Lue keskustelun säännöt.
Käyttämättömät, autioituvat talot ja mökit
Omistatko talon tai mökin joka on tyhjillään? Tai tunnetko jonkun joka omistaa? Kiinnostaisi kuulla syitä siihen, miksi rakennuksia jätetään hoitamatta ja hiljaa paikalleen rapistumaan. Eikä ole tarkoitus arvostella ketään. On vain sääli nähdä etenkin maaseudulla kulkiessa kerta toisensa jälkeen selkeästi hylättyjä rakennuksia. Niistäkin kai pakolliset kulut juoksee kokoajan ja arvokin tippuu mitä pidempään on hoitamatta. Pelkääkö ihmiset että joutuvat vastuuseen jos talosta löytyykin vaikka hometta? Kyllähän rakennuksia voi myös myydä pelkän tontin hinnalla / purkukuntoisena. Entä onko joku kohdannut sitä, että välittäjät eivät halua ottaa kohdetta myytäväksi? Olisi mielenkiintoista lukea keskustelua, kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta. :)
Kommentit (736)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette laita niitä taloja vuokralle?
Kyllä niitä hyviäkin vuokralaisia löytyy. On kai se nyt parempi että talossa asuu joku kuin on tyhjillään. Toki onhan se törkeä temppu ottaa ensiksi vuokralaiset kunnostamaan kotia ja sitten irtisanoa kun paikka menee myyntiin. Jos osoittautuu hyväksi vuokralaiseksi niin miksi irtisanoa ne?Tästä onkin vielä vähän täällä keskusteltu, hyvä pointti.
Tunnearvoselitys: Moni näistä autioista taloista on tosiaan autioina siksi, että omistajat pitävät niitä museoina. Hyvin usein tilanne on se, että kyseista paikkaa ei olla täysimittaisesti käytetty edes omana vapaa-ajan asuntona, koska se on ollut hoitokodissa olevien vanhusten koti. Näissä tapauksissa taloissa ei voi muuttaa mitään, tai niiden olemassaolon syy häviää. Jos vaarin tuoli siirretään edes eri nurkkaan, asetelma rikkoutuu eikä muisto enää palaa.
Taloudellinen selitys: Jos paikka on tärkeä itselle ja sinne halutaan vielä palata, silloin vuokralle antaminen on vähän liian suuri riski. Harva näistä tässä ketjussa mainituista paikoista on mikään plug&play-asunto, johon vain kannetaan tavarat sisään ja asutaan. Vanhoissa taloissa on mitä moninaisimpia taloteknisiä ratkaisuja, joihin ei välttämättä edes voi antaa mitään yleispätevää ohjekirjaa eri tilanteiden varalle. Välillä on itsekin vaikea sanoa, mikä on paras toimintatapa, mutta koska talo on oma ja tuttu, parhaan tavan toimia voi etsiä varovasti kokeilemalla. Tuntemattomaan vuokralaiseen on vaikea luottaa yhtä paljon. Jos vuokralainen vaikka lämmittää hormia liikaa ja se halkeaa, koko paikka voi palaa. Toisaalta se hormi voi olla jo nyt haljennut, vanhasta talosta ei koskaan tiedä, ja vuokralaisen häkäkuolema olisi sitten oma vika.
Toisaalta näistä paikoista ei ole odotettavissa mitään jättimäisiä vuokrasaatavia, lähinnä pari satasta kuussa tai pelkkä juoksevien kulujen kattaminen. Jos vuokralainen asuessaan käyttää vettä kuten modernissa kerrostaloasunnossa käytetään, paikka voi asumisen aikana pilaantua turbovauhdilla sen sijaan että pysyisi paremmassa kunnossa. Tai jos vuokralainen ei kevättulvien aikaan huomaa, että kellariin on päässyt sulamisvettä (minkä omistaja itse kävisi vuosittain tarkastamassa talon ollessa omassa hallussa), talo voi alkaa tuhoutua vaikka olisi muuten pysynyt kunnossa. Isoja riskejä tuottoon nähden.
Jos vuokralle omakotitalon laittaa niin hyvähän se on perinpohjaisesti käydä vuokralaisen kanssa läpi kaikki asiat että on erilaista asua ok-talossa kuin kerrostalossa. Laaja vuokrasopimus missä on vielä erikseen kirjattu kaikki mahdolliset asiat. Omistaja saisi näyttää ja selittää talosta asiat ja kysyä että onko ymmärrystä ja aikomusta pitää huolta talosta.
Onhan se myös toki niinkin että harva haluaa asua talossa kuin talossa niinkuin hotellissa ettei saa mitään kulumisjälkiä tulla ja edes tauluja tai hyllyjä seinälle laittaa.
