Pahin toisen moka ikäääsi koskien miten sinua on loukattu??! Minä aloitan istuin parturin tuolissa ja yhtäkkiä..
Puheeksi tulee työt ja sanoin vähän kehuskellen, että nyt onkin pidempi loma tiedossa, en tiedä, että hommaa sitä keksisi kun olen tekevää sorttia.... Ikää mulla 43v.. Yhtäkkiä parturin hetken mietiskelyn jälkeen sanoo et monethan rupee tekemää keikkahommia, vaikka onkin vanhuus eläkkeellä. . Tunsin miten kasvoni lehahtivat punaisiksi ja tosiaankin virkavapaalle olin jäämässä. En enää kehdannut korjata ja tehdä tilanteesta vielä kiusallisempaa. Sanoin vain, että niin tottahan tuo on.. Parturi varmaan ihmetteli miksi olin loppuajan niin hiljainen :0
Kommentit (1691)
28v, lyhyenpuoleinen lievästi alipainoinen ja aina luultu nuoremmaksi ja tututkin mieltää "tytöksi", jännä juttu että eilen ekaa kertaa alkon kassa ei kysynyt henkkareita. Olen hämmentynyt ja vähän loukkaantunutkin, selittäkää joku ? :'D
Minä olen 21v nainen ja multa kysyttiin olenko täyttänyt vielä 28v. Siitä asti ahdistanut, että olenko kolmikymppisen näkönen.. :(
Vierailija kirjoitti:
28v, lyhyenpuoleinen lievästi alipainoinen ja aina luultu nuoremmaksi ja tututkin mieltää "tytöksi", jännä juttu että eilen ekaa kertaa alkon kassa ei kysynyt henkkareita. Olen hämmentynyt ja vähän loukkaantunutkin, selittäkää joku ? :'D
Jotkut idiootit katsoo lähinnä ihmisen pituutta ja ruumiinrakennetta arvioidessaan ikää ja tästä syystä multa lakattiin kysymästä henkkareita jo ollessani 18v, vaikka kasvot ovat ihan sileät babyfacet. Fiksuimmat arvioi iän kasvojen kautta, ei kropan tai pituuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 29v opettaja ja olin opettajainhuoneessa tekemässä paperi töitä, kun sinne tuli siivooja tyhjentämään roskiksia. Tämä keski-ikäinen henkilö alkoi motkottamaan minulle, että opehuone ei ole oppilaiden paikka ja ties vaikka olisin varkaissa siellä. Ei auttanut selittelyt vaan piti hakea rehtori paikalle, joka kertoi tälle siivoojalle, että olen tosiaan opettaja enkä oppilas 😂 Liekö johtunut siitä, että olen vain 155cm "pitkä".
Taidat olla "äidin kielen opettaja"?
Aikanaan sijaisena yläkoulussa minua luultiin oppilaaksi ja hätistetltiin muiden mukana ulos. Oli siinä selittelemistä, että olen sijainen ja on tämä sisävalvonta tässä menossa....
Olen 44. Henkkarit kysytty vuoden sisään kahdessa eri kaupassa, toinen kaljaa ja toinen nikotiininkorvaustuotetta ostaessa.
Viisi vuotta nuoremmat miehet puhuvat minulle kuin olisivat viisi vuotta vanhempia, ja kymmenen vuotta vanhemmat miehet puhuvat minulle kuin olisivat isäni. Terveisin mies.
Lisäksi oma isäni teki minut 35-vuotiaana, mikä tarkoittaa että usein meillä on saman ikäinen isä minua kymmenen vuotta vanhempien miesten kanssa. Sitten saan kuulla heiltä niitä "kun hiihdettiin kouluun kakkosnelosilla pyörremyrskyssä"-tarinoita...tsiisus.
Oli juhannus ja lentopallopelit, tuttu mies joka on 45, niin hänellä on puoliso, joka näyttää 55+.
Vaimoni tokasi miehelle, että " äitisi meni kellariin hakemaan lisää kaljaa".
-Mies sanoi, se on puolisoni.
Jotenkin NIIN noloa.
