Puhutaanko "eliittilukioista" missään muualla kuin pk-seudulla?
Onko Tampereella, Turussa tai Oulussa mitään tiettyä, johon hikarit hakee?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan, niistä samoista Suomen eliittilukioista, jotka ovat nämä nimenomaiset pääkaupunkiseudun lukiot. Niistä kirjoitetaan tieteellisissä artikkeleissakin, ne eivät siis ole vain helsinkiläinen tapa kutsua hyviä lukioita vaan käsite.
Muualla Suomessa on sen verran vähän väkeä (ja siten lukiolaisia), ettei niistä oikein saa koottua elinkelpoista eliittilukiota. Kaikki vähänkään lukupäätä saaneet päätyvät samaan lukioon. Hyvin harva 15-16-vuotias on valmis muuttamaan omilleen eri kaupunkiin lukiota varten. Pk-seudulla on enemmän lukiolaisia, joten niitä voi ryhmitellä eritasoisiin ryhmiin..
Muu Suomi ole niin tiheästi asuttu, että olisi varaa valikoida eliittioppilaita kuten pk-seudulla,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin.
Tää on täyttä tuubaa. Hyväosaiset käyttää pääosin julkisia päiväkoteja Suomessa ja yksityisissä päiväkodeissa on paljastunut useissa tapauksissa ongelmia, joihin viranomaiset on joutuneet puuttumaan. Yksityiset päiväkoditkin saa julkista rahaa ja voittoa tavoitellaan lasten ja henkilökunnan kustannuksella.
Yliopistokoulutus on laajentunut Suomessa vasta 1960-luvulta lähtien ja suurin osa opiskelijoista ei ole mitenkään monennen polven akateemisia. Vaikka korkeakoulutus tilastollisesti periytyy, moni opiskelija ei omaa akateemista taustaa. Se johtuu siitä, että nykyään korkeakouluissa opiskelee paljon suurempi osa kansasta kuin ennen.
Hassua, että lukuisat yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat ihan eri mieltä kuin sinä. Oma lapseni on muuten yksityisessä päivähoidossa. Päiväkodin kieli on englanti. Jokaisen lapsen vanhemmat ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Sekoitat ilmeisesti nyt päiväkodiessa nämä palvelusetelipaikat ja ihan vapaan markkinan yksityiset päiväkodit.
Mitä tulee yliopisto-opiskelijoiden perhetaustaan, niin äärimmäisen harvassa duunaritaustainen on. Hype oli 60 - 70 -luvuilla, mutta se tyssäsi. Nykyisin yliopistossa opiskelevilla on käytännössä aina akateemiset vanhemmat. Säätykierto on rikki, on ollut jo jonkun aikaa. Näkyy ehkä viiveellä juuri ensimmäisen polven akateemisten suosimilla aloilla kuten teknillisillä aloilla ja siellä maakunnissa.
Tämä ei taaskaan pidä paikkaansa. Suomi on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä säätykierron maista ja kaikissa yliopistoissa opiskelee myös duunaritaustaisia.
Mikä tuo kuvitelmasi on siitä, että teknillisillä aloilla koulutus periytyisi vähemmän? Joitakin vuosia sitten oli vertailu, jossa silloinen TKK oli se korkeakoulu Suomessa, jonka opiskelijoilla oli kaikkein useimmin korkeasti koulutetut vanhemmat. Jos tilanne on tästä muuttunut, sulla on varmaan tutkimustietoa jolla tämän voit osoittaa?
Mitä tulee omaan lapseesi, varmaan tajuat ettet millään voi tietää hänen koko ikäluokkansa tilannetta. Suurin osa hyväosaisten lapsista käy kunnallisessa päivähoidossa ihan samalla tavalla kuin käyvät julkisia kouluja.
Turussa Puolalan lukio on eliittilukio. Ollut jo 1990-luvulla, silloin sisäänpääsyn raja oli 9,2. Jos meni musiikkilukion, niin pääsi matalammalla keskiarvolla.
Ennen oli myös Reaalilyswi ja Tuureporin lukio, mutta Ressu siirrettiin lähiöön ja Tuurepori yhdistettiin jonkun muun lukion kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
Mielestäsi urheilijat ovat eliittiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
Mielestäsi urheilijat ovat eliittiä?
Tuolla on sellaiselia jotka menestyvät sekä urheilussa korkealla tasolla että koulussa erittäin hyvin. Voinee kutsua myös eliitiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki
LukioKeskiarvo (pakolliset)KokelaitaEtelä-Tapiolan lukio6.12129
Ressun lukio5.77149
Helsingin normaalilyseo5.6178
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133
Noihin siis pääsi alle kutosen keskiarvolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
Mielestäsi urheilijat ovat eliittiä?
