Ahdistaa juhannus täällä anoppilassa: ei tehdä yhtään mitään kivaa ja kytätään olenko ”kova työihminen”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Tämä fraasi "talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan" pätee vain kutsumattomiin yllätysvieraisiin. Jos ei halua vieraita passata, ei kutsu vieraita! On aivan käsittämättömän hävytöntä kutsua vieraita ja laittaa heidät siivoamaan ja passuuttaa itseään.

Jaksat sitten miesvieraita passata ja palvella, mutta miniöitä et siedä?

Kyllä tuo fraasi pätee ihan kaikkiin vieraisiin .

Maalla oli ennen tapana että kaupungista tuli sukulaisia vierailulle kesällä . Talossa oli paljon töitä mm heinätyöt silloin.

Osa vieraista oli kunnon ihmisiä ja ottivat talkoilla osaa talon töihin joita ei voitu siirtää vaikka kuinka oli vieraita tullut.

Osa oli tyhmiä jotka odottivat ruuanlaittoa , saunan lämmitystä ym palvelua vaikka talon väellä oli kädet täynnä työtä muutenkin.

Eihän niitä vieraita varsinaisesti kutsuttu, he tulivat tavallaan itsestään selvästi kotiseudulle ja entiseen kotitaloon kesällä loman aikana.

Sieltä se fraasi on lähtenyt, eli talon on tehtävä ne työt jotka painaa päälle ja vieraat tulevat kun on loma.

Parhaassa tapauksessa vieraat osallistuivat esim heinätöihin ja ne tuli nopeammin tehtyä jolloin jäi aikaa saunomiseen ja seurusteluun enemmän.

Ajat ovat muuttuneet ja tilan työt myös .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä menitte sinne, jos tiesit mitä tuleman pitää?

Mies meni lupaamaan minun selän takana. Anoppi soitti joka päivä ja itki puhelimessa, miten ikävä poikaa.

Ap

Ja miksi miehesi ei voinut mennä yksinään? Olisit voinut olla kotona ja jos olisi huvittanut siivota, olisit siivonnut omaa kotiasi.

Ja kuunnellut loppuelämäni miehen sukulaisten vihjailuja aviokriisistä, uskottomuudestani ja erosta? No thanks!

Ja vielä: rakastan kovasti miestäni, joka on (perheestään huolimatta) ihana ihminen ja minulle tärkeä! Eli joskus täytyy mennä toisten mukaan, vaikka pitkin hampain.

Palstalla valittaminen on mukavaa viihdykettä ankeuteen! Ap

Aikaa ja energiaa löytyy palstalla roikkumiseen ja aviokriisistä, uskottomuudestasi ja erosta jauhamiseen mutta ei pieneen auttamiseen juhlavalmisteluissa.

Tämä oli mukava ketju, kivaa perinnetietoutta ja ap:kin pääsi lopulta ihan parempiin pöytiin nauttimaan jussista :)

Vähän jäi mietityttämään se, miten tuo tilalla asuva nuorempi polvi kokee oman olemisensa. Tuo on sitten heille ihan normimenoa, eivät kaipaakaan muuta?

Voi luoja näitä ketjuja. Tämä ketju, 70-lukulaisten äidit ketju ja se pihtariketju. Olen kai sitten onnekas kun olen säästynyt näiltä kammotuksilta. Olen itse toimistohommissa, vanhemmat maalta kotoisin.

Voisiko se tämän ketjun maalaisanoppi, joka paheksuu "laiskoja miniöitä" ja odottaa heiltä työntekoa, vaikka olisi kutsunut vieraakseen, kertoa vielä, miksei miehiltä odoteta vastaavaa? Miksi hänenlaisensa anopit kokevat, että miehet saavat rentoutua lomalla, mutta naiset eivät?

Edelliselle: Kaitpa se syy on se, että säällinen kunnollinen nainen (=oikea nainen, eikä mikään letukka) on tuon sukupolven mielestä äidillinen uhrautuja joka tekee ja suorittaa suorittamasta päästyään, ettei vaan kylillä kukaan pääse epäilemään laiskaksi. Laiskuushan on synti ja syntinen nainen = hu**u. Lisäksi nainen on tietenkin vain naisenpuoli, ei lähellekään niin arvokas kuin mies - paitsi sitä kautta, miten yhteisössä nähdään se että pitäähän tuo nainen miehestään ”huolen” eli takaa miehen kukoistuksen.