Kerran menin tankkaamaan prätkääni, niin arviolta viisi vuotta vanhempi mies tuli siihen silleen, että "mä soitan poliisit". Että tuskin sulla A-korttia on, kun niitä on vain yli nelivitosilla yleensä kun saivat autokortin mukana...
Olen 50vee, ja kortti löytyy.
Se että luullaan kymmenen vuotta nuoremmaksi jatkuvasti on miehenä täyttä paskaa.
Poikaset tulevat isottelemaan.
Sain 21 vuotiaana viimeisilläni raskaana bussissa lastenlipun. Huomasin vasta kun olin jo istumassa ja tarkastin vaihtorahat. Pääsinpä halvemmalla sillä kertaa...
Onneksi näytän nykyään ihan aikuiselta (kai), mutta välillä huomaa että ikä arvioidaan alakanttiin ja kohtelu on sen vuoksi alentuvaa. En vieläkään ole ilmeisesti tarpeeksi vanha ymmärtämään, miksi nuorempia pitää kohdella kuin vajaaälyisiä? Ja tiedän että kyseisen kohtelun taustalla ollut oletettu ikä, koska käytös muuttuu kun oikea ikä tulee ilmi.
N37
Kun olin 49-vuotias uusien naapureiden tuttava kysyi minulta ”milloin vauva syntyy?”. Minulla oli villakangastakki päällä ja auki pihalla. Olin tullut töistä eli ihan ok laitettuna ja normaalisti liikkeellä. Olen lievästi pullukka ja vatsa ehkä pullotti lounaan jälkeen... mutta mikä mukavampaa minua luultiin kolmekymppiseksi. Vaihdevuodetkin ovat olleet jo 42-vuotiaana.
Samana talvena kuin edellinen, olimme antiikkimessuilla neljä vuotta vanhemman mieheni kanssa. Kun pohdimme yhdessä erään esineen ostoa, myyjä sanoi minulle, että ”kiva kun olet lähtenyt isäsi kanssa messuille”. Mieheni pukeutuu ihan nuorekkaasti, eikä ole edes pappautunut tai harmaahiuksinen.
Molemmista tilanteista selvisin hekottelulla ja kerroin miten asia oikeasti on.
Ei nyt mikään loukkaus, mutta minua on viisikymppinen teititellyt. Olen alle 30-vuotias itse, ja olen ajatellut, että seuraavalle teitittelijälle sanon nätisti, ettei siihen ole tarvetta.
Minua ihmetetyttää jatkuva rouvittelu ja kun oli poliisille asiaa niin hyvä, ettei vetänyt kättä lippaan tai näinä aikoina pikemminkin visiiriin. Olen viisikymppinen enkä mikään vanhuueläkeläinen. Ihan farkkuja, maihareita ja parkatakkia käytän.
Kyllä minut saa kauppaan asioille uudestaankin vaikkei nyt melkein niiaa tai kumarra minulle. En ymmärrä, että naaman rupsahtaminen viidessä vuodessa saa ihmiset suhtautumaan tavalliseen asiakkaaseen noin.
Työkaveri tosissaan kysyi, olenko jo täyttänyt 50. Ikää 42v. Kyllä vitutti.
Montako kertaa olet jo inkarnoitunut, sinä verevä vihtahousun kätyri!?
Oli vasta neljäs kerta.
Olimme perheeni kanssa Joulupukkia menossa tapaamaan Rovaniemellä. Minä, poikani 7v ja mieheni. Pukin kammariin kun astuttiin ja takkeja riisuttiin niin pukki tokaisi että "nassikat voi istua penkille ja isä voi mennä tuohon taakse seisomaan". Vähän hymyilytti, vaikka lyhyt olenkin niin ei kukaan nassikaksi vielä ole sanonut :D. Olen 44-vuotias.
Olen 26-vuotias. Olin työharjoittelussa päiväkodissa lähihoitajana, ja ennen arviointikeskustelua mun vikana päivänä yhteenvetona ohjaajani kertoi alustavasti risuja ja ruusuja.
Tuon lomassa sanoi jotain tyyliin "kun sinä et ole enää mikään nuori, niin sinut arvioidaan tiukemmin kriteerein kuin vaikka teini-ikäinen". Ok, sain hyvän arvosanan lopulta: 4/5. Ja ei tuo ohjaajani voi itsekseen muuttaa arviointikriteereitä, ne ovat samat kaikille iästä riippumatta.