Vaiko elättejä
Savitaipaleen lukio ylsi viidenneksi parhaimmalle sijalle, niin kai tätä alle 4.000 hengen kylän ainoata lukiota voi eittämättä kutsua eliittilukioksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Itsekin olen TKK:lla (Otaniemessä) opiskellut teknillistä fysiikkaa. Itsekin olen peruskoulun ja lukion käynyt maaseudulla ja omalla vuosikurssillani oli opiskelijoita aika lailla väestörakenteen mukaisesti eri puolilta Suomea. Pk-seudulta kotoisin olevista suurin osa oli varmaan näistä eliittilukioista ja Päivölän matematiikkalukiosta oli myös muutamia. Suurin osa oli kuitenkin ihan tavallisista lukioista valmistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Samaahan tuo aiemmin linkattu tutkimuskin kertoo.
Ehkä noiden eliittilukioden paras puoli on se, että samanhenkiset oppilaat kerääntyvät samaa kouluun. Jossain yläasteella on voinut olla tukalaa paremmilla oppilailla.
Niinpä.
Ei mun lapseni mennyt ”eliittilukioon” siksi, että me oltaisiin jotenkin parempaa tai hienompaa porukkaa. Ollaan aivan keskiluokkainen perhe keskimääräisillä tuloilla ja varmaan älynlahjatkin on ihan keskitasoa, ainakin meillä vanhemmilla.
Hän ei vaan itse halunnut mennä oman alueen lukioon, koska on saanut jo kuulla kaikki nämä vuodet haukkuja ja arvostelua siitä, että on hyvä koulussa. Jatkuvaa nälvimistä. Miksi hän olisi halunnut jatkaa sellaisessa koulussa yhtään pidempään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän naurattaa nämä puheet "eliittilukiosta". Lukiolla ei ole muuta roolia kuin varmistaa sellainen yo-todistus että pääsee haluamaansa yliopistoon. Tämä onnistuu ihan mistä tahansa lukiosta jos vain ahkerasti opiskelee. Yliopisto taas on ihan eri maailmasta kuin lukio, jopa amiksen käynyt voi pärjätä yliopistossa paremmin kuin "eliittilukion" käynyt koska ylipistossa opiskelu ja vaatimukset vain niin erilaisia.
Itse kävin lukion 3000 asukkaan maalaiskunnassa, pääsin esim teknilliseen korkeakouluun (TKK) keskiarvoa paremmilla pisteillä alalle jolle ei ole mitenkään helpointa päästä. Lukiokaverini lähti TKK:lle teknistä fysiikkaa opiskelemaan joka yksi vaativimmista ohjelmista.
Huvittaa nämä kaverit, jotka eivät ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Ilmeisesti olet vielä sen teknisen korkeakoulunkin suorittanut jossain maakunnissa eikä ole minkäänlaista kosketuspintaa oppineiston piireihin esim. Helsingissä. Onko sulle ihan vieras maailma sellainen, että kurssikaveri olisikin esimerkiksi kolmannen, neljännen polven akateeminen ja se aikaisempi koulutus tullut yksityiskouluista eikä sieltä peräkylän sadan oppilaan lukiosta.
Eihän niihin sukutaustalla mennä 😀
Mitä itse olen havainnut, niin opettajien lapset ovat usein yliedustettuna, menneistä sukupolvista viis.
Kyllähän niihin mennään. Onko kantautunut korviin sellaisia yhteiskuntatieteellisiä uutisia, että vanhempien koulutustasosta on muodostunut perinnöllistä. Toki aina on joku poikkeus, se akateemisen suvun musta lammas, josta tuli kampaaja tai kampaajasuvusta yliopistolle hakenut biologi, mutta pääsääntöisesti vanhempien koulutustausta ratkaisee. Eroa aletaan lyömään nykyisin jo päiväkodeissa kun yhä useampi hyväosainen laittaa lapsensa ei siihen korttelin paikalliseen julkiseen päiväkotiin vaan vaikkapa sinne ranskankieliseen yksityispäiväkotiin.
Tää on täyttä tuubaa. Hyväosaiset käyttää pääosin julkisia päiväkoteja Suomessa ja yksityisissä päiväkodeissa on paljastunut useissa tapauksissa ongelmia, joihin viranomaiset on joutuneet puuttumaan. Yksityiset päiväkoditkin saa julkista rahaa ja voittoa tavoitellaan lasten ja henkilökunnan kustannuksella.
Yliopistokoulutus on laajentunut Suomessa vasta 1960-luvulta lähtien ja suurin osa opiskelijoista ei ole mitenkään monennen polven akateemisia. Vaikka korkeakoulutus tilastollisesti periytyy, moni opiskelija ei omaa akateemista taustaa. Se johtuu siitä, että nykyään korkeakouluissa opiskelee paljon suurempi osa kansasta kuin ennen.
Hassua, että lukuisat yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat ihan eri mieltä kuin sinä. Oma lapseni on muuten yksityisessä päivähoidossa. Päiväkodin kieli on englanti. Jokaisen lapsen vanhemmat ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Sekoitat ilmeisesti nyt päiväkodiessa nämä palvelusetelipaikat ja ihan vapaan markkinan yksityiset päiväkodit.
Mitä tulee yliopisto-opiskelijoiden perhetaustaan, niin äärimmäisen harvassa duunaritaustainen on. Hype oli 60 - 70 -luvuilla, mutta se tyssäsi. Nykyisin yliopistossa opiskelevilla on käytännössä aina akateemiset vanhemmat. Säätykierto on rikki, on ollut jo jonkun aikaa. Näkyy ehkä viiveellä juuri ensimmäisen polven akateemisten suosimilla aloilla kuten teknillisillä aloilla ja siellä maakunnissa.