Asenteet istuvat tiukissa. Siskoni, vaikka on korkeasti koulutettu, omaa näitä samoja katsantokantoja. Ehkä se johtuu siitä, että hän ei koskaan ”nähnyt maailmaa” vaan jämähti paikallisen miehen kanssa avioon pikkukaupunkiin ja ei näe piiriensä ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Talouskoulu kesti 6 kk ja emäntäkoulu koko lukuvuoden. Näissä oli se ero, että emäntäkoulussa oli myös lehmien ja muun karjan hoitoa, kun taas talouskoulussa oli vain kotitaloustöitä. En tiedä, missä vaiheessa nämä loppuivat, mutta kaverini kävi emäntäkoulun 1980-luvun alussa.

Vielä -90-luvulla oli emäntäkouluja, moni meni sinne ikään kuin välivuodeksi kansanopistojen tapaan...

Äitini yritti vielä 90-luvulla saada minua emäntäkouluun oppimaan niin tärkeitä taitoja...En mennyt, vaan hankin yliopistokoulutuksen ja olen nykyään toimistusjohtaja ja alaisia aika paljon, sekä tulot kohdillaan. Äitini mielestä en ole kunnon naiseksi koskaan tullut.

Ei saakeli, mulla ihan sama! Kirjoitin hyvin arvosanoin ylioppilaaksi -94, ja isäni painosti että sun pitää mennä emäntäkouluin, naisen tehtävä kun on palvella miestä. (Isäni on kunnon sovinisti narsisti muutenkin). Kaikin tavoin yritti estää yliopistoon menoani, uhkaili jättävänsä perinnöttä, hoki että hukkaan menee yliopisto kun naisista ei ole mihinkään.

Sisulla pyrin ja pääsin yliopistoon, olen myös ison organisaation johtoryhmässä johtaja, paljon alaisia useammassa tasossa.

Isää v*tuttaa tämä niin paljon että valehtelee tutuille ja sukulaisille että minä olen aulaemäntä. Että jotain ”avustavia hommia” se siellä tekee.

Vielä ysärillä noita emäntäkouluja oli ja niitä ihannoitiin, siis esim omat duunarivanhemmat piti emäntäkoulua hienona!

Yliopistoja vihattiin koska niistä tuli ”herroja” ja hyvätulosia jotka on tietenkin ”kieroja, valehtelijoita ja huijareita”.

Tämä koko ilmiö kulkee nimellä HERRAVIHA.

Missä oli emäntäkoulu vielä 1990-luvulla? Opetushallituksen mukaan niitä ei ollut, joten oliko kyseessä joku yksityinen laitos, jossa opinnot piti maksaa itse?

Esim. Vetelissä on ollut:

https://yle.fi/uutiset/3-6730475

OPH:n mukaan ei ollut emäntäkoulu, toimittaja on oikaissut kirjoituksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Tämä fraasi "talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan" pätee vain kutsumattomiin yllätysvieraisiin. Jos ei halua vieraita passata, ei kutsu vieraita! On aivan käsittämättömän hävytöntä kutsua vieraita ja laittaa heidät siivoamaan ja passuuttaa itseään.

Jaksat sitten miesvieraita passata ja palvella, mutta miniöitä et siedä?

Osaatko lukea? Teksti alkaa "Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita...". Jos joku ei ole tervetullut, häntä ei kutsuta. Miniöitä ei siis kutsuta, joten "vieras on poissa".

Mitä osaa tekstistä ei joko osaa lukea tai et lainkaan ymmärrä? Ei-tervetullutta ei kutsuta paikalle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Tämä fraasi "talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan" pätee vain kutsumattomiin yllätysvieraisiin. Jos ei halua vieraita passata, ei kutsu vieraita! On aivan käsittämättömän hävytöntä kutsua vieraita ja laittaa heidät siivoamaan ja passuuttaa itseään.

Jaksat sitten miesvieraita passata ja palvella, mutta miniöitä et siedä?

Osaatko lukea? Teksti alkaa "Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita...". Jos joku ei ole tervetullut, häntä ei kutsuta. Miniöitä ei siis kutsuta, joten "vieras on poissa".

Mitä osaa tekstistä ei joko osaa lukea tai et lainkaan ymmärrä? Ei-tervetullutta ei kutsuta paikalle!

Tämä on varmaan juhannusraadannasta ärtynyt ja väsynyt anoppi.  ;)

Tämä on ollut pitkään aikaan yksi viihdyttävimmistä ketjuista!

