joilla on edellä mainitut asiat ja rahaa jää kuitenkin normi elämiseen.
Miks jotku onnistuu?? Hävettää olla näin luuseri.
Kommentit (332)
Mä asuin kotona 22v asti, säästin töistä saamani rahat, sain käsirahan asuntoon. Olen pienituloinen, lainan lyhennys 400e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojallani on talo, joka maksoi 2 milj.€
Mersu ja BMW.
Eikä penniäkään velkaa.
Sijoitti osingot viisaasti. Myi osan ja niillä rahoilla osti talon ja uudet autot.Mä sain marimekolta 15€ ja h&m.ltä 9€ osingot viime vuonna. Miten sijoittaisin ne viisaasti? Muutenkaan porukalla ole mitään tietoa kuinka paljon pitää olla rahaa kiinni ensin, jotta saa edes 100€ vuodessa osinkoa puhumattakaan 1000€[/quote]
Minä tiedän. Minä saan osinkoja tänä vuonna sellaisen 6000 €. Kyllähän tuo korona söi tuottoja, mutta kyllä ne sieltä palautuu ajan kanssa. Aika moni leikannut osinkoja ihan vain varmuuden vuoksi, kun eivät tiedä miten vaikuttaa tuleviin tuloihin.
Minkä kokoinen salkku sinulla on? Itsellä vasta noin 4000€:n salkku ja osinkoja tulee muutamia kymppejä
Kuhan trollaa. 6000€ Yleensä nuo monesti maksaa noin satanen sisään ja euro ulos. Näin ollen tuolla pitäisi olla se 600.000€ kiinni. Hyvällä tuurilla riittää 500.000€
Asuntosijoittajan tuotto on yleensä noin 4-6% miinus verot n 30%. Osakesijoittajan osinkotuotto on "vähäisemmän riskin" yhtiöissä (tyyliin Elisa, Fortum jne.) saman n. 4-6% miinus samat verot (karkeasti), mutta naissä yhtiöissä ei yleensä ole tiedossa kovin suurta arvonnousua. Suuremmalla riskillä siijoittava sijoittaa sellaisiin yhtiöihin joiden arvon arvioi kasvavan enemmän kun toi "varma osinko". En nyt jaksa kaivaa esimerkkiä, mutta kasvuyhtiön arvo, vaikkapa Revenio, on kasvanut vuosien aikana satoja prosentteja. Pörssikurssien heilumista voi myös hyödyntää; ostaa hyviä yhtiöitä kun kurssit laskee ilman että firma tekee mitään väärin (korona!) Ja myy taas kun kurssit nousee. Näistäkin voi optimoida itselleen sopivan yhdistelmän. Kannattaa hankkia/lainata sijoittajan perusopuksia ja aloittaa jo nuorena vaurastuminen!!
Asunto kannattaa aina ensisijaisesti omistaa, mutta tietysti kannattaa tarkkaan miettiä mistä sen hankkii. Tilastojen mukaan asuntojen hinnat jatkavat hidasta nousua Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Muualla niiden hinnat laskevat pitemmällä aikavälillä. Eli jos ostaa itselleen loppuelämän unelma-asuntoa, ei väliä mistä ostaa. Jos ostaa sillä ajatuksella että 10-15 vuoden päästä myy ja tienaa, niin kannattaa miettiä sijaintia.
Ei kukaan järkevä asunnon ostaja odottele 10 vuotta ja säästä "käsirahaa". Lainaa kannattaa ottaa heti näillä koroilla niin paljon kun hanuri kestää, eli mitä pystyy maksamaan ennen eläkeikää pois. Yleensä pankit vaatii asunnon hinnasta 25-35% omavakuusosuuden, eli sen verran asunnon hinnasta pitäisi olla rahaa tai lainan vakuutta muualta, esim. vanhemmilta. Valtiontakausta voi hakea ja se on muistaakseni 15% tosta 30 pinnan omavastuuosuudesta. Lopullekin voi hakea pankin kalliimpaa vakuutta, jolloin periaatteessa koko lainan voi saada ilman omia säästöjä tai omia takaajia.
