Ahdistaa juhannus täällä anoppilassa: ei tehdä yhtään mitään kivaa ja kytätään olenko ”kova työihminen”

Taisivat käydä lukemassa palstaa 😄👍

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on samankaltainen, ei kyllä ihan noin paha. On kasvanut maalaistalossa mutta ei aivan syrjäseudulla.

Kaiken pitää aina tapahtua mahdollisimman aikaisin aamulla. Viikonloppuna lähtee kauppaan tai muille asioille seitsemältä. Oli kyse mistä tahansa, niin kukonlaulun aikaan pitää aloittaa ”ettei koko päivä mene!!!”.

Luonnollisesti menee myös aikaisin nukkumaan, ja kaikilla jotka poikkeavat hänen aikataulustaan, on elämänhallintaongelmia.

Hän ei myöskään osaa rentoutua. Aina pitää olla siivoamassa tai tekemässä jotain. Tai no telkkarin katsominen on hyväksyttävää tiettyjen ohjelmien kohdalla (Emmerdale ja vanhat suomalaiset elokuvat) mutta esim lautapelien pelaaminen tai ihan vaan istuskelu ei käy.

Lisäksi alkoholi. Kaikenlainen alkoholinkäyttö kuuluu vain alkoholisteille. En saanut ostaa joulupöytään viiniä, edes alkoholitonta! Kerran menimme yhdessä kauppaan ja päätin käväistä samalla Alkossa kun oli samassa rakennuksessa. Ostin pullon viiniä illanistujaisiin ja ai kamala sitä voivottelua. Itse käytän alkoholia todella vähän (tänä vuonna yksi lasi viiniä pääsiäisenä) mutta äiti käyttäytyy kuin jatkuvasti riehuisin päissäni.

Hyvä puoli sentään että kohtelee miehiä ja naisia tasa-arvoisesti vaikka muuten onkin joissain asioissa aika vanhanaikainen. Eikä todellakaan kehtaisi laittaa vieraita siivoamaan. Myös juhannuksena on ollut ihan perinteiset grilliruoat.

Mummo heräsi aina ennen viittä navetoimaan ja sen jälkeen laittoi lapsille ruokaa, että ehtivät kouluun. Pappa heräsi vielä eläkkeeläkin joskus ennen neljää keittämään kahvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva ketju, jossa muistutetaan, että juhannus ei ole töitä varten.

Miksi miniä sitten soitti ja kyseli, miksi en ole siivonnut mökkiä heitä varten. Hän joutui aloittamaan torstaina lomansa kantamalla matot ulos, pesemällä lattiat ja siivoamalla hiirenpapanoita. Miksi anoppi ei ole siivonnut mökkiään, kun kerran antoi pojan perheelle luvan mennä sinne lomailemaan. Ikkunatkin oli pesemättä, miten sinne kehtaa ketään kutsua.

Olisi ollut ihan kohteliasta kertoa etukäteen, että mökki on siivottomassa kunnossa.

Kyllä pojan perhe sen tiesi! Lonkkani leikattiin juuri ennen pandemian leviämistä Suomeen enkä ole päässyt mökillä käymään talven tai kevään aikana. Ei se mikään ylllätys ole ollut, että mökki oli ns. kevätkunnossa, kun siellä on viimeksi jouluna käyty.

Oikeastiko sinun mielestäsi lonkkaleikatun pitää keppien kanssa lähteä siivoamaan mökkiä, jotta miniä saa lomailla? Ei sinne ollut mikään pakko mennä, itse halusivat mennä ja tiesivät, että en ole siellä päässyt käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva ketju, jossa muistutetaan, että juhannus ei ole töitä varten.

Miksi miniä sitten soitti ja kyseli, miksi en ole siivonnut mökkiä heitä varten. Hän joutui aloittamaan torstaina lomansa kantamalla matot ulos, pesemällä lattiat ja siivoamalla hiirenpapanoita. Miksi anoppi ei ole siivonnut mökkiään, kun kerran antoi pojan perheelle luvan mennä sinne lomailemaan. Ikkunatkin oli pesemättä, miten sinne kehtaa ketään kutsua.

Olisi ollut ihan kohteliasta kertoa etukäteen, että mökki on siivottomassa kunnossa.

Ja miksi ihmeessä miniän piti siivota mökki yksin? Mitä se anopin poika teki sillä aikaa?

Oli töissä. Olisiko sen pitänyt ottaa vapaapäivä siivousta varten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva ketju, jossa muistutetaan, että juhannus ei ole töitä varten.

