Lue keskustelun säännöt.
Puhutaanko "eliittilukioista" missään muualla kuin pk-seudulla?
15.06.2020 |
Onko Tampereella, Turussa tai Oulussa mitään tiettyä, johon hikarit hakee?
Kommentit (76)
Kaksi tärkeintä puheenaihetta näiden "eliittilukiolaisten piirissä": Mitä vanhemmat tekevät työkseen ja millä Helsingin alueella perhe asuu....
Nimim. "Kokemusta on"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
Kirjoituksissa sija 131.
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Eliittilukioita ei ole Suomessa muualla kuin Helsingissä. Muualla on enemmän keskivertoisia maakunta- ja maalaislukioita. Jos siis esim Oulussa asuva haluaa laittaa lapsensa eliittilukioon on muutettava Helsinkiin. Mutta Helsingin eliittilukioihin pääsevät vain ne paremmat ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Samaahan tuo aiemmin linkattu tutkimuskin kertoo.
Ehkä noiden eliittilukioden paras puoli on se, että samanhenkiset oppilaat kerääntyvät samaa kouluun. Jossain yläasteella on voinut olla tukalaa paremmilla oppilailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aalto-yliopiston tutkimuksessa eliittilukioksi nimetään: Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukiot.
"Tutkijat käyttävät tässä yhteydessä eliittilukio-termiä oppilaitoksista, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimpia vuosina 2000–2008."
Ei Märsky ole enää tuossa korkeimpien keskiarvojen joukossa, ei tosin Etelä-Tapiolakaan.
Tampereen lyseon lukio (RELLU) 8.92
Tampereen lyseon lukio (RELLU) IB-linja 9.19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eliittilukioita ei ole Suomessa muualla kuin Helsingissä. Muualla on enemmän keskivertoisia maakunta- ja maalaislukioita. Jos siis esim Oulussa asuva haluaa laittaa lapsensa eliittilukioon on muutettava Helsinkiin. Mutta Helsingin eliittilukioihin pääsevät vain ne paremmat ihmiset.
On niitä yli 9:n keskiarvoa vaativia muissakin kaupungeissa, ainakin Tampereella ja Turussa. Kirjoituksissa on parhaimman 20:n joukossa aina useita lukioita pk-seudun ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
9,15 on vielä aika kesyä kun vertaa moneen pk-seudun lukioon. Märsky ei todellakaan ole eliittilukio.
Kyllä se sellaiseksi lasketaan:
https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eliittilukiossa-opiskelulla…
20 vuotta sitten. Nykyään ei pärjää listauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
jopo kirjoitti:
Tampereen lyseon lukio (RELLU) 8.92
Tampereen lyseon lukio (RELLU) IB-linja 9.19
Tampereen klassillinen lukio, luonnontiedelinja 9,59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Samaahan tuo aiemmin linkattu tutkimuskin kertoo.
Ehkä noiden eliittilukioden paras puoli on se, että samanhenkiset oppilaat kerääntyvät samaa kouluun. Jossain yläasteella on voinut olla tukalaa paremmilla oppilailla.
Tässä ollaan jo oikeilla jäljillä, mutta vain osittain. Yläasteen kokemukset liki kympin oppilaana vaihtelevat monien tekijöiden mukaan. Eliittikouluissa on tietty ilmapiiri ja se sopii osalle, osalle taas ei. Pelkkä keskiarvo ei vielä takaa hyvää lukiokokemusta. Itse päätin aikanaan hakeutua erikoislukioon eliittilukion sijaan, vaikka keskiarvo riitti Helsingissä sinä vuonna minne vain. En ollut kärsinyt yläasteella hikarin maineesta vaan tulin toimeen yhtälailla nelosen oppilaiden kuin muiden kympin tyttöjen kanssa.
Eliittilukioiden tutustumiskäynneillä oli vanhempia mukana päällepäsmäröimässä ja näiden vanhempien lapset olivat mukana lähinnä statisteina. Muutenkin ilmapiiri jo tutustumiskäynnillä tuntui väärältä ja hakeuduin mieluummin samoista asioista kiinnostuneiden pariin kuin suorituskeskeiseen ympäristöön. Myöhemmin lukioaikanani ja sittemmin Aallossa opiskellessani törmäsin usein näihin eliittilukiolaisiin ja jokainen kohtaaminen vahvisti mielikuvaani siitä, että olin tehnyt oikean ratkaisun. Eliittilukiot ovat varmasti hyvä paikka opiskella monelle, mutta niihin tarvitaan keskiarvon lisäksi tietty persoonallisuus viihtymiseen. Käsite ressulainen sisältää paljon muutakin kuin keskiarvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Ressua voi sanoa "eliittilukioksi", koska oppilaat ovat osaamiseltaan maan eliittiä – Ressu on ollut kolmen parhaat arvosanat kirjoittaneen suomalaislukion joukossa 20 vuotta. Oppilasaines ei tule "yläluokasta" vaan ympäri pääkaupunkiseutua ja kauempaakin Suomesta.