Jäi vaan huonon fiilis tuosta "kun sinä et ole enää mikään nuori", kyllä minä koen itseni vielä ihan nuoreksi ja parikymppinen on mielestäni nuori.
Olen 45v ja asun nykyään perimässäni vanhempieni entisessä kodissa. Syksyllä ovella kävi n. 50v huoltomies ja ihmetteli että miksi ei olla ennen tavattu, kun hän on käynyt täällä huoltotöitä jo vuodesta 2006 saakka tekemässä ja totesi heti perään, että varmaankin kun olen ollut niin pieni tyttö silloin 2006 että en vaan muista... Nooh, totesin, että olen ollut silloin kolmekymppinen ja siinä vaiheessa asunut jo kauan pois lapsuudenkodistani, niin siksi ei olla silloin tavattu..
24-vuotiaana olin hotellityössä ja työkaverini oli 17-vuotias. Jossain vaiheessa tuli iät puheeksi ja työkaveri järkyttyi, koska hän oli luullut minua itseään nuoremmaksi.. No olin ujo ja hiljanen ja toki lapsenkasvoinen, hän taas näytti mielestäni 30-vuotiaalta ja oli sellainen jatkuvasti kovaan ääneen kalkattava röökimuija.
26-vuotiaana halusin ostaa lottoa kioskilta, mutta setäpä alkoi tiukkaamaan, että onko ikää yli 15v...
32vuotiaana yöbussissa juopuneet ukot vastapäätä ihastelivat söpöyttäni ja pohtivat keskenään, että tyttö ei liene vielä 18:kaan...
No tämmösiä.
Lapsillamme on ikäeroa yhdeksän vuotta. Olin ilman esikoista vauvan kanssa lähikaupassa, jossa myyjä iloisesti kysyi: "Onko sinulla jo lapsenlapsi?" Muistan vielä hänen nolostuneen ilmeensä nähtyään minun hämmästykseni.
Olin sairaalassa katsomassa äitiäni, jonka lonkka oli murtunut hoitokodissa.
Äiti oli 80, minä 45, suunnilleen.
"Kiva kun tulit mummia katsomaan", kehui
viereisen vuoteen mamma.
Joo. Mummini tosin oli kuollut jo vuosia sitten ja olisi 100-vuotias jos eläisi.
Oltiin kavereideni kanssa 20-vuotiaina italianmatkalla, meitä oli kolme tyttöä.
Yksi oli pienikokoinen ja pukeutui lapsekkaasti. Hänelle myytiin lastenlippu kysymättä bussiin ja museoihin.
Lentokoneessa pääsimme lähtöselvitykseen lapsiperheiden ohituskaistaa.
Kai meitä pidettiin jonain ihme sateenkaaripoppoona josta puuttui isä ja oli todella nuoret huoltajat.
Työkaverini (vanhempi nainen) oli varsinainen vessakyttääjä. Joku jätti ralliraidat toistuvasti pyttyyn ja tämä nainen oli ottanut tehtäväkseen selvittää, kuka se on.
Juttelin toisen työkaverini kanssa ja totesin että "tuun vessan kautta". Vessakyttääjä käveli juuri ohitseni ja kuuli sanani. Meidän töissä vessa ja siivouskaappi on vierekkäin ja ehdin juuri tulla siivouskaapista ulos kun esimieheni pysähtyi luokseni. Kesken keskustelumme vessakyttääjä löyttäytyi seuraamme ja kovaan ääneen kuulutti kuinka olin jättänyt jarrarit vessaan. Olin hieman hämilläni ja totesin, että tulin kylläkin siivouskaapista juuri. Vessakyttääjän ilme kalpeni ja hän näytti pöyristyneeltä. Nopeasti ja kerrassaan kauhuissaan hän kailootti että "NO ET KAI SINÄ SIIVOUSKAAPPIIN ULOSTANUT?"
Hajottiin esimiehen kanssa molemmat :D
Todellisuudessa en edes ehtinyt vielä vessaan, vaan hoidin ensimmäisen homman loppuun ja olin vasta sitten menossa.