Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Tilanne on ollut tiedossa jo 10 vuotta. Eli sen kasin oppilaan olisi kannattanut nostaa keskiarvoaan jolloin pääsee kyllä lukioon esim Lauttasaareem.

Kyllä se heikompi aines, josta olette niin kovin huolissaan, on tippunut jo aikaa sitten pois lukiokuvioista. Ei missään lukiossa ole mitään "heikompaa ainesta". Jos lukioon ylipäätään pääsee niin kyllä silloin kutakuinkin täyspäinen opiskeluun suuntautunut yksilö kyseessä. Ei tarvi pelätä. Se oikeasti heikompi aines on jossain ihan muualla. Kaikki eivät edes amiksiin yllä. Ja kyllä se amiskin on ihan hyvä paikka opiskella. Monille jopa paljon parempi.

Terveisin,

peruskoulun ope, jolla oikeasti luokassa koko ikäluokan aines koko skaalalta ääripäästä toiseen

Eihän se lähihoitajan tutkinto varmasti montaakaan 16-vuotiasta kiinnosta ja alalla on paljon ongelmia. Karu totuus kuitenkin on, että tuo tutkinto työllistää paljon paremmin kuin joku hienolta kuulostava, helpon ja hyväpalkkaisen työn mahdollistava tutkinto. Itse liiketalouden tradenomiksi opiskelleena pitkäaikaistyöttömänä olen oikeasti alkanut jo katumaan, että miksi aikoinaan en opiskellut lähihoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se lähihoitajan tutkinto varmasti montaakaan 16-vuotiasta kiinnosta ja alalla on paljon ongelmia. Karu totuus kuitenkin on, että tuo tutkinto työllistää paljon paremmin kuin joku hienolta kuulostava, helpon ja hyväpalkkaisen työn mahdollistava tutkinto. Itse liiketalouden tradenomiksi opiskelleena pitkäaikaistyöttömänä olen oikeasti alkanut jo katumaan, että miksi aikoinaan en opiskellut lähihoitajaksi.

Parempi kysymys olisi mikset liiketalouden ohella opiskellut insinööriopintoja. Tuo kombo voisi olla oikein hyvä.

Huomenna vissiin selviää tämän vuoden keskiarvorajat, kyllä jännittää.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se lähihoitajan tutkinto varmasti montaakaan 16-vuotiasta kiinnosta ja alalla on paljon ongelmia. Karu totuus kuitenkin on, että tuo tutkinto työllistää paljon paremmin kuin joku hienolta kuulostava, helpon ja hyväpalkkaisen työn mahdollistava tutkinto. Itse liiketalouden tradenomiksi opiskelleena pitkäaikaistyöttömänä olen oikeasti alkanut jo katumaan, että miksi aikoinaan en opiskellut lähihoitajaksi.

Myös raksa-, sähkö- ja putkarintyöt tulee amiksesta. Ja vanhoilla oppilaillani on useammallakin parempi palkka kuin minulla näitä "amistöitä" tehden. Sh:n palkkakin on useasti omaani parempi. Että ei se akateemisuus ole kaiken tae ollenkaan, vaikka vanhemmat usein niin luulevat.

T. Yläkoulun ope

10 v sitten en päässyt lukioon 8,3 keskiarvolla. Kävin sitten amiksessakin kääntymässä mutta en jatkanut, ei ollut mun juttu. No vuoden päästä marssin sitten lukioon kun pääsee ilman mitään rajaa aikuispuolelle. Kirjotin hyvät paperit. Mikä järki tässä on?

Vierailija kirjoitti:

10 v sitten en päässyt lukioon 8,3 keskiarvolla. Kävin sitten amiksessakin kääntymässä mutta en jatkanut, ei ollut mun juttu. No vuoden päästä marssin sitten lukioon kun pääsee ilman mitään rajaa aikuispuolelle. Kirjotin hyvät paperit. Mikä järki tässä on?

Niin mikä järki oli laittaa yhteisvalintalappuun pelkästään kovan keskiarvon lukioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

10 v sitten en päässyt lukioon 8,3 keskiarvolla. Kävin sitten amiksessakin kääntymässä mutta en jatkanut, ei ollut mun juttu. No vuoden päästä marssin sitten lukioon kun pääsee ilman mitään rajaa aikuispuolelle. Kirjotin hyvät paperit. Mikä järki tässä on?

Niin mikä järki oli laittaa yhteisvalintalappuun pelkästään kovan keskiarvon lukioita?

En laittanut. Laitoin kunnan ainoaan lukioon (kirkkonummi) sekä kohtuullisen matkan päässä espoossa oleviin lukioihin. Pääsin amikseen tunnin koulumatkan päähän ja vaihdoin sitten lähilukioon 5 min päähän kun 17 vuotiaana pääse jo aikuispuolelle ilman pääsyrajoja.

Vierailija kirjoitti:

Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.

Yliopistossa huomasin, että kannattaa välttää ns. "parasta" yliopistoa. Parhaassa yliopistossa on kaikista kilpailuviettisimmät opportunistit ja kilpailu on kovaa. Toisten auttaminen saattaa olla parhaassa koulussa täysin tuntematon käsite. Koska muiden auttaminen voi tarkoittaa sitä, että itse jää jostain paitsi. Näin on esimerkiksi kauppatieteiden puolella.

Eli jos omasta luonteesta puuttuu kilpailuvietti ja perheessä on opetettu muiden auttamisen tärkeys, ei paras/eliitti ole yleensä se paikka, minne kannattaa hakea. Suomessa lukiokoulutus on pääasiassa laadukasta, joten hyvälle opiskelijalle oikea paikka saattaa olla se oman kylän lukio. Sääliksi käy pk-seudun lapsia, jotka joutuvat oikeasti stressaamaan siitä, että onko koulumatka vartin vai oikeasti monta tuntia.

Nuorten pitäisi antaa olla nuoria eikä kolmekymppisenä burnoutin läpikäyneitä yksilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

10 v sitten en päässyt lukioon 8,3 keskiarvolla. Kävin sitten amiksessakin kääntymässä mutta en jatkanut, ei ollut mun juttu. No vuoden päästä marssin sitten lukioon kun pääsee ilman mitään rajaa aikuispuolelle. Kirjotin hyvät paperit. Mikä järki tässä on?

Niin mikä järki oli laittaa yhteisvalintalappuun pelkästään kovan keskiarvon lukioita?

En laittanut. Laitoin kunnan ainoaan lukioon (kirkkonummi) sekä kohtuullisen matkan päässä espoossa oleviin lukioihin. Pääsin amikseen tunnin koulumatkan päähän ja vaihdoin sitten lähilukioon 5 min päähän kun 17 vuotiaana pääse jo aikuispuolelle ilman pääsyrajoja.

Eikö silloin vielä ollut umpisurkea Masalan lukio, johon pääsi alle 7,5 keskiarvolla?

Vierailija kirjoitti:

Eihän se lähihoitajan tutkinto varmasti montaakaan 16-vuotiasta kiinnosta ja alalla on paljon ongelmia. Karu totuus kuitenkin on, että tuo tutkinto työllistää paljon paremmin kuin joