Puhutaanko "eliittilukioista" missään muualla kuin pk-seudulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.

Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.

Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta. 

Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀

Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.

Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin. 

Tää on täyttä tuubaa. Hyväosaiset käyttää pääosin julkisia päiväkoteja Suomessa ja yksityisissä päiväkodeissa on paljastunut useissa tapauksissa ongelmia, joihin viranomaiset on joutuneet puuttumaan. Yksityiset päiväkoditkin saa julkista rahaa ja voittoa tavoitellaan lasten ja henkilökunnan kustannuksella.

Yliopistokoulutus on laajentunut Suomessa vasta 1960-luvulta lähtien ja suurin osa opiskelijoista ei ole mitenkään monennen polven akateemisia. Vaikka korkeakoulutus tilastollisesti periytyy, moni opiskelija ei omaa akateemista taustaa. Se johtuu siitä, että nykyään korkeakouluissa opiskelee paljon suurempi osa kansasta kuin ennen.

Hassua, että lukuisat yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat ihan eri mieltä kuin sinä. Oma lapseni on muuten yksityisessä päivähoidossa. Päiväkodin kieli on englanti. Jokaisen lapsen vanhemmat ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Sekoitat ilmeisesti nyt päiväkodiessa nämä palvelusetelipaikat ja ihan vapaan markkinan yksityiset päiväkodit. 

Mitä tulee yliopisto-opiskelijoiden perhetaustaan, niin äärimmäisen harvassa duunaritaustainen on. Hype oli 60 - 70 -luvuilla, mutta se tyssäsi. Nykyisin yliopistossa opiskelevilla on käytännössä aina akateemiset vanhemmat. Säätykierto on rikki, on ollut jo jonkun aikaa. Näkyy ehkä viiveellä juuri ensimmäisen polven akateemisten suosimilla aloilla kuten teknillisillä aloilla ja siellä maakunnissa. 

Tämä ei taaskaan pidä paikkaansa. Suomi on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä säätykierron maista ja kaikissa yliopistoissa opiskelee myös duunaritaustaisia.

Mikä tuo kuvitelmasi on siitä, että teknillisillä aloilla koulutus periytyisi vähemmän? Joitakin vuosia sitten oli vertailu, jossa silloinen TKK oli se korkeakoulu Suomessa, jonka opiskelijoilla oli kaikkein useimmin korkeasti koulutetut vanhemmat. Jos tilanne on tästä muuttunut, sulla on varmaan tutkimustietoa jolla tämän voit osoittaa?

Mitä tulee omaan lapseesi, varmaan tajuat ettet millään voi tietää hänen koko ikäluokkansa tilannetta. Suurin osa hyväosaisten lapsista käy kunnallisessa päivähoidossa ihan samalla tavalla kuin käyvät julkisia kouluja.

Kauppatieteissä ja taidealoilla 80% opiskelijoista tulee akateemisista perheistä. Esim. lääketiede elitistyy kovaa kyytiä. 

Mikähän on lähteesi? Kun minä löysin Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimuksen, jonka mukaan eniten periytyy arkkitehtuuri ja eräät tekniikan alat ja toisaalta esim. kuvataiteet oli siellä häntäpäässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki

LukioKeskiarvo (pakolliset)Kokelaita

Etelä-Tapiolan lukio6.12129

Ressun lukio5.77149

Helsingin normaalilyseo5.6178

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133

Meneekö niin, että L on seiska, E kutonen jne? Jos menee niin hämmentävän huonosti noista kirjoitetaan poislukien Etelä-Tapiola. Eli karkeasti ajatellen puolet suoriutuu tuota heikommin. Siten M ja C ovat tyypillisiä arvosanoja noiden lukioiden kokelailla. Miten liki kympin keskiarvolla peruskoulusta päässyt taantuu c:n ja m:n ylioppilaaksi?

Noin se menee ja sille olenkin nauranut jo pitkään. Itse olen vantaalaisesta "paskalukiosta" ylioppilaaksi päässyt ja oma pakollisten k.a. 5,7. Peruskoulussa olin kasin ja ysin oppilas läksyjä tekemättä ja kokeisiin lukematta. Lukiossa sama linja muutoin,  mutta muutaman viikon loppukiri tein. Ja en todellakaan ole älykäs. Ehkä sitten peruskolussa kymppejä on jaeltu vasemmalle ja oikealle.