Pks alueella perheasunnot maksavat sen 350 - 700 000 ja sitä varten vaan on haettava noita isoja lainoja. Laina ajat pyörii siksi siellä 15 - 25 vuotta nykyään. Mikäs siinä, kun laina on mitoitettu oikein ja rahaa jää myös elämiseen. Jos asunto on ostettu nousualueelta, niin siitä saa aina omansa takaisin vaikka joutuisi myymään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo aloituksen mainitsemat talot, kesämökit, autot, veneet tulevat 90% avustuksina/lahjoituksina vanhemmilta, sukulaisilta, perintönä jne. Ehkä 10% tapauksista on omalla ahkeruudella vaurastuttu.
Suomessa pitäisi verottaa tiukemmin perintöä, leikata lapsilisät hyvätuloisilta, maksaa opintotukea vanhempien tulojen perusteella myös korkeakoulu-asteella ja vastaavia toimentpiteitä jotka ehkäisisi suurta eriarvoisuutta. Nythän eriarvoisuus määräytyy hyvin pitkälle siitä mihin perheeseen synnyt.
Vastaavasti omaa ahkeruutta pitäisi verottaa kevyemmin, eli verotuksen painopiste siirtyisi perheen siivellä elämiseen. Esim tuloverotusta pienentää, erityisesti keskituloluokassa joka on kansainvälisesti suhteutettuna raskaiten verotettu tuloluokka Suomessa.
Elätkö sinä ihan tynnyrissä, kun et koskaan ole kuullutkaan asuntolainasta, mitä suurin osa suomalaisista maksaa jossain vaiheessa?
Nykyään eletään yhä vanhemmiksi, mutta asunto ostetaan jo kolmekymppisenä perhettä perustettaessa, joten ei ole mitään perintöä siinä vaiheessa. Olen 53 ja en ole perintyt senttiäkään vielä eikä ole suurin osa ystävistäkään, kun vanhemmat elävät ja vielä ihan hyväkuntoisina, iät, 78 ja 80. En tosin koskaan tule mitään ihmeitä perimäänkään, koska asunnot pikkukaupungeissa eivät välttämättä edes mene kaupaksi. Omilla palkka- ja yrittäjätuloilla olen kustantanut asuntoni ja autoni, kesämökkiä en omista. Eivät ole vanhemmat avustaneet myöskään asuntojen ostossa.
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta keskituloisten vaurastumisessa aika olennaista on se, että niitä tuloja on kahdet. Eli parisuhde helpottaa kummasti vaurastumista. Itselläni vaurastuminen tyssäsi eroon - vaikka tienaan ihan hyvin, 70000 - 80000 euroa vuodessa, ei ole varaa edes omakotitaloon, saati sitten kesämökkiin, kun olen perheen ainoa elättäjä ja asumiskulujen maksaja. No onneksi on paritalon puolikas, jossa oma piha, joten en mökkiä kaipaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo aloituksen mainitsemat talot, kesämökit, autot, veneet tulevat 90% avustuksina/lahjoituksina vanhemmilta, sukulaisilta, perintönä jne. Ehkä 10% tapauksista on omalla ahkeruudella vaurastuttu.
Suomessa pitäisi verottaa tiukemmin perintöä, leikata lapsilisät hyvätuloisilta, maksaa opintotukea vanhempien tulojen perusteella myös korkeakoulu-asteella ja vastaavia toimentpiteitä jotka ehkäisisi suurta eriarvoisuutta. Nythän eriarvoisuus määräytyy hyvin pitkälle siitä mihin perheeseen synnyt.
Vastaavasti omaa ahkeruutta pitäisi verottaa kevyemmin, eli verotuksen painopiste siirtyisi perheen siivellä elämiseen. Esim tuloverotusta pienentää, erityisesti keskituloluokassa joka on kansainvälisesti suhteutettuna raskaiten verotettu tuloluokka Suomessa.
Elätkö sinä ihan tynnyrissä, kun et koskaan ole kuullutkaan asuntolainasta, mitä suurin osa suomalaisista maksaa jossain vaiheessa?