Itselle on tulossa perintöä kun olen vanhempi, en aio ottaa vastaan koska en halua lähteä riitelemään ja kyseinen paikka on umpihomeessa ja ennestään riitainen perikunnan paikka. En aio ottaa riesaksi.Mitään muutako perintöä ei ole kuin se talo kun kieltäydyt perinnöstäsi
No eipä ole tiedossa muuta perintöä, maat on myyty jo vuosia sitten, sitäkin oli vielä 4 hehtaaria vuosituhannen alussa. Mitä järkeä on itsellään pitää osuutta umpilahosta ja homeisesta rötisköstä? Ennestäänkin perikunta riitelee siellä. Muut luulevat olevansa jotenkin etuoikeutettuja ja yhtä pidetään mustana lampaana jolla ei ole käyttöoikeuksia ja se sattuu olemaan minun isä. Toki omaa tyhmyyttään on jättänyt maksamatta kuukausittain juoksevia kuluja kyseisestä paikasta, mutta ei varmasti ole huvittanut maksaakaan kun aina on saanut kuulla vain kettuiluja ja märinää asiasta jos toisesta. Puita pitäisi tehdä mutta seuraavaksi sanotaan että niitä ei saisi käyttää. Asenne on ollut tyyliin "et saa täällä olla etkä viettää aikaa" ja muut sanelee millon saavat olla siellä ja jakavat muille oman tahdon mukaan niitä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Me serkukset, seuraava perikunta, ei olla missään tekemisissä keskenään.
Parempi vaan antaa tuollasen paikan mennä. Mitä järkeä lähteä vänkäämään asiasta, tuollasesta röttelöstä. Onneksi yleensä perikunnan jälkeinen sukupolvi ymmärtää luovuttaa pois kun ei ole mitään vahvaa tunnesidettä niinkuin niillä jotka ovat paikassa oman lapsuutensa viettäneet.
Minulla ei ole mitään kiinnostusta lähteä hevosmuurahaisten ja tupajumien lahottamaa taloa lähteä kunnostamaan kun en ole siellä vuosiin ollut enkä aio enää mennä. Riitaahan siitäkin tulisi kun meidän muksut on "vieraiden kakaroita" ja samalla toista serkusta paapotaan ja hänellä on kyllä oikeus käydä siellä ja viettää aikaa siellä.
Kyllähän itselläkin paikkaan muistoja liittyy, mutta ne ei ole niin merkittäviä että näkisin hyödyn suuremmaksi kuin haitan. Jossain kohtaa pitäisi ihmisten joko ymmärtää luovuttaa tai tehdä jotain asialle mistä itsekin hyötyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysi kautta 11 keskustelu poistui jälleen kerran tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
"Lähes arvoton", eli ei arvoton. Ei kaikki havittele talokaupoilla itselleen voittoa. Moni haluaa vaan pitkäaikaisen varman kodin, jota saa mieleisekseen laittaa.
Arvoton, jos ja kun kukaan ei suostu edes lähes ilmaiseksi ostamaan. Sellaisia kiinteistöjä riittää pilvin pimein ympäri Suomea.
nämä maalle muuttavat omatoimiset vuokralaiset tuhoovat lopunkin talon noilla minä tein remonteilla pyytelevät vielä korvauksia tekemästään "remontista" tuhosta.
avuttomia haihattelijoita kirjoitti:
nämä maalle muuttavat omatoimiset vuokralaiset tuhoovat lopunkin talon noilla minä tein remonteilla pyytelevät vielä korvauksia tekemästään "remontista" tuhosta.
Ei hätää, jos otat perinnön vastaan niin pitää ottaa koko perintö eli meren rannalla olevan mökin lisäksi se 1980-luvun omakotitalo, jonka sähkölämmityksen sinä maksat, kukaan ei niitä halua ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TAI sitten niitä ei kenenkään kannata alkaa korjata tai rakentaa uutta tilalle. Muuttotappiokunnassa kaukana kaikesta valmiitkin talot voivat olla vain jotain 20-30 000 euron arvoisia, koska kukaan ei halua sinne asumaan ja mökiksi ei välttämättä kelpaa, koska tolkuttoman kaukana kaikesta ja rumalla tontilla.
Ei sinne kannata uutta rakentaa, tuolla kiinteistöjen hintatasolla.
Fakta ap on, että maaseutu autioituu kovaa vauhtia, ja kiinteistöjen hinnat ovat - tietysti aivan sijainnista riippuen - mahdollisesti todella surkeat. Silloin ei kannata korjata, eikä rakentaa uutta tilalle.
täähän on äärimmäisen hyvä mahdollisuus sellaiselle, joka sinne haluaa asumaan. kyllä niitäkin on.