Se onkin keskiarvo, sen sinun käymäsi lukion keskiarvo on varmaan aika paljon alhaisempi. Ei se silti tarkoita, etteikö näistäkin lukioista osa kirjoittaisi hyvin...

Oiskohan Puolalanmäen lukio Turun seudun "eliittilukio"? yleislinjan ka jatkuvasti yli 9 ja mm. viime vuonna ja 2018 yo-vertailun 6. sija, aika samoissa esim. SYK:n kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki

LukioKeskiarvo (pakolliset)Kokelaita

Etelä-Tapiolan lukio6.12129

Ressun lukio5.77149

Helsingin normaalilyseo5.6178

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133

Meneekö niin, että L on seiska, E kutonen jne? Jos menee niin hämmentävän huonosti noista kirjoitetaan poislukien Etelä-Tapiola. Eli karkeasti ajatellen puolet suoriutuu tuota heikommin. Siten M ja C ovat tyypillisiä arvosanoja noiden lukioiden kokelailla. Miten liki kympin keskiarvolla peruskoulusta päässyt taantuu c:n ja m:n ylioppilaaksi?

Keskiarvosta ei voi mitenkään päätellä hajontaa. Peruskoulun arvosana ei tule yo-kirjoitusten perusteella, joten taantumastakaan ei voi sanoa mitään. Itse kyllä luulisin, että edes kympin keskiarvolla ei kirjoiteta C-M:n papereita lukion alussa.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.

Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.

Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.

9,15 on vielä aika kesyä kun vertaa moneen pk-seudun lukioon. Märsky ei todellakaan ole eliittilukio.

Kyllä se sellaiseksi lasketaan:

https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eliittilukiossa-opiskelulla…

Ylen lukiovertailussa Mäkeleänrinteen eli Märskyn lukio on sijalla 85. Ei minusta mitään eliittiä vaan hyvä keskinkertainen lukio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.

Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.

Myrskyn liikuntapuoli on se "eliitti".

Ja sehän on vain sana. Onhan Helsingissä eliitttiperuskoulujakin. Esim Tapanilan ala-aste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki

LukioKeskiarvo (pakolliset)Kokelaita

Etelä-Tapiolan lukio6.12129

Ressun lukio5.77149

Helsingin normaalilyseo5.6178

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133

Meneekö niin, että L on seiska, E kutonen jne? Jos menee niin hämmentävän huonosti noista kirjoitetaan poislukien Etelä-Tapiola. Eli karkeasti ajatellen puolet suoriutuu tuota heikommin. Siten M ja C ovat tyypillisiä arvosanoja noiden lukioiden kokelailla. Miten liki kympin keskiarvolla peruskoulusta päässyt taantuu c:n ja m:n ylioppilaaksi?

Keskiarvosta ei voi mitenkään päätellä hajontaa. Peruskoulun arvosana ei tule yo-kirjoitusten perusteella, joten taantumastakaan ei voi sanoa mitään. Itse kyllä luulisin, että edes kympin keskiarvolla ei kirjoiteta C-M:n papereita lukion alussa.

eri

En tiedä miten nykyään. Ennenaikaan peruskoulusta pääsi oman koulun lukioon alhaisemmilla arvosanoilla. Muualta tuleville oli lukioon korkeampi keskiarvoraja.

Omalla kotipaikkakunnallani oli kaksi lukiota ja myös linjaus että kaikki hakijat, keskiarvosta riippumatta, otetaan sisään. Vaikea olisi ollut puhua eliittilukiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.

Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.

Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.

Mielestäsi urheilijat ovat eliittiä?

Tuolla on sellaiselia jotka menestyvät sekä urheilussa korkealla tasolla että koulussa erittäin hyvin. Voinee kutsua myös eliitiksi.

Mutta ei sinne urheilulinjalle pääse pelkällä keskiarvolla. Toki älyttömän korkea oli tuo 16,22 pisteen raja, mitä Märskyyn vaadittiin urlun puolelle. Joku n. 130 oppilaspaikkaa (vrt. Oulun Kastelliin 40 paikkaa, alin sisään oikeuttanut pistemäärä 15,83). Siellä on nuorisomaajoukkueurheilijoita varmaan iso osa ja lopuillakin täytyy keskiarvon olla yli 9,5 luokkaa.

Ihmiset eivät taida ymmärtää, mikä eliittilukio oikeasti on. Tieteellisissä piireissä joissa esim. tutkitaan lukioiden tasoja, on eliittilukioille ihan tarkat kriteerit.