Juhannuksena syödään perinneruokia, etenkin juureslaatikoita ja rosollia. Ainoa ongelma on se, että niiden raaka-aineita ei tuohon aikaan ole saatavissa. Väliäkö hällä, saadaan aikaan urbaanilegenda Satakunnasta.

Anoppi ei kutsu miniä juhannuksena käymään, josta alkaa kirjoittelu, että olet kamala ihminen, älä kutsu, jos et ole viitsinyt itse siivota (no kun se anoppi ei alunalkaenkaan ole kutsunut).

Sukuperinteen vuoksi vain miehet saavat ruokaa, tämä on aina ollut näin. Tosielämässä emäntä on ollut se, joka ruuan annostelee, jos siitä on pulaa.

JNE

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Tämä on saanut paljon alapeukkuja.

Miksi?

Ei kelpaa sekään ettei tarvi miniän eikä pojankaan tulla juhannuksena.

Eli pitäisi toivotella kovasti tervetulleeksi, keksiä hauskaa ja passata ja sietää hapanta miniää jos suvaitsevat tulla. Ja olla hiljaa jos eivät tulekaan ettei syyllistä tms.

Ei , kuulkaa kun niillä appivanhemmillakin on oma elämä jota ei tarvi enää mullistaa aikuisten lasten ja näiden puolisoiden vuoksi.

Eikä tarvi tähän vetää mitään vanhainkotia ja siellä käymistä tai käymättä jättämistä.

Ette te sinne käymään tule kuitenkaan oli miten oli.

Olisko siinä aloittajan kertoman sinänsä kansatieteellisesti kiintoisan muinaisagraarisen raatamisjuhannuksen ja passuuttamiseksi tulemisen välissä jotain harmaan sävyjä?

Jos itse kutsuu niin voi samalla kertoa mitä on tarjolla ja kuinka usein ja kertoa että tuokaa lisägrillattavaa ja esim. omat lakanat. Tiskaus- ja saunanlämmitysapua tietenkin sopii odottaa, mutta ei päiväkausien pitovalmisteluita suursiivouksineen.

Me olemme vähän tuollaisia "koti kuntoon" -tyyppejä, mutta meille ei ole kenenkään pakko tulla, eikä vieraat osallistu näihin töihin. Fiksut vieraat osallistuvat tietenkin ruuanlaittoon ja päivittäiseen siistimiseen, mutta he ovatkin ihan omasta halustaan tulleet vierailulle. Meillä siivotaan aina perusteellisesti ennen vieraiden tuloa, ja vieraat saattavat viipyä pitkäänkin, joten kyllä he osallistuvat päivittäisiin kotitöihin. Kun on enemmän porukkaa koossa, niin tehtävät jaetaan kaikkien kykenevien kesken, eikä kukaan ole valittanut. Aikaa on jäänyt kaikkeen mukavaan mikä lomanviettoon kuuluu. Oikuttelijoita ja hapannaamoja loman pilaajat ei ole meillä näkynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ollut pitkään aikaan yksi viihdyttävimmistä ketjuista!

Juhannuksena syödään perinneruokia, etenkin juureslaatikoita ja rosollia. Ainoa ongelma on se, että niiden raaka-aineita ei tuohon aikaan ole saatavissa. Väliäkö hällä, saadaan aikaan urbaanilegenda Satakunnasta.

Anoppi ei kutsu miniä juhannuksena käymään, josta alkaa kirjoittelu, että olet kamala ihminen, älä kutsu, jos et ole viitsinyt itse siivota (no kun se anoppi ei alunalkaenkaan ole kutsunut).

Sukuperinteen vuoksi vain miehet saavat ruokaa, tämä on aina ollut näin. Tosielämässä emäntä on ollut se, joka ruuan annostelee, jos siitä on pulaa.

JNE

Täh? Meillä ainakin on juureksia saatavana ympäri vuoden, joten ei rosollin teko juhannuksena jää tekemättä, jos sitä välttämättä haluaa. Puolisoni haluaa joskus lihapullien kanssa rosollia oli vuodenaika mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei anoppi ja nämä lapset ja heidän puolisot, jotka asuvat täällä, voisi tehdä tätä juhannussiivousta valmiiksi? Miksi täytyy odottaa juhannusaattoon ja vasta sitten alkaa suursiivous. Koko päivä siivotaan ja illalla sauna ja sitten ne makkarat. Siinä kaikki!

Ja huomenna kuudelta aamulla anoppi kolistelee hereille kuorimaan lanttuja ja tekemään rosollia.

Nämä ei mm pidä ihan normaalina, jos aikuinen käy uimassa.