Tämä ei taaskaan pidä paikkaansa. Suomi on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä säätykierron maista ja kaikissa yliopistoissa opiskelee myös duunaritaustaisia.
Mikä tuo kuvitelmasi on siitä, että teknillisillä aloilla koulutus periytyisi vähemmän? Joitakin vuosia sitten oli vertailu, jossa silloinen TKK oli se korkeakoulu Suomessa, jonka opiskelijoilla oli kaikkein useimmin korkeasti koulutetut vanhemmat. Jos tilanne on tästä muuttunut, sulla on varmaan tutkimustietoa jolla tämän voit osoittaa?
Mitä tulee omaan lapseesi, varmaan tajuat ettet millään voi tietää hänen koko ikäluokkansa tilannetta. Suurin osa hyväosaisten lapsista käy kunnallisessa päivähoidossa ihan samalla tavalla kuin käyvät julkisia kouluja.
Kauppatieteissä ja taidealoilla 80% opiskelijoista tulee akateemisista perheistä. Esim. lääketiede elitistyy kovaa kyytiä.
Kuopion suurin lukio - Kuopion klassillinen lukio - aloituspaikkoja yli 200 / vuosi (260 kun oma lapseni aloitti ko. lukiossa joitakin vuosia sitten), keskiarvoraja 9,17 ... mutta enpä nyt kovin eliittilukioksi sanoisi, urheilulukio samassa.
Vierailija kirjoitti:
Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki
LukioKeskiarvo (pakolliset)KokelaitaEtelä-Tapiolan lukio6.12129
Ressun lukio5.77149
Helsingin normaalilyseo5.6178
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133
Meneekö niin, että L on seiska, E kutonen jne? Jos menee niin hämmentävän huonosti noista kirjoitetaan poislukien Etelä-Tapiola. Eli karkeasti ajatellen puolet suoriutuu tuota heikommin. Siten M ja C ovat tyypillisiä arvosanoja noiden lukioiden kokelailla. Miten liki kympin keskiarvolla peruskoulusta päässyt taantuu c:n ja m:n ylioppilaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muut kaupungit on niin pieniä että ei. Helsingissä on eliittikouluja Ressu ja Märsky. Muissa voi olla yksittäisiä vähän parempia linjoja.
Eihän tuonne Märskyyn kovin korkeita rajoja ole, viime vuonnakin alle 9:n ja tänä vuonna myös moneen muuhun lukioon oli paljon korkeampi rima.
Sen lisäksi, että Märskyn raja on korkea (tänä vuonna 9.15) on valtaosa oppilaista sm-tason urheilijoita.
Kirjoituksissa sija 131.
Joo, että se siitä eliittilukiosta. Vähintään Top 10:ssä pitäis olla vuosittain, että voidaan puhua kovan luokan lukiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulosten perusteella Helsingin ja samalla koko maan kärki
LukioKeskiarvo (pakolliset)KokelaitaEtelä-Tapiolan lukio6.12129
Ressun lukio5.77149
Helsingin normaalilyseo5.6178
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu5.667
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu5.59133
Meneekö niin, että L on seiska, E kutonen jne? Jos menee niin hämmentävän huonosti noista kirjoitetaan poislukien Etelä-Tapiola. Eli karkeasti ajatellen puolet suoriutuu tuota heikommin. Siten M ja C ovat tyypillisiä arvosanoja noiden lukioiden kokelailla. Miten liki kympin keskiarvolla peruskoulusta päässyt taantuu c:n ja m:n ylioppilaaksi?
Noin se menee ja sille olenkin nauranut jo pitkään. Itse olen vantaalaisesta "paskalukiosta" ylioppilaaksi päässyt ja oma pakollisten k.a. 5,7. Peruskoulussa olin kasin ja ysin oppilas läksyjä tekemättä ja kokeisiin lukematta. Lukiossa sama linja muutoin, mutta muutaman viikon loppukiri tein. Ja en todellakaan ole älykäs. Ehkä sitten peruskolussa kymppejä on jaeltu vasemmalle ja oikealle.
Vierailija kirjoitti:
Eliittilukioita ei ole Suomessa muualla kuin Helsingissä. Muualla on enemmän keskivertoisia maakunta- ja maalaislukioita. Jos siis esim Oulussa asuva haluaa laittaa lapsensa eliittilukioon on muutettava Helsinkiin. Mutta Helsingin eliittilukioihin pääsevät vain ne paremmat ihmiset.
Ihan tavalliset nuoret menevät eliittilukioihin, ei tarvitse olla mitään parempaa väkeä sinne mennäkseen. Keskiarvo ratkaisee.
Kyllä tuohon statusasetteluun riitti pikkukapungissa se että oli kaksi lukiota. Oli se parempi johon kaikki olisivat halunneet ja se huonompi johon matalamman ka:n porukka joutui itkusilmin tyytymään.
Olet todella vahvasti jossain kuplassa 😂