Nykyään eletään yhä vanhemmiksi, mutta asunto ostetaan jo kolmekymppisenä perhettä perustettaessa, joten ei ole mitään perintöä siinä vaiheessa. Olen 53 ja en ole perintyt senttiäkään vielä eikä ole suurin osa ystävistäkään, kun vanhemmat elävät ja vielä ihan hyväkuntoisina, iät, 78 ja 80. En tosin koskaan tule mitään ihmeitä perimäänkään, koska asunnot pikkukaupungeissa eivät välttämättä edes mene kaupaksi. Omilla palkka- ja yrittäjätuloilla olen kustantanut asuntoni ja autoni, kesämökkiä en omista. Eivät ole vanhemmat avustaneet myöskään asuntojen ostossa.
Voi olla perintö aiemminkin. Itse perin äitini 23-vuotiaana, kirjoitin edellä sen talosta ja (nykyisin minun) mökistä. Ihmisiä kuolee muutenkin kuin luonnollisista syistä.
Sivumainintana vaan, että ihan mahdollista on.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aina mihin ihmiset rahansa hassaavat jos eivät pysty säästämään. Se nyt on ymmärrettävää ettei kuntoutustuesta jää. Mutta jos palkka lähentelee kahtakin tonnia niin mihin kaikki menee.
Itse olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin välillä ja aina olen silti jotain säästänyt ja ihan kivasti silti kokenut eläväni. Ja minäkin kyllä tuhlaan ihan turhaan, ostelen merkkivaatetta yms ja nykyään lapsille aivan liikaa kaikkea. Säästää olisin voinut aina enemmänkin.
Me säästettiin mieheni kanssa asp tilille reilu 15 000e pikkuisen yli kahdessa vuodessa. Yhteenlasketut nettotulot oli tuolloin n. 3000e kuussa, välillä allekin. Ja oltaisiin säästetty nopeamminkin mutta aspissa oli raja kuinka paljon saa säästää tietyssa ajassa. Jouduttiin rahat "taskussa" odottamaan koska saadaan ne laittaa tilille. Ostettiin n. 160 000e maksanut talo.
Nyt muutama vuosi ja 2 lasta myöhemmin talouden nettotulot on n. 2000e enemmän per kuukausi ja hyvin menee. Laina ja korot vie vähemmän kuin aiemman kämpän vuokra. Maksellaan ylimääräisiä lainanlyhennyksiä, säästetään joka kuukausi niin tilille kuin rahastoihin ja eletään mukavasti.
Ette te kyllä ole pienituloisia, jos teidän nettotulot ovat nykyään 5000 euroa/kk.
Vierailija kirjoitti:
Velalla ja perinnöllähän keski-ikäiset rakentavat kuplansa. Itse eivät ole rahojen eteen tehneet mitään.
Ei keski-ikäisillä, jos siis puhutaan puhekielen keski-ikäisistä eli yli viisikymppisistä, ole normaalisti enää velkaa. Ja tuon ikäluokan vanhemmat ovat olleet köyhiä ja periviä lapsia paljon, joten perinnöillä ei ole taloutta kohennettu.
Mutta, rahatilanne riippuu paljon iästä. Kun lapset ovat pieniä ja ensimmäiset asunnot juuri ostettu, niin silloin ei ole muuta kuin velkaa. Mutta kun lapset aikuistuvat ja muuttavat kotoa, niin yht'äkkiä rahaa jääkin rutkasti säästöön.
Meillä on vanha omakotitalo Vantaalla, kaksi autoa (uusi ja uudehko) sekä viime vuonna ostettu melko tasokas kesämökki. Perintöä olemme saaneet vajaa 30.000e, kaikki muut on omalla rahalla hankittua. Asuntolainaa oli aikoinaan, mutta se on jo maksettu, autot ja mökki on hankittu käteisellä, eli käytännössä ottamalla rahat säästöistä ja sijoitusrahastosta. Olemme keskituloisia ja rahaa jää säästöön palkkatuloistamme 30.000 - 40.000 euroa vuodessa.