Näin on. Muutettiin 2020 tänne 20 kilometrin päähän lähimmästä 1000 asukkaan kyläkeskuksesta. 90-luvulla rakennettu, sisältä täysin rempattu 200 neliön omakotitalo, 1,5 ha tontti omalla kaivolla jne... 90 000 euroa.
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Jos ajokortti löytyy, niin ei mitään järkeä maksaa nykymarkkinoilla toistasataa tuhatta jostain pöytälaatikkoa muistuttavasta kerrostalokaksiosta.
Kiva, kun löysitte itsellenne mieleisen asuinpaikan. Minua ei tuonne saisi muuttamaan millään rahalla. Asuminen on mahdollista niin pitkään, kun itsellä säilyy ajokyky. Sulan maan aika vielä menisi, mutta talvi ei missään nimessä. Lapsilla on koulut, kaverit ja harrastukset kaukana. Itse asun mieluummin neliöistä tinkien hyvällä sijainnilla mitä keskellä ei mitään.
höpö höpö. kyllä moni osaa tehdä remonttia eikä pilaa mitään taloa.
ette ahneet kateelliset halua myydä toiselle edullisesti mitään.
pitää saada kauheat rahat.
kirjoitin eräseen palstaan ja kyselin. moniko muuttaisi vanhaan taloon maalle jonka saisi vaikka eurolla.
nyt tullut vastauksia kyllä.... 3567 kpl.
tässä näette maajussit että maalle on tulijoita kunhan myytte ne tonttinne ja talonne vaikka sillä eurolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaanen saa tehdä omalle omaisuudelleen mitä tahtoo. Ei kuulu muille.
Usein halvempaa antaa rapistua ja lahoa kuin myydä ja maksaa ostajalle korvauksia jälkikäteen. Ei ole taloa mistä ei vikoja löytyysi. Voi valita naapurinsa itse kun ei myi
Vierailija kirjoitti:
Mitä te maajussit pidätte miitä taloja tyhjinä
Myyntiin edullisesti.
Pääsee köyhempikin muuttamaan maalle.
Tontti yleensä 20 30 aaria hinta vaan 1 e.. .ja uudet asukkaat kiittävät sekä maaseudelle tulee uusia asukkaita.
Mutta hölmöt kateelliset ahneet maajussit ei myy mitään halvalla vaikka itse saa joka vuosi tukia.
Ei ne ole mitään maajussien omistamia taloja vaan perikuntien, joiden elossa olevat jäsenet asuvat ties missä. Siihen tarvitaan joku aktiivinen, joka laittaa asiat pyörimään, mutta aina löytyy joku perikunnan jäsen, joka vitkuttaa asioita ihan tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette laita niitä taloja vuokralle?
Kyllä niitä hyviäkin vuokralaisia löytyy. On kai se nyt parempi että talossa asuu joku kuin on tyhjillään. Toki onhan se törkeä temppu ottaa ensiksi vuokralaiset kunnostamaan kotia ja sitten irtisanoa kun paikka menee myyntiin. Jos osoittautuu hyväksi vuokralaiseksi niin miksi irtisanoa ne?Tästä onkin vielä vähän täällä keskusteltu, hyvä pointti.
Tunnearvoselitys: Moni näistä autioista taloista on tosiaan autioina siksi, että omistajat pitävät niitä museoina. Hyvin usein tilanne on se, että kyseista paikkaa ei olla täysimittaisesti käytetty edes omana vapaa-ajan asuntona, koska se on ollut hoitokodissa olevien vanhusten koti. Näissä tapauksissa taloissa ei voi muuttaa mitään, tai niiden olemassaolon syy häviää. Jos vaarin tuoli siirretään edes eri nurkkaan, asetelma rikkoutuu eikä muisto enää palaa.
Taloudellinen selitys: Jos paikka on tärkeä itselle ja sinne halutaan vielä palata, silloin vuokralle antaminen on vähän liian suuri riski. Harva näistä tässä ketjussa mainituista paikoista on mikään plug&play-asunto, johon vain kannetaan tavarat sisään ja asutaan. Vanhoissa taloissa on mitä moninaisimpia taloteknisiä ratkaisuja, joihin ei välttämättä edes voi antaa mitään yleispätevää ohjekirjaa eri tilanteiden varalle. Välillä on itsekin vaikea sanoa, mikä on paras toimintatapa, mutta koska talo on oma ja tuttu, parhaan tavan toimia voi etsiä varovasti kokeilemalla. Tuntemattomaan vuokralaiseen on vaikea luottaa yhtä paljon. Jos vuokralainen vaikka lämmittää hormia liikaa ja se halkeaa, koko paikka voi palaa. Toisaalta se hormi voi olla jo nyt haljennut, vanhasta talosta ei koskaan tiedä, ja vuokralaisen häkäkuolema olisi sitten oma vika.