Märsky on Suomen paras urheilulukio, jonne haetaan urheiluansioilla. Opiskelijat ovat tyypillisesti lajiensa nuorten SM-mitalisteja. Pienempi osa Märskyistä tulee yleislinjalle, jonka keskiarvoraja on korkea siksi, että sitä kautta pyrkii lähinnä urheilijoita, jotka eivät ole aivan päässet urheilupisteillä. Urheilijat ovat tavoitteellisia nuoria ja heistä monet menestyvät myös koulussa. Myös Märsky kerää opiskelijoita maantieteellisesti laajalta alueelta.
T: Märskyn ja Ressun vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin.
Tää on täyttä tuubaa. Hyväosaiset käyttää pääosin julkisia päiväkoteja Suomessa ja yksityisissä päiväkodeissa on paljastunut useissa tapauksissa ongelmia, joihin viranomaiset on joutuneet puuttumaan. Yksityiset päiväkoditkin saa julkista rahaa ja voittoa tavoitellaan lasten ja henkilökunnan kustannuksella.
Yliopistokoulutus on laajentunut Suomessa vasta 1960-luvulta lähtien ja suurin osa opiskelijoista ei ole mitenkään monennen polven akateemisia. Vaikka korkeakoulutus tilastollisesti periytyy, moni opiskelija ei omaa akateemista taustaa. Se johtuu siitä, että nykyään korkeakouluissa opiskelee paljon suurempi osa kansasta kuin ennen.
Joo, Märsky on ehkä urheilulukiona eliittiä, mutta ei todellakaan "akateemisesti". STT:n vertailussa peräti häntäpäässä, esim. 2015 vasta sija 300, kun lukioita yhteensä 379.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin.
Tää on täyttä tuubaa. Hyväosaiset käyttää pääosin julkisia päiväkoteja Suomessa ja yksityisissä päiväkodeissa on paljastunut useissa tapauksissa ongelmia, joihin viranomaiset on joutuneet puuttumaan. Yksityiset päiväkoditkin saa julkista rahaa ja voittoa tavoitellaan lasten ja henkilökunnan kustannuksella.
Yliopistokoulutus on laajentunut Suomessa vasta 1960-luvulta lähtien ja suurin osa opiskelijoista ei ole mitenkään monennen polven akateemisia. Vaikka korkeakoulutus tilastollisesti periytyy, moni opiskelija ei omaa akateemista taustaa. Se johtuu siitä, että nykyään korkeakouluissa opiskelee paljon suurempi osa kansasta kuin ennen.
Hassua, että lukuisat yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat ihan eri mieltä kuin sinä. Oma lapseni on muuten yksityisessä päivähoidossa. Päiväkodin kieli on englanti. Jokaisen lapsen vanhemmat ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Sekoitat ilmeisesti nyt päiväkodiessa nämä palvelusetelipaikat ja ihan vapaan markkinan yksityiset päiväkodit.
Mitä tulee yliopisto-opiskelijoiden perhetaustaan, niin äärimmäisen harvassa duunaritaustainen on. Hype oli 60 - 70 -luvuilla, mutta se tyssäsi. Nykyisin yliopistossa opiskelevilla on käytännössä aina akateemiset vanhemmat. Säätykierto on rikki, on ollut jo jonkun aikaa. Näkyy ehkä viiveellä juuri ensimmäisen polven akateemisten suosimilla aloilla kuten teknillisillä aloilla ja siellä maakunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Entä muut sun lukiokaverit? Kuinka moni pääsi lääkisoikiskauppikseen?
Jatkanpa.
Kova on pisteraja Mäkelänrinteelle urheilupuolellekin, 16,22. Ei sinne tosiaan pääse ilman maajoukkuemeriittejä kovin helpolla tai keskiarvon pitää olla lähellä kymppiä. Urlun hakuperusteethan jakautuva siten, että max 10 p tulee keskiarvosta, max 5 lajiliitolta ja loput max 5 sitten "koulun antamia pisteitä", tämä vaihtelee kouluittain. Voi olla fyysisiä testejä (yleensä on, koronakeväänä välttämättä ei), haastatteluja, muuta koulun harkintaa. Lajiliittopisteytyksestä sen verran, että ilman yhtään maajoukkueleiriä voi urheilija saada max 3 p, viiteen pisteeseen pitää olla jo lajissaan maailman kärkitasoa (toki hieman suhteuttaen siihen, mikä on Suomen taso maailmalla eli kaikki pesäpalloilijat eivät saa automaattisesti 4,5 - 5 pistettä)