Ap

Jouluruokia juhannuksena?

Ei vaan nämä on paikalliset pitoruuat, joita laitetaan kaikissa juhlissa. Karjalanpaistia tai naudanpaistia, lanttu-, porkkana- ja maksalaatikot, rosolli, italiansalaatti, lihapullat, vuohenjuusto, graavilohta ja silliä.

Mutta kun suurin osa pitää tehdä juhannuspäivänä! Me naiset ollaan keittiössä kuudesta aamulla että ruoka on valmista klo 14.

Miehet ei saa tulla keittiöön. Ap

Mun mies on Kaakkois-Euroopasta ja siellä miehet saa tulla keittiöön. Heidän kuuluu auttaa. Tosin kun käännäävät loput valmistelut jää naisille. Sitten kun krapulasta selviävät niin miehet siivoavat. Naiset ovat shokissa herätessään kun miehet ovat siivonneet häpeissään kaiken.

No ei vissiin Suomessa, tasa-arvon ihmemaassa.

Välillä tosiaan ihmetyttää, miksi Suomi on olevinaan tasa-arvon mallimaa. Olin käymässä Portugalissa ennen koronaa, ja siellä miehet tekivät jopa enemmän ruokaa kuin naiset, yhtä lailla siivosivat ja hoitivat lapsia. Varsinkin se lasten leikittäminen tuntui niiden miesten mielestä olevan hauskaa ja touhusivat tuntikaupalla, eikä naama nurinpäin niin kuin suomalaiset miehet tekevät.

Hommahan jatkuu tällaisena niin kauan , KUN ME SUOMALAISET NAISET kasvatamme poikamme passattaviksi ja tyttömme passaamaan.

Olen mummin ominaisuudessa tehnyt lapsenlapsilleni erittäin selväksi , tytölle ja pojalle, että kodin työt kuuluvat kaikin tavoin molemmille. Siivoukset, pyykin pesut, ruuan laitot, tiskit , ruohonleikkuut ja renkaanvaihdot. Se on siinä. Osaavat nuo taidot jo teininä.

Kaikki kestää aikansa. Minua edeltävä sukupolvi on esim. istunut syömään vasta, kun miehet ja lapset ovat syöneet, sen mitä jäljelle on jäänyt. Naiset seisoo keittiössä valmiina antamaan lisää ruokaa muiden syödessä. Näin ollut sekä mulla että systerillä anoppilassa, joista toinen ollut syvällä Savossa ja toinen Kymenlaaksossa.

Onko meillä oikeasti kirjoittamassa joku, joka on syntynyt 1800-luvulla?

Olen syntynyt 1967 ja äitini syö vasta kun kaikki muut ovat syöneet. Pohjois-Suomi.

Tuo on puhtaasti huonoa käytöstä äidiltäsi, pelkkää huomionhakuisuutta.

Lapsena ihmettelin miksei mummu koskaan syönyt muun porukan kanssa, istui keittiön nurkassa ja söi sitten myöhemmin. Teininä sitten uskalsin kysyä kun häntä hoidin. Hän oli suht’isosta maalaistalosta kotoisin mutta talo ei ollut mikään varakas ja talon naiset opetettiin siihen että ensin ruokittiin fyysiseen työhön lähtevät eli talon miehet, rengit ja navettapiika ja sen jälkeen söi pikkuväki (talon lapset) ja viimeiseksi emäntä. Ihan käytännön ja nälkävuosien opettamana. Ja ne jotka ovatSuomen historiaan perehtyneet niin tämä tapa oli hyvin yleinen. Niin juu ja emännän jälkeen ruokaa sai syytinkiläiset.

Mummuni ihan viimeisinä vuosina malttoi tulla yhteiseen pöytään mielikseni ja piti siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Tämä fraasi "talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan" pätee vain kutsumattomiin yllätysvieraisiin. Jos ei halua vieraita passata, ei kutsu vieraita! On aivan käsittämättömän hävytöntä kutsua vieraita ja laittaa heidät siivoamaan ja passuuttaa itseään.

Jaksat sitten miesvieraita passata ja palvella, mutta miniöitä et siedä?

Luepa ajatuksella.

Tällä kirjoittajalla on poikia joilla on vaimoja/ tyttöystäviä jotka siis ovat naisia.

Tuskin hän haluaisi katsoa naama mutrussa vierailevia vävyjäkään.
Usein vaan pakkaa olemaan niin että vävyt eivät mökötä vaan keksivät itse tekemistä ja hauskaa .