Toisaalta näistä paikoista ei ole odotettavissa mitään jättimäisiä vuokrasaatavia, lähinnä pari satasta kuussa tai pelkkä juoksevien kulujen kattaminen. Jos vuokralainen asuessaan käyttää vettä kuten modernissa kerrostaloasunnossa käytetään, paikka voi asumisen aikana pilaantua turbovauhdilla sen sijaan että pysyisi paremmassa kunnossa. Tai jos vuokralainen ei kevättulvien aikaan huomaa, että kellariin on päässyt sulamisvettä (minkä omistaja itse kävisi vuosittain tarkastamassa talon ollessa omassa hallussa), talo voi alkaa tuhoutua vaikka olisi muuten pysynyt kunnossa. Isoja riskejä tuottoon nähden.
Jos vuokralle omakotitalon laittaa niin hyvähän se on perinpohjaisesti käydä vuokralaisen kanssa läpi kaikki asiat että on erilaista asua ok-talossa kuin kerrostalossa. Laaja vuokrasopimus missä on vielä erikseen kirjattu kaikki mahdolliset asiat. Omistaja saisi näyttää ja selittää talosta asiat ja kysyä että onko ymmärrystä ja aikomusta pitää huolta talosta.
Onhan se myös toki niinkin että harva haluaa asua talossa kuin talossa niinkuin hotellissa ettei saa mitään kulumisjälkiä tulla ja edes tauluja tai hyllyjä seinälle laittaa.
Itselle on tulossa perintöä kun olen vanhempi, en aio ottaa vastaan koska en halua lähteä riitelemään ja kyseinen paikka on umpihomeessa ja ennestään riitainen perikunnan paikka. En aio ottaa riesaksi.Näin voi varmasti toimia, jos paikka on suhteellisen ok-kuntoinen ja toimiva. Ja näin tehtäisiin, jos vaikka muuttaisimme ulkomaille ja pistettäisiin tämä oma okt:mme vuokralle.
Mutta perikunnan talossa on valtavan paljon sellaista mahdollista yllätystä, mitä ei edes itse välttämättä tiedetä. Kaivon kansi on vaihdettu viimeksi 20+ sitten, joten se voi olla laho. Kellarin portaat olivat huonossa kunnossa jo silloin kun minä olin lapsi, niitä ei ikinä siitä syystä käytetty ja kellariin menevää ovea ei saanut avata. Rotanmyrkkyä on ehkä vielä jossain jäljellä, vaikka kaikki on poistettu mitä on löydetty.
Olisi ihan hirveää, jos taloon muuttaisi vuokralainen, jolle tulisi vaikka joskus käymään sukulaisperhe, joiden lapsi sitten putoaisi mädän kannen läpi sinne kaivoon ja hukkuisi. Tai jotain muuta mitä ei tässä kohtaa pysty ennalta arvaamaan, mutta jonka osaa kyllä itse arvata ne kriitiset 5 min ennen vahinkoa, mutta vuokralainen ei välttämättä mitenkään. Jos noin kävisi, minua ei kyllä lohduttaisi vaikka papereissa lukisi mitä. En myöskään usko, että oikeusasteissa sitten tositilanteessa välttämättä olisi vuokranantaja vapaa vastuusta, vaikka papereihin olisi jotain paikan huonosta kunnosta kirjattukin. Käytännössä ei varmasti ole ok vuokrata vaarallista paikkaa asumiskäyttöön, jos asiasta joudutaan jälkikäteen riitelemään.
Veikkailen että rakennusvalvonta määräisi talon käyttökieltoon jos tietäisi että portaat ovat noin huonot.
Ihmettelen kyllä tuota asennetta että käytetään mutta ei korjata? Kyllähän ne portaat täytyis korjata eikä vaan todeta että kellariin ei voi tosta mennä kun portaat on lahot. Jos muu talo on hoidettu samalla asenteella niin aika purkukuntoinen on. Joo eikä tuollaista vuokraisi kuin hullu.
Kunnat ovat alkaneet kartoittaa rakennuskantaa läpi saadakseen lisää kiinteistöveroja. Siinä on sitten mukava maksella lisää kiinteistöveroja purkukuntoisista rakennuksista.