Miksi miniä sitten soitti ja kyseli, miksi en ole siivonnut mökkiä heitä varten. Hän joutui aloittamaan torstaina lomansa kantamalla matot ulos, pesemällä lattiat ja siivoamalla hiirenpapanoita. Miksi anoppi ei ole siivonnut mökkiään, kun kerran antoi pojan perheelle luvan mennä sinne lomailemaan. Ikkunatkin oli pesemättä, miten sinne kehtaa ketään kutsua.

Olisi ollut ihan kohteliasta kertoa etukäteen, että mökki on siivottomassa kunnossa.

Ja miksi ihmeessä miniän piti siivota mökki yksin? Mitä se anopin poika teki sillä aikaa?

Oli töissä. Olisiko sen pitänyt ottaa vapaapäivä siivousta varten?

Kummasti tarina kehittyy. Olisit kertonut oleelliset tiedot heti alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Miksei anoppi ja nämä lapset ja heidän puolisot, jotka asuvat täällä, voisi tehdä tätä juhannussiivousta valmiiksi? Miksi täytyy odottaa juhannusaattoon ja vasta sitten alkaa suursiivous. Koko päivä siivotaan ja illalla sauna ja sitten ne makkarat. Siinä kaikki!

Ja huomenna kuudelta aamulla anoppi kolistelee hereille kuorimaan lanttuja ja tekemään rosollia.

Nämä ei mm pidä ihan normaalina, jos aikuinen käy uimassa.

Ap

Älä viitsi valehdella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva ketju, jossa muistutetaan, että juhannus ei ole töitä varten.

Miksi miniä sitten soitti ja kyseli, miksi en ole siivonnut mökkiä heitä varten. Hän joutui aloittamaan torstaina lomansa kantamalla matot ulos, pesemällä lattiat ja siivoamalla hiirenpapanoita. Miksi anoppi ei ole siivonnut mökkiään, kun kerran antoi pojan perheelle luvan mennä sinne lomailemaan. Ikkunatkin oli pesemättä, miten sinne kehtaa ketään kutsua.

Olisi ollut ihan kohteliasta kertoa etukäteen, että mökki on siivottomassa kunnossa.

Ja miksi ihmeessä miniän piti siivota mökki yksin? Mitä se anopin poika teki sillä aikaa?

Oli töissä. Olisiko sen pitänyt ottaa vapaapäivä siivousta varten?

Kummasti tarina kehittyy. Olisit kertonut oleelliset tiedot heti alkuun.

Torstai oli aika monelle työpäivä, joten oli todennäköisempää olla töissä kuin lomalla. Aatto oli vasta perjantaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva ketju, jossa muistutetaan, että juhannus ei ole töitä varten.

Miksi miniä sitten soitti ja kyseli, miksi en ole siivonnut mökkiä heitä varten. Hän joutui aloittamaan torstaina lomansa kantamalla matot ulos, pesemällä lattiat ja siivoamalla hiirenpapanoita. Miksi anoppi ei ole siivonnut mökkiään, kun kerran antoi pojan perheelle luvan mennä sinne lomailemaan. Ikkunatkin oli pesemättä, miten sinne kehtaa ketään kutsua.

Olisi ollut ihan kohteliasta kertoa etukäteen, että mökki on siivottomassa kunnossa.

Ja miksi ihmeessä miniän piti siivota mökki yksin? Mitä se anopin poika teki sillä aikaa?

Oli töissä. Olisiko sen pitänyt ottaa vapaapäivä siivousta varten?

Kummasti tarina kehittyy. Olisit kertonut oleelliset tiedot heti alkuun.

Tätä miniät ei nimenomaan ymärrä. Nähdään hiirenpaskaa lattialla ja syytetään siitä anoppia, mutta kätevästi unohdetaan, että anoppi ei ole päässyt mökille aikoihin. Mielessä on vain minä-minä-minä eli kun minä menen jonkun toisen mökille, niin siellä pitää kaiken olla valmiina, tuoreita kukkia maljakossa ja sauna lämmitettynä. Jos ei ole, soitan mökin omistajalle ja valitan, että olen maksutta täällä käyttämässä polttopuitasi, mutta sinähän et ole edes ikkunoita pessyt.

Mainitsamani Liisa Keltikangas-Järvisen kirja on nimeltään Tunne itsesi suomalainen. Kirjassa kerrotaan hostiliteetista eli elämänasenteesta, johon sisältyy mm. pessimismiä, varautuneisuutta ja epäluuloisuutta.