Minäkään en ihmettele lainkaan kuinka joillakin on varaa, vaikka itselläni ei ole, koska ole pikkupalkkainen yh-äiti Helsingistä.
Minunkin tuloillani periferiasta saisi äkkiä omakotitalon ja auton.
Ei vaan kiinnosta auto, mäkki, omakotitalo, koira, uima-allas eikä periferia.
Vielä 80-luvulla sai töissäkäyvä ostettua talon, auton, mökin...
Entä tänään?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta keskituloisten vaurastumisessa aika olennaista on se, että niitä tuloja on kahdet. Eli parisuhde helpottaa kummasti vaurastumista. Itselläni vaurastuminen tyssäsi eroon - vaikka tienaan ihan hyvin, 70000 - 80000 euroa vuodessa, ei ole varaa edes omakotitaloon, saati sitten kesämökkiin, kun olen perheen ainoa elättäjä ja asumiskulujen maksaja. No onneksi on paritalon puolikas, jossa oma piha, joten en mökkiä kaipaakaan.
Tuo on varmasti totta. Lisäksi asuntoa vaihdetaan aina parempaan, kun tulotaso iän myötä kohenee. Ilman avioliittoa en asuisi ok-talossa lähellä pk-seutua, vaan olisi ollut varaa ehkä kolmioon jollain keskiverrolla alueella. Myös lasten määrä vaikuttaa. Itsellä vain yksi lapsi, mikä oli osin harkittukin asia. Jos jotain käy ja jää yksin, on yhden lapsen elättäminen paljon halvempaa kuin useamman.
ne nuorehkot jotka tiijän on saaneet ILMAISEKSI vanhemmiltaan, asunnon, (opiskelijaboksi kaksiot joka lapselle) kesämökin (lohkaistu kaikille lapsille vanhempien kesömökiltä) ja jopa auton (vanhempien vanhan). Tämä kun vielä kertaantuu toisen puolison kohdalla, niin näin näppärästi koko perheellä on sitten kaksi kesämökkiä, kolme asuntoa(yksi yhteinen) jne. SItten leveillään ja ollaan olevinaan. Siihen päälle suvun mökit, joka mummolla omansa. Joo on väärin tavallaan, verojahan nämä osaa kiertää kaikin tavoin sen huomannut....
Lainarahalla. Kaksi keskituloista saa helposti hankittua omakotitalon ja kesämökin. Riippuu niin paljon hinnasta johon sijainti vaikuttaa olennaisesti. Mutta jos maksavat yhteensä 400-500 000e, onnistuu hyvin ja halvemmallakin saa.
Ymmärrän ap:n kateuden, vaillejäämisen ja vihantunteet. Tunnen itse ajoittain samoin.
Käytän rahani mieluummin matkustamiseen, vaikka kuinka alapeukuttaisitte.
Meidän yhteinen nettomme on hiukan päälle neljä tonnia. Siitä puolet menee lainoihin. On asuntolaina (omakotitalo isolla tontilla parin kilometrin päässä keskustassa) ja kaksi autolainaa. Asuntolainaa maksamme 20 vuotta, siitä on vielä 10 jäljellä. Minä vaihdoin vastikään autoa uudempaan, nyt on hyvä iso menopeli alla (6 vuotta vanha) ja sitä maksan kolmisen vuotta. Mies saa kohta oman autolainansa maksettua, ei hänelläkään nyt sentään mitään uutta autoa ole.
Toinen puoli netostamme kuluu laskuihin, ruokaan ja lapseen. Jos haluaisimme, pystyisimme ottamaan uutta lainaa autot maksettuamme ja laittamaan sen rahan veneeseen tai mökkiin, mutta ei meitä sellainen huvita. Mieluummin elämme vähän leppoisammin ja laitamme säästöön satasen silloin tällöin. Kaveriperheemme sen sijaan osti mökin, jota maksavat seuraavat 15 vuotta.
Meillä ei ole mitään tarvetta kerskua tämmöisillä asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo aloituksen mainitsemat talot, kesämökit, autot, veneet tulevat 90% avustuksina/lahjoituksina vanhemmilta, sukulaisilta, perintönä jne. Ehkä 10% tapauksista on omalla ahkeruudella vaurastuttu.