Usein vävyiltä ei odotetakaan aamusta iltaan rehkimistä vastoin tahtoaan. Tässä ketjussa on pääasiallisena aiheena ollut se, että miniän oletetaan tekevän suursiivousta ja ruuanlaittoa urakkameiningillä. Normaalit ihmiset ilman muuta osallistuvat hommiin, harvemmassa on ne, jotka naama mutrussa istuvat ja odottavat palvelua. 

Höpö höpö.

Jos joskus maailmassa on ollut tyylinä odottaa miniältä suursiivousta tms niin enpä usko enkä ole nähnyt että näin olisi enää nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä viettäisi juhannusta anopin mökillä mistään hinnasta. Haluan helpon, kivan, työleirittömän, ötökättömän, sisävessallisen keskikesän juhlan joten luvassa on cityjuhannus kotosalla grillaten ja kotini mukavuuksists nauttien - suosittelen!

Ei ole mökki, vaan maatalo, jossa asuu anoppi, appi, ja mun miehen kaksi sisarusta perheineen. Tässä on siis kaksi päärakennusta ja ihan kamalasti siivottavaa :(

Ap

En suostuis mistään hinnasta tollaseen urakkaan.

Kuihtunut ruusu kirjoitti:

Tuttua, tuttua . Niin monta asiaa..

Ennen oli kahdet verhot, kesällä vaaleat harvaksi kudotut tai pitsiverhot, talvella tummemmat ja paksummat. Katto kuului ainakin meillä ripsua puhtaaksi (hämähäkinseiteistä?? Ym) ainakin juhannukseksi lehtioksilla. Olen 1960-luvulla syntynyt, vanhat vanhemmat.

Juhannuskoivut laitettiin pääoven molemmin puolin.

Juhannusvihdat tehtiin, ja puhtaat matot lattialle. Talkkunaa ja viiliä syötiin meillä, silliä ja perunaa(ei vielä uusia), ruisleipää ja ensimmäiset salaatinlehdet upotettiin kermakastikkeeseen. Meillä juhannus oli juhla, viimeisiä saatettiin siivota aamupäivällä. Mutta sitten myöhemmin anppila..

Niin, anopilla. Samassa kunnassa, mutta heillä maatalo. Minun vanhempani kävivät palkkatyössä, kesällä oli 3viikkoa lomaa. Isä oli kaupungista, ja tottunut nauttimaan kesästä maalla. Mutta maatalossa kesä oli totista työntekoa. Ikuisesti muista juhannusaaton, jolloin aiv-tornissa levitin rehua. Happo kirveli, oli kuuma, pääskyset suhisivat yllä. 200km päässä isovanhempai odottivat meitä juhannuksenviettoon, mutta appi lähti hakemaan kihlattuni kanssa aina vain yhden rehukuorman lisää.. Vihdoin anoppi tuli huutelemaan, että päästä ne nuoret jo lähtemään.

Tämä 1980-luvun puolivälissä

Laiskan leipä ei levene.

Laiska se töitään luettelee.

Laiska työn huomiseen lykkää.

Akka on köyhän miehen renki.

Akka se talon pittää, ja akka se talon hävittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä täällä haukutte sukuanne? Tuo on oikea nykyajan tyyli, että pitää parjata muita, vaikka kirjoituksesta päätellen ap on täysi tollo. Mitä nautintoa saatte siitä, että pääsette pilkkaamaan muita?

Ap on työssäkäyvä ihminen, jolla on oikeus kesälomaan. Sukulaiset ovat törkeitä, kun vaativat siivoamaan.

Tajuatteko Ap ja sinä että maatalossa on kesäisin aivan hirveästi töitä ?

Niitä ei voi siirtää minkään niinkin turhan takia kuin juhannus.

Työt on tehtävä silloin kun ne pitää tehdä.

Siksi siivous on aattona ja illalla sitä hiukan juhlistetaan mutta mitään kolmen päivän laiskottelua ei voi pitää.

Voi myös olla että kevät- ja alkukesän töiden jälkeen on väsynyt eikä jaksa mitään ihmeellistä juhlimista.

Onkohan vanhoilla naisilla ja vanhoilla miehillä seksielämää? Vanha on yli 65-vuotias ikäloppu. Eli elävätkö nämä parisuhteessa asuvat pariskunnat selibaatissa vai onko yli 65-vuotiailla vielä jonkinlaista sänkykamarielämää? Onko vanhoilla naisilla hiekkaa pi##ussa niin kuin kuulee usein sanottavan? Ja ovatko vanhat miehet impotentteja?