Älä mene anoppilaan! Suuret ikäluokat syövät pöydässäsi. Suomessa on köyhät ja pienituloiset lapsiperheet ja rikkaat, hyvätuloiset ja ahneet isovanhemmat. Suurilla ikäluokilla on velaton omakotitalo, kesämökki, sijoitusasuntoja, viikkolomaosake, rahastosijoituksia, pörssiosakkeita, pankkitalletuksia ja rahaa. https://www.vauva.fi/keskustelu/1100707/ketju/suuret_ikaluokat_ovat_ahn…

Miksi sinun pitäisi tehdä anopin kotityöt? Anoppi tehkööt itse omat kotityönsä! Appivanhempien ei tarvitse hoitaa meidän lapsia, koska hoidetaan lapset itse. En tee anopin kotitöitä, koska emme asu anoppilassa. Anoppi ei tee meidän kotitöitä, koska appivanhemmat eivät asu meillä. Emme pilaa juhannusta tapaamalla appivanhempia.

Rosolli on hämäläistä pitoruokaa, jota syödään juhlissa muulloinkin kuin jouluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei anoppi ja nämä lapset ja heidän puolisot, jotka asuvat täällä, voisi tehdä tätä juhannussiivousta valmiiksi? Miksi täytyy odottaa juhannusaattoon ja vasta sitten alkaa suursiivous. Koko päivä siivotaan ja illalla sauna ja sitten ne makkarat. Siinä kaikki!

Ja huomenna kuudelta aamulla anoppi kolistelee hereille kuorimaan lanttuja ja tekemään rosollia.

Nämä ei mm pidä ihan normaalina, jos aikuinen käy uimassa.

Ap

Jouluruokia juhannuksena?

Ei vaan nämä on paikalliset pitoruuat, joita laitetaan kaikissa juhlissa. Karjalanpaistia tai naudanpaistia, lanttu-, porkkana- ja maksalaatikot, rosolli, italiansalaatti, lihapullat, vuohenjuusto, graavilohta ja silliä.

Mutta kun suurin osa pitää tehdä juhannuspäivänä! Me naiset ollaan keittiössä kuudesta aamulla että ruoka on valmista klo 14.

Miehet ei saa tulla keittiöön. Ap

Mun mies on Kaakkois-Euroopasta ja siellä miehet saa tulla keittiöön. Heidän kuuluu auttaa. Tosin kun käännäävät loput valmistelut jää naisille. Sitten kun krapulasta selviävät niin miehet siivoavat. Naiset ovat shokissa herätessään kun miehet ovat siivonneet häpeissään kaiken.

No ei vissiin Suomessa, tasa-arvon ihmemaassa.

Välillä tosiaan ihmetyttää, miksi Suomi on olevinaan tasa-arvon mallimaa. Olin käymässä Portugalissa ennen koronaa, ja siellä miehet tekivät jopa enemmän ruokaa kuin naiset, yhtä lailla siivosivat ja hoitivat lapsia. Varsinkin se lasten leikittäminen tuntui niiden miesten mielestä olevan hauskaa ja touhusivat tuntikaupalla, eikä naama nurinpäin niin kuin suomalaiset miehet tekevät.

Hommahan jatkuu tällaisena niin kauan , KUN ME SUOMALAISET NAISET kasvatamme poikamme passattaviksi ja tyttömme passaamaan.

Olen mummin ominaisuudessa tehnyt lapsenlapsilleni erittäin selväksi , tytölle ja pojalle, että kodin työt kuuluvat kaikin tavoin molemmille. Siivoukset, pyykin pesut, ruuan laitot, tiskit , ruohonleikkuut ja renkaanvaihdot. Se on siinä. Osaavat nuo taidot jo teininä.

Kaikki kestää aikansa. Minua edeltävä sukupolvi on esim. istunut syömään vasta, kun miehet ja lapset ovat syöneet, sen mitä jäljelle on jäänyt. Naiset seisoo keittiössä valmiina antamaan lisää ruokaa muiden syödessä. Näin ollut sekä mulla että systerillä anoppilassa, joista toinen ollut syvällä Savossa ja toinen Kymenlaaksossa.

Onko meillä oikeasti kirjoittamassa joku, joka on syntynyt 1800-luvulla?

Olen syntynyt 1967 ja äitini syö vasta kun kaikki muut ovat syöneet. Pohjois-Suomi.