Sanon kyllä alapeukkujen uhalla että mielestäni hylätyt purkukuntoiset talot ja ulkorakennukset pitäisi nykyistä herkemmin määrätä purettavaksi tai korjattavaksi. Kiinteistön omistajalla on vastuu että rakennukset ovat turvallisia eivätkä ne rähistyvät rotiskot ole kenellekään hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omistamme perikunnan mökin. Paikka on tärkeä, mutta minulla ei ole autoa, jolla pääsisin siellä käymään. Haluaisin kovasti. Sisaruksillani taas ei ole aikaa tai halua. Olen yrittänyt pyytää, että menisimme yhdessä edes yhdeksi päiväksi kesässä vanhempiemme rakentamalle mökille, mutta ei heillä ole aikaa.
Yksinäiselle ihmiselle, jolla ei ole autoa eikä auttavia ihmisiä, jotka kuskaisivat, tilanne on kamala. Olen ihminen, jonka kanssa ei jostain syystä haluta viettää aikaa ja jota ei kukaan halua auttaa, päinvastoin. Mutta yksin olet ihminen...
Kyllähän aikuinen ihminen nyt ilman autoakin pääsee mökille. Polkupyörä junan tai bussin kyytiin ja mökkiä lähimmälle paikkakunnalle. Sieltä ostetaan eväät matkaan ja sitten reippaasti polkien mökille. Saa käyttää toki myös sähköpyörää.
Näin sivuhuomautuksena niin tämä on sama tapa jota tietyt yksityisautoilua vastustavat tahot luulevat oikeasti käytettävän mökkimatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakamaton kuolinpesä eli talolla on monta omistajaa. Kuolinpesä on haluttu mahdollisesti pitkään pitää jakamattomana.
Meidän suvussa pyörii yksi talo käyttämättömänä tämän vuoksi. Kuolinpesä jätettiin jostain syystä jakamatta joskus 80-luvulla. Ostajia talolle olisi, mutta kukaan ei uskalla alkaa selvittelemään kuolinpesää kun se on vuosikymmenien aikana melkoisesti paisunut. Tiedä miten isot kulut siitä tulisi.
Tuohan onkin fiksua. Jätetään ongelmat seuraavalle sukupolvelle, toki jos ei ole omia jälkeläisiä niin sitten se on veljen/sisarusten lasten ongelma. Ei se siitä helpommaksi tule kun aikaa kuluu ja kuolinpesän osakkaatkin alkavat kuolla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset kaksi koronavuotta olisivat olleet kuolinpesille hyvää aikaa realisoida maaseudun kiinteistojä. On ollut poikkeuksellisen hyvä kysyntä kesämökeille ja hyväkuntoisille okt-taloille. Nyt markkinat taas hiljenemään päin. Metsätila- ja puukaupan hintataso on edelleen korkea, se kannattaa hyödyntää.
Meidän suvussa myytiin pois tila jossa oli vanha 50-luvun välttävän kuntoinen omakotitalo ja jopa oma pieni rantakaistale huonokuntoisella rantasaunalla ja metsää yli hehtaari. Aika halvalla se meni vaikka etäisyyttä Helsinkiin on alle 80km. Ihmiset haluavat oikean kesämökin eivätkä vanhaa taloa jossa on kyllä melkoinen rahareikä remontteineen ja öljylämmityksineen.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset kaksi koronavuotta olisivat olleet kuolinpesille hyvää aikaa realisoida maaseudun kiinteistojä. On ollut poikkeuksellisen hyvä kysyntä kesämökeille ja hyväkuntoisille okt-taloille. Nyt markkinat taas hiljenemään päin. Metsätila- ja puukaupan hintataso on edelleen korkea, se kannattaa hyödyntää.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin riskit kasvaa metsämaan osalta. Erilaiset tuholaiset ja taudit yleistyvät, lumikuorma katkoo puita, kenties myös maastopalot aikanaan lisääntyvät jne. Tämän näki hyvin eteläisessäkin Suomessa tänä talvena, kun runsas lumentulo katkoi valtavan määrän kasvatusiässä olevaa metsikköä, koskaan en ole todistanut näin massiivisia tuhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion tulisi auttaa tätä tilannetta jotenkin. Ei ole kenenkään etu että maaseutu autioituu ja lahoaa. Ei kukaan turistikaan tule katsomaan jotain umpeenkasvanutta ryteikköistä metsää. Kuinka moni suomalainen mökkelijäkään haluaa mökkitien varrelle pelkkää risupeltoa?
Ihailen teitä kaikkia jotka olette pelastaneet vanhan talon! Vaatii rohkeutta.
Tämä.
Suomen hiljainen, puhdas maaseutu on sellainen matkailuvaltti, jota ei kovin monessa maassa ole.
Me ihmiset olemme kaikki samanlaisia. Haluamme joskus olla hiljaisuudessa ja tehdä asioita käsillämme. Vaikkapa kantaa järvestä vettä sinne saunaan. Keski-Euroopassakin on miljoonia lapsia, jotka eivät ole ikinä tehneet niin.