Suomessa pitäisi verottaa tiukemmin perintöä, leikata lapsilisät hyvätuloisilta, maksaa opintotukea vanhempien tulojen perusteella myös korkeakoulu-asteella ja vastaavia toimentpiteitä jotka ehkäisisi suurta eriarvoisuutta. Nythän eriarvoisuus määräytyy hyvin pitkälle siitä mihin perheeseen synnyt.
Vastaavasti omaa ahkeruutta pitäisi verottaa kevyemmin, eli verotuksen painopiste siirtyisi perheen siivellä elämiseen. Esim tuloverotusta pienentää, erityisesti keskituloluokassa joka on kansainvälisesti suhteutettuna raskaiten verotettu tuloluokka Suomessa.
Elätkö sinä ihan tynnyrissä, kun et koskaan ole kuullutkaan asuntolainasta, mitä suurin osa suomalaisista maksaa jossain vaiheessa?
Nykyään eletään yhä vanhemmiksi, mutta asunto ostetaan jo kolmekymppisenä perhettä perustettaessa, joten ei ole mitään perintöä siinä vaiheessa. Olen 53 ja en ole perintyt senttiäkään vielä eikä ole suurin osa ystävistäkään, kun vanhemmat elävät ja vielä ihan hyväkuntoisina, iät, 78 ja 80. En tosin koskaan tule mitään ihmeitä perimäänkään, koska asunnot pikkukaupungeissa eivät välttämättä edes mene kaupaksi. Omilla palkka- ja yrittäjätuloilla olen kustantanut asuntoni ja autoni, kesämökkiä en omista. Eivät ole vanhemmat avustaneet myöskään asuntojen ostossa.
Voi olla perintö aiemminkin. Itse perin äitini 23-vuotiaana, kirjoitin edellä sen talosta ja (nykyisin minun) mökistä. Ihmisiä kuolee muutenkin kuin luonnollisista syistä.
Sivumainintana vaan, että ihan mahdollista on.
Totta kai se on mahdollista, niin kuin on sekin, että lapset saattavat kuolla ennen vanhempiaan, eivätkä saa perintöä ollenkaan. Tavallisempaa on kuitenkin maksaa asuntolainansa itse töitä tekemällä.
Ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittelee sellainen, joka kadehtii varakkaita vanhempia, vaikka tuo varakkuus olisi vain asunto ja mökki. Lisäksi tuntuu kuvittelevan, että vanhemmilta saisi rahaa. Itse olen kahdesti tiukassa tilanteessa saanut pari tuhatta lainaa vanhemmiltani velanmaksuun, mutta maksoin velan pian takaisin. Lastenhoitoapua olen saanut, mutta en taloudellista tukea siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhemmat käyttävät varallisuuttaan itse (mikä on ihan oikein).
Perintöä tuskin saan ennen kuin itsekin olen eläkeiässä ja asuntovelka on maksettu jo kymmenkunta vuotta sitten pois. Suomalaisten keski-ikä on noin 80, mutta 90-100-vuotiaatkaan eivät ole harvinaisia. Siksi on aivan hökmöä väittää, että perinnöillä ostetaan ensiasuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainalla. Kuuntelin juuri tuttavan suunnittelevan 500-600k ökyasunnon ostamista itselleen. Olen itse myös nyt asuntokaupoilla, joten kysyin mites noi raha-asiat. Sillä oli alle kuudesosa tuosta säästössä. Itse olen ostamassa 130-150k välin asuntoa 40k säästöillä, eli 90-110k laina. Tuohon verrattuna tuttava suunnitteli siis jopa puolen miljoonan lainaa (saa nähdä mitä pankki tuosta tuumaa...)
Auton ajattelin hankkia käytettynä, parin tonnin ritsan. Vene, mökki, yms. ei onnistu uran alkupäässä olevan sinkun tuloilla, niitä en haluaisi edes riesakseni.