Minun äitini syö keittiön nurkassa. Muu väki ruokapöydän ääressä. Yhä näin. Ei tule pöytään.  Mummoni istui lieden ääressä ja söi siellä.   

Tunnistan, isoäitini olivat samanlaisia. En tiedä, miten he itse selittivät asian itselleen.

Pitikö heidän olla jatkuvasti valmiudessa serveeraamassa ”parempia” ruokailijoita vai olivatko he mieluummin itsekseen kuuntelematta muun perheen marinaa ja vaatimuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Talouskoulu kesti 6 kk ja emäntäkoulu koko lukuvuoden. Näissä oli se ero, että emäntäkoulussa oli myös lehmien ja muun karjan hoitoa, kun taas talouskoulussa oli vain kotitaloustöitä. En tiedä, missä vaiheessa nämä loppuivat, mutta kaverini kävi emäntäkoulun 1980-luvun alussa.

Vielä -90-luvulla oli emäntäkouluja, moni meni sinne ikään kuin välivuodeksi kansanopistojen tapaan...

Äitini yritti vielä 90-luvulla saada minua emäntäkouluun oppimaan niin tärkeitä taitoja...En mennyt, vaan hankin yliopistokoulutuksen ja olen nykyään toimistusjohtaja ja alaisia aika paljon, sekä tulot kohdillaan. Äitini mielestä en ole kunnon naiseksi koskaan tullut.

Ei saakeli, mulla ihan sama! Kirjoitin hyvin arvosanoin ylioppilaaksi -94, ja isäni painosti että sun pitää mennä emäntäkouluin, naisen tehtävä kun on palvella miestä. (Isäni on kunnon sovinisti narsisti muutenkin). Kaikin tavoin yritti estää yliopistoon menoani, uhkaili jättävänsä perinnöttä, hoki että hukkaan menee yliopisto kun naisista ei ole mihinkään.

Sisulla pyrin ja pääsin yliopistoon, olen myös ison organisaation johtoryhmässä johtaja, paljon alaisia useammassa tasossa.

Isää v*tuttaa tämä niin paljon että valehtelee tutuille ja sukulaisille että minä olen aulaemäntä. Että jotain ”avustavia hommia” se siellä tekee.

Vielä ysärillä noita emäntäkouluja oli ja niitä ihannoitiin, siis esim omat duunarivanhemmat piti emäntäkoulua hienona!

Yliopistoja vihattiin koska niistä tuli ”herroja” ja hyvätulosia jotka on tietenkin ”kieroja, valehtelijoita ja huijareita”.

Tämä koko ilmiö kulkee nimellä HERRAVIHA.

0/5 Keksi vähän uskottavampi tarina!

Joko ap on sopinut koska tulee kesälomallaan pesemään anopin 25 räsymatttoa? Samalla voi pestä saunankin.

Vierailija kirjoitti:

Rosolli on hämäläistä pitoruokaa, jota syödään juhlissa muulloinkin kuin jouluna.

Mistä se tehdään näin juhannuksena? Kellari on aikaa sitten siivottu ja tyhjillään, porkkanat, punajuuret ja lantut vasta taimiasteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Talouskoulu kesti 6 kk ja emäntäkoulu koko lukuvuoden. Näissä oli se ero, että emäntäkoulussa oli myös lehmien ja muun karjan hoitoa, kun taas talouskoulussa oli vain kotitaloustöitä. En tiedä, missä vaiheessa nämä loppuivat, mutta kaverini kävi emäntäkoulun 1980-luvun alussa.

Vielä -90-luvulla oli emäntäkouluja, moni meni sinne ikään kuin välivuodeksi kansanopistojen tapaan...

Äitini yritti vielä 90-luvulla saada minua emäntäkouluun oppimaan niin tärkeitä taitoja...En mennyt, vaan hankin yliopistokoulutuksen ja olen nykyään toimistusjohtaja ja alaisia aika paljon, sekä tulot kohdillaan. Äitini mielestä en ole kunnon naiseksi koskaan tullut.

Ei saakeli, mulla ihan sama! Kirjoitin hyvin arvosanoin ylioppilaaksi -94, ja isäni painosti että sun pitää mennä emäntäkouluin, naisen tehtävä kun on palvella miestä. (Isäni on kunnon sovinisti narsisti muutenkin). Kaikin tavoin yritti estää yliopistoon menoani, uhkaili jättävänsä perinnöttä, hoki että hukkaan menee yliopisto kun naisista ei ole mihinkään.