Olisi varmaan matkailuvaltti 70- luvun pittoreski maalaisyhteisö.
Mutta sitä yhteisöä ei enää saa takaisin, maikka mitä tekisi.
Pikkutilat eivät elätä ketään, elinkeinorakenne ja yhteiskunta on muuttunut niin, että paluuta ei ole.
Näitä yhteisöjä voisi kyllä auttaa palautumaan. Varsinkin nyt etätyöbuumin aikaan. Helsingin yksiön hinnalla saa kauniin järvenrantatalon pikkukaupungista. Minä ainakin haluan mökkikyläni säilyvän elinvoimaisena.
Innostuin vähän tästä 70-luvun kylämeiningistä. Olen itse kotoisin maalaiskylästä joka alkoi pikkuhiljaa kuihtua kun harva kylän lapsista jäi pitämään kotitilaa.
Nämä tyhjilleen jäävät talot voisi vuokrata kotimaisille matkailijoille tai ulkomaisille eksoottista toimintalomaa etsiville.
Kylän koulussa voisi järjestää aktiviteetteja, kentällä höntsyjalkkista yms mitä välitunneilla pelattiin. Kyläkauppa, ravintola. Läheisellä rannalla rantakalatapahtuma, juhannuskokko, uimakoulu..
Pitäisi olla kylällä elinkeinotoimintaa muutenkin, että infra pyörisi, mm. se kyläkauppa.
Kuvitellaan, että valtio alkaisi tukea tätä toimintaa jotenkin.
Pitäisi olla takeet kokonaisten kylien noususta jaloilleen vastoin vuosikymmeniä jatkunutta ja viime vuosina kiihtynyttä kaupungistumiskehitystä.Aikamoinen riskisijoitus valtiolta.
Sanoisin, että löisi vetoa kuolleen hevosen puolesta.
Mielestäni valtio, tai kunnat, ihan miten se nyt järkättäisiin, voisivat ihan hyvin kokeilla mitä tapahtuu jos muutama talo jostain vielä elävän kylän lähettyviltä lunastetaan ja kunnostetaan, (ajatukseni oli että suureksi osaksi oppilastyönäytteinä) ja huutokaupataan tai vuokrataan kunnan kesämökeiksi. Ei tietenkään mitään metsäsuolla lahoavaa latoa valittaisi tähän projektiin.
Tässä olisi monta hyvää puolta. Lunastus tehtäisiin myyjälle helpoksi eikä tarvitsisi pelätä että joku yksityinen alkaa oikeudessa tapella jostain homeisesta seinäpurusta. Ostaja taas saisi asiantuntevasti korjatun ja kunnolla kuntotarkastetun talon. Pikkukaupungit ja kylät saisivat lisää asukkaita ja kesäasukkaita.
Suurin osa taloista on 50- luvulla lauta-pururakenreelka tehtyjä ja 60-80- luvulla laajennettuja ja modernisoituja valesokkelisäsiivellä.
Sitten 60-70- luvun valesokkelitaloja.
Melko pommeja varsinkin jos ovat olleet asumatta vuosia.
Idylliset turmelemattomat hirsitalot kuivalla hiekkamaalla ja kookkaiden sokkelikivien päällä ovat perin harvinaisia.
Monta hutia ovat kunnat muutenkin lyöneet, kun ovat lähteneet investoimaan oletettuun asukastulvaan.
En ole italialaisissa maalaiskylissä käynyt, mutta olettaisin näiden lahjoitettavien talojen olevan yksinkertaisia ja kivirakenteisia.
Leudossa ilmastossa ei tarvita kosteutta kerääviä ja homehtuvia eristeitä
Harvinaisia ovat, muttei näillekään muuttotappiokunnissa ostajia jonoksi ole.
Meidän taloa oli myyty pitkään ennen kuin ostimme pois rapistumasta. Meidän mielestä aivan täydellinen kohde, koska lähes mitään muuta ei oltu 90 vuoden aikana tehty kuin laitettu uutta tapettia seiniin aina kymmenen vuoden välein. Perinnekorjataan pikku hiljaa, eikä tarvitse huolia homeesta tms. pullotalojen pulmista.
Näiden kanssa vain ei monikaan viitsi alkaa tusata. Rahaa palaa, vaikka suurimman osan työstä tekisi itse ja vanhasta talosta löytyy aina jotain "vikaa" ja "yllätyksiä". Kaikki ostajat eivät osaa niihin suhtautua ikätalon ominaisuuksina vaan pykätään valitusta ja hinnanalennusvaatimusta myyjälle, vaikka tolloimmankin pitäisi tajuta, ettei lähes 100-vuotias voi olla enää aivan moitteettomassa kunnossa. Ymmärrän siis hyvin, etteivät ihmiset uskalla vanhoja taloja myydä.