Tuota noin, en tiedä missä piireissä kysellään tuttavilta raha-asioista, mutta mitä se sinulle kuuluu millä tuttavasi asuntokauppansa rahoittaa. Pankki sen viimekädessä päättää onko laina realistinen vai ei, mutta tuo on jo noloa udella toisen raha-asioista.
Mielestäni ei ole mitenkään noloa kysellä raha-asioista. Eihän se virallisesti minulle kuulu miten hän asuntonsa rahoittaa, mutta ei hänellekään olisi kuulunut millaisia kämppiä kävin katsomassa ja missä kävin juttelemassa asuntolainoista. Miksi ihmeessä näistä ei muka saisi puhua? Kiva jauhaa asiasta toisen samassa elämäntilanteessa olevan nuoren ensiasunnonostajan kanssa, puolin ja toisin löytää juttuja joista toinen ei ole vielä kärryillä.
tässä huomaa lapsuusperheen varallisuuden vaikuttavan ,rikkaan perheen lapsilisät ja lahjarahat menee säästötilille,köyhän perheen lapsilisät menee lapsen ruokaan vaippoihin ja lääkärikuluihin esim.
toi säästöhomma vaatii jo varallisuutta, en opiskelijana saanut rahaa köyhiltä vanhemmilta elin sillä 300-400 e opintotuella, en ottanut velkaa ruokaan jäi soluasunnon vuokran jälkeen 50 e ei pystyny asuntoo säästään.
ne joiden vanhemmat osti lapselle opiskelija asunnon, aina hehkutti järkevää ja säästeliästä elämää just joo......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aina mihin ihmiset rahansa hassaavat jos eivät pysty säästämään. Se nyt on ymmärrettävää ettei kuntoutustuesta jää. Mutta jos palkka lähentelee kahtakin tonnia niin mihin kaikki menee.
Itse olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin välillä ja aina olen silti jotain säästänyt ja ihan kivasti silti kokenut eläväni. Ja minäkin kyllä tuhlaan ihan turhaan, ostelen merkkivaatetta yms ja nykyään lapsille aivan liikaa kaikkea. Säästää olisin voinut aina enemmänkin.
Me säästettiin mieheni kanssa asp tilille reilu 15 000e pikkuisen yli kahdessa vuodessa. Yhteenlasketut nettotulot oli tuolloin n. 3000e kuussa, välillä allekin. Ja oltaisiin säästetty nopeamminkin mutta aspissa oli raja kuinka paljon saa säästää tietyssa ajassa. Jouduttiin rahat "taskussa" odottamaan koska saadaan ne laittaa tilille. Ostettiin n. 160 000e maksanut talo.
Nyt muutama vuosi ja 2 lasta myöhemmin talouden nettotulot on n. 2000e enemmän per kuukausi ja hyvin menee. Laina ja korot vie vähemmän kuin aiemman kämpän vuokra. Maksellaan ylimääräisiä lainanlyhennyksiä, säästetään joka kuukausi niin tilille kuin rahastoihin ja eletään mukavasti.Ette te kyllä ole pienituloisia, jos teidän nettotulot ovat nykyään 5000 euroa/kk.
Yhdessä emme toki ole ENÄÄ pienituloisia mutta itse olen aina ollut. Ja yksinäni olisin edelleen. Lähinnä tarkoitin sitä että olen ollut itse aina pienituloinen jopa köyhäkin ja olenhan yli 10v omaa talouttani pyörittänyt pienillä tuloilla ennen puolisoni tapaamista, ja silti säästänyt silloinkin. Ja että hyvin saatiin säästettyä omaa kotia varten silloinkin kun kummallakin oli pienet tulot. Asuminen nykyisessä kodissa mitoitettiin myös niille tuloille jotka meillä oli säästäessä, mutta kävikin hyvin ja puoliso sai paremman työn ja nykyään elellää oikein mukavasti.
Hyväosaiset taas itkee kun toisen siivellä elämistä halutaan verottaa...
Huomasitko ollenkaan lausetta missä korostetiin oman ahkeruuden kevyempää verottamista? Koska jätit tämän huomioimatta, ilmeisesti et kuulu niihin jotka omalla akeruudella vaurastuneet.