Kyse on enemmästä kun vaan keskiarvosta. Lisäksi mukaan lasketaan opettajapätevyys, luokkakoot, kurssitarjonta, arvosanat kirjoituksissa, prosentuaalinen määrä opiskelijoita jotka pääsevät suoraan jatko-opiskelemaan jne.

Usein arkikielessä eliittilukioksi mielletään yli 9 keskiarvon lukiot, mutta keskiarvovaatimukset heittävät tosi paljon vuodessa riippuen hakijoista, jonka takia se ei ole validi mittari.

Esimerkkinä Etelä-Tapiolan lukio. Viime vuonna keskiarvo tippui roimasti ja jäi jopa paikkoja täyttämättä, vaikka kyse on Espoon kovatasoisimmasta lukiosta. Miksi? Koska Otaniemeen avattiin uusi lukio ja nuoriso haki sinne, kun olivat tottuneet, ettei Etikseen ole mahdollisuuksia ilman 9.5 keskiarvoa.

Ei puhuta. Omalla keskiarvolla aikanaan olisin päässyt mihin vaan Suomen lukioon. Menin kotikaupunkini ainoaan, ja siellä ei oikeastaan ole keskiarvorajaa. Yhtälailla täältä pääsi hyville aloille opiskelemaan. Esim. ryhmässäni kaikki lääkiksestä haaveilleet opiskelevat nykyään lääkiksessä.

Eliittlukion täytyy olla myös eräänlainen instituutio ja oppilaat "tunnetaan":

Ressulainen - Kyllä

Märskyläinen - Joo

Norssilainen - Mikä ettei

Etelä-Tapiolan lukiolainen - ei tod.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki

LukioKeskiarvo (pakolliset)Kokelaita

Etelä-Tapiolan lukio6.12129

Ressun lukio5.77149

Helsingin normaalilyseo5.6178

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133

Noihin siis pääsi alle kutosen keskiarvolla?

Mietipä nyt uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.

Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.

Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.

Mielestäsi urheilijat ovat eliittiä?

Tuolla on sellaiselia jotka menestyvät sekä urheilussa korkealla tasolla että koulussa erittäin hyvin. Voinee kutsua myös eliitiksi.

Mutta ei sinne urheilulinjalle pääse pelkällä keskiarvolla. Toki älyttömän korkea oli tuo 16,22 pisteen raja, mitä Märskyyn vaadittiin urlun puolelle. Joku n. 130 oppilaspaikkaa (vrt. Oulun Kastelliin 40 paikkaa, alin sisään oikeuttanut pistemäärä 15,83). Siellä on nuorisomaajoukkueurheilijoita varmaan iso osa ja lopuillakin täytyy keskiarvon olla yli 9,5 luokkaa.

Märsky on urheilulukio isolla U:lla. Opiskelijavalinnan pisteytys on rakennettu niin, että Suomen parhaat nuoret urheilijat saadaan otettua sisään, jos heidän keskiarvonsa on vain yli 7,5. Esim. ikäluokkansa maailman huipputasoa edustava ka 7,5 urheilija saa tarvittaessa täydet 10 urheilupistettä ja hän pääsee 17,5 pisteellä sisään. Toisaalta jos esim. ka 10,0 oppilas ei ole SM tasoa lajissaan, niin urheilupisteet jäävät alle viiden ja Märskyn urheilulinja kannattaa unohtaa.

Märskyä ei voi verrata yleislukioihin eikä "eliittilukioihin". Se on monellakin tavala oma maailmansa, jota vain urheilijat ymmärtävät. Siellä Suomen urheilun nuori eliitti opiskelee 4-vuotisen lukion, jossa useimmilla urheiluun menee enemmän aikaa kuin opiskeluun. Esim. tuore ylioppilas, Olympialaisissa edustanut voimistelija Rebecca Gergalo käytti viikossa treeneihin 36 tuntia ja opiskeli lukion siinä ohessa. Märskyn idea on mahdollistaa tämä. Märskyjä ei voisi vähempää kiinnostaa vertailut maan parhaisiin yleislukioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.

Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.

Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta. 

Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀

Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.

Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin. 

Jos nuori ei itse opiskele, niin ei sitä riittävän hyvää todistusta tule. Ihan sama mikä koulu on kyseessä.

Kiinnostaa nostaa tätä ja kysellä vähän fiiliksiä ja tietoa, mikä tilanne on nyt.