Ratkaisu ongelmaan olisi, että tiettyä vanhemman käytetyn kaupassa ei olisi vastuita. Määriteltäisiin ikäraja, esim. 10 vuotta, jota vanhempien kiinteistöjen kaupassa ei myyjän vastuuta enää olisi. Kaikkein hulluinta on, että vastuullinen on nimenomaan se kiinteistön viimeisin omistaja, vaikkei hänellä olisi osaa eikä arpaa vaurioiden syntyyn, eikä.oteta huomioon, että monet nykyisin riskirakenteiksi luokiteltavat ovat olleet ennen aivan hyväksyttyjä ja yleisiä rakennustapoja. Kuten sanoin, ei ole ihme, että talojen annetaan mieluummin mädäntyä paikalleen kuin myydään millään rahalla. Riski joutua maksumieheksi on liian suuri.
Just näin pitäisi olla, että näille rötisköille joku oma luokka, että ostetaan siinä kunnossa kuin on myyntihetkellä ja myyjän vastuu pois. Hinta kunnolla alas. Alle kymppitonni. Enempää niistä ei saa. Uskokaa nyt.
Siellä on joukossa kyllä paljon muitakin kuin rötisköjä ja monet vanhat talot ovat todella hyvillä paikoilla, sillä ennen on pyritty rakentamaan mahdollisimman kuivalle, poispäin talosta viettävälle tontille. Ongelma on se, ettei näitä hyväkuntoisiakaan vanhoja taloja uskalleta myydä välttämättä edes sillä tontin hinnalla, koska Suomessa lain silmissä ostaja on todella vahvoilla, vaikka kauppakirjassa olisi yritetty sulkea kaikki porsaanreiät ja hintakin olisi nimellinen. Lausekkeet tyyliin "myydään siinä kunnossa kuin on" eivät ole lain silmissä päteviä, jos ostaja keksii jostain "virheestä" valittaa siinä vaiheessa, kun hoksaa, ettei minusta olekaan vanhan talon pitäjäksi tai remonttibudjetti paukkuu ennen kuin on päästy kunnolla alkuunkaan (niin kuin se näiden kanssa tekee 9 tapauksessa 10).
Kiitos niiden uusavuttomien kaupunkilaispölvästien, joilla on ruusunpunainen unelma punaisesta tuvasta ja perunamaasta, idyllistä, joka ei vaadi mitään ylläpitoa, eikä tarjoa mitään yllätyksiä missään vaiheessa, talovanhusten omistajat mieluummin antavat kauniiden rakennusten lahota pois kuin uskaltautuvat edes kokeilemaan myymistä. Maalaisjärki on katoava luonnonvara nyky-Suomessa ja sitä vaaditaan vanhan talon ostajalta p a l j o n. Tällainen talo ei ole asunto, vaan elämäntapa. Jollei sitä ole sisäistänyt, kannattaa pysyä siellä kerrostalokopissa ja keskittyä vain haaveilemaan maalaisidyllistä.
En ottaisi edes ilmaiseksi jotain vanhaa taloa maalla kesäpaikaksi. Hirveä työ ja ylläpito ja remonttikustannukset ja silti se olisi ankeaa.
Ennemmin otan pankista lainaa ja ostan 2000-luvulla rakennetun sopivan pienen mökin järven rannalta ja alle 2 tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Sellaisella kesämökillä viihtyisin. Terveisin nelikymppinen.
Meidän kylällä on montakin autiotaloa, osa tosi huonossa kunnossa, osa vähän paremmassa. Lähin autiotalo on ollut tyhjillään noin 20 vuotta, silloin viimeinen asukas muutti palvelutaloon kylälle ja pian kuolikin pois. Ja miksikö perikunta ei ole myynyt/vuokrannut taloa? Se pitäisi remontoida isosti ja isolla rahalla, ennen kuin sinne voi kukaan muuttaa asumaan. Ei normi-ihmisellä ole näin isoja rahoja kun on jo asunto-ja autolaina ym. maksettavana ennestään. Toiseksi, talo on osa jotain vanhaa sukumaatilaa, johon varsinkin suvun vanhimmilla liittyy paljon muistoja ja tunteita. Ei tämmöstä paikkaa voi myydä pois suvusta, vaikka siellä tällä hetkellä ei haluta edes kesää viettää. Kolmanneksi, talo on toimivan maatilan läheisyydessä. En keksi ihan helpolla, että kuka haluaisi siihen lehmän paskan hajuun ja traktorin pörinään asumaan. Että tällaisia syitä voi olla sille, että maaseudulla talot jäävät tyhjilkeen
Vierailija kirjoitti:
Jakamattomat ja riitaiset kuolinpesät ovat pahimpia. Asunto-osakkeita, omakotitaloja ja vapaa-ajan asuntoja pidetään vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä tyhjillään ja asumattomana.