Sisulla pyrin ja pääsin yliopistoon, olen myös ison organisaation johtoryhmässä johtaja, paljon alaisia useammassa tasossa.

Isää v*tuttaa tämä niin paljon että valehtelee tutuille ja sukulaisille että minä olen aulaemäntä. Että jotain ”avustavia hommia” se siellä tekee.

Vielä ysärillä noita emäntäkouluja oli ja niitä ihannoitiin, siis esim omat duunarivanhemmat piti emäntäkoulua hienona!

Yliopistoja vihattiin koska niistä tuli ”herroja” ja hyvätulosia jotka on tietenkin ”kieroja, valehtelijoita ja huijareita”.

Tämä koko ilmiö kulkee nimellä HERRAVIHA.

Missä oli emäntäkoulu vielä 1990-luvulla? Opetushallituksen mukaan niitä ei ollut, joten oliko kyseessä joku yksityinen laitos, jossa opinnot piti maksaa itse?

Todella kummallinen ja silmiä avaava ketju. Olen 52 v kaupunkilaisnainen, ylempää keskiluokkaa. Meillä katetaan juhlapyhinä pöytä kauniisti, viinilasit ja lautasliinat yms. Mies on tasaveroisesti mukana valmisteluissa. Ja ihan varmasti minä istun pöydässä muiden mukana. Vieraaksi tullutta sukua ei laiteta siivoamaan tms vaan siivous tehdään etukäteen eikä tosiaankaan mitään suursiivouksia. Hankitaan hyvää ruokaa ja juomaa, jotain ruokalajeja tehdään itse ja osa ostetaan kaupasta valmiina.

Istutaan samassa pitkässä pöydässä ja jutellaan kaikkien kuulumiset läpi ja lopuksi muistellaan aikaisempien vuosien juhlapyhiä ja kerrotaan hauskoja sattumuksia.

Jos ollaan sukumökillä kaikki osallistuu tiskaamiseen, saunan lämmitykseen jne mutta kaupungissa tiskit odottavat kunnes vieraat ovat lähteneet. Siinä kohtaa otetaan miehen kanssa rauhassa lasillinen, kehutaan itseämme ja toisiamme ja sitten hoidetaan yhdessä tiskit pois.

Isoissa juhlissa esim rippijuhlat keittiöön hankitaan aputyövoimaa ettå meille itselle jää aikaa seurustella vieraiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Todella kummallinen ja silmiä avaava ketju. Olen 52 v kaupunkilaisnainen, ylempää keskiluokkaa. Meillä katetaan juhlapyhinä pöytä kauniisti, viinilasit ja lautasliinat yms. Mies on tasaveroisesti mukana valmisteluissa. Ja ihan varmasti minä istun pöydässä muiden mukana. Vieraaksi tullutta sukua ei laiteta siivoamaan tms vaan siivous tehdään etukäteen eikä tosiaankaan mitään suursiivouksia. Hankitaan hyvää ruokaa ja juomaa, jotain ruokalajeja tehdään itse ja osa ostetaan kaupasta valmiina.

Istutaan samassa pitkässä pöydässä ja jutellaan kaikkien kuulumiset läpi ja lopuksi muistellaan aikaisempien vuosien juhlapyhiä ja kerrotaan hauskoja sattumuksia.

Jos ollaan sukumökillä kaikki osallistuu tiskaamiseen, saunan lämmitykseen jne mutta kaupungissa tiskit odottavat kunnes vieraat ovat lähteneet. Siinä kohtaa otetaan miehen kanssa rauhassa lasillinen, kehutaan itseämme ja toisiamme ja sitten hoidetaan yhdessä tiskit pois.

Isoissa juhlissa esim rippijuhlat keittiöön hankitaan aputyövoimaa ettå meille itselle jää aikaa seurustella vieraiden kanssa.

Lisäyksenä tähän ettå emännän hyvyys mitataan meidän piireissä sillä miten kauniin kattauksen, herkulliset ruoat ja viihtyisän tunnelman onnistuu luomaan. Kaiken pitää näyttää kevyeltä ja vaivattomalta ja vieraiden kanssa seurustelulla on tärkein rooli. Emäntä on talonsa kuningatar eikä mikään piika.

Minun luokkakavereista osa kävi talouskoulun, 1980-luvun puolivälissä. Kesti puoli vuotta, moni meni sinne lukion jälkeen pitämään välivuotta. Itse olin pari vuotta töissä, joten en mennyt sinne. Sitten sain mieleiseni opiskelupaikan.