Hellanlettas mitään EI voi myydä, jos se MillaKerttuJaniPetteri haluaa talon ostaa ja muuttaa sinne asumaan. Asunnot ja mökit on säilötty täyteen vuosikymmenien aikana turhaa tavaraa. Osa vanhuksista on sairaalloisia himohamstraajia.
Asumattomista asunnoista ja taloista maksetaan sähkölaskua, vakuutusmaksua, vastiketta, vesimaksua, jätevesimaksua, kiinteistöveroa ja tiemaksua. Aivan turhaan. Kukaan ei oikeasti tarvitse taloa. Kesällä joku käy parina päivänä. Kuolinpesissä riidellään, kuka maksaa laskut, kuka leikkaa kesällä nurmikot ja kuka tekee talvella lumityöt.
Kuolinpesien pitäisi ottaa yhteyttä kiinteistönvälittäjään. Pitää laittaa turhat autiotalot, asunto-osakkeet, metsätilat ja muut turhat kiinteistöt myyntiin. Asunnot ja vapaa-ajan asunnot voi myydä vaikka purkukuntoisena. Loppuu turhat kulut ja ainainen riitely.
Tässä on se ongelma että joku homeinen talo pienellä tontilla jossain keskellä ei mitään on sellainen kohde jota ei kukaan halua edes ilmaiseksi. Ja vaikka sen talon purkaisi pois ja pihan siistisi ja yrittäisi myydä pelkkää tonttia niin eipä se kyllä silti ketään kiinnostaisi. Liian pieni metsätilaksi, liian kaukana omakotitontiksi, liian tylsä mökkipaikaksi. Hieman surullista mutta näin se nyt vaan menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeettomien rakennusten purku on myös nykyisillä kierrätyssäädöksillä tehty niin kalliiksi että intoa purkaa ei ole. Pyysin tarjousta n.60 neliön puurunkoisesta mökistä ja vastaus oli n. 10000 euroa. Mädäntykööt siinä. Naapurikunnassa on vähän väljempi tulkinta asioista. Siellä purkujätteet saa maatuvilta osin haudata. Ei oo ihan tasapuolinen systeemi
Taas ihan huuhaata. Jätteiden käsittelyyn ja ympäristön hoitoon on kyllä ihan valtakunnalliset määräykset, ei mitään enää haudata mihinkään. Kaikki pitää lajitella. Siksi se purkaminen maksaa.
Tottakai on olemassa säädökset asiasta, mutta kyse onkin niiden tulkinnasta ja valvonnasta. Kuntien vaihteleva käytäntö on fakta
Näin voi varmasti toimia, jos paikka on suhteellisen ok-kuntoinen ja toimiva. Ja näin tehtäisiin, jos vaikka muuttaisimme ulkomaille ja pistettäisiin tämä oma okt:mme vuokralle.
Mutta perikunnan talossa on valtavan paljon sellaista mahdollista yllätystä, mitä ei edes itse välttämättä tiedetä. Kaivon kansi on vaihdettu viimeksi 20+ sitten, joten se voi olla laho. Kellarin portaat olivat huonossa kunnossa jo silloin kun minä olin lapsi, niitä ei ikinä siitä syystä käytetty ja kellariin menevää ovea ei saanut avata. Rotanmyrkkyä on ehkä vielä jossain jäljellä, vaikka kaikki on poistettu mitä on löydetty.
Olisi ihan hirveää, jos taloon muuttaisi vuokralainen, jolle tulisi vaikka joskus käymään sukulaisperhe, joiden lapsi sitten putoaisi mädän kannen läpi sinne kaivoon ja hukkuisi. Tai jotain muuta mitä ei tässä kohtaa pysty ennalta arvaamaan, mutta jonka osaa kyllä itse arvata ne kriitiset 5 min ennen vahinkoa, mutta vuokralainen ei välttämättä mitenkään. Jos noin kävisi, minua ei kyllä lohduttaisi vaikka papereissa lukisi mitä. En myöskään usko, että oikeusasteissa sitten tositilanteessa välttämättä olisi vuokranantaja vapaa vastuusta, vaikka papereihin olisi jotain paikan huonosta kunnosta kirjattukin. Käytännössä ei varmasti ole ok vuokrata vaarallista paikkaa asumiskäyttöön, jos asiasta joudutaan jälkikäteen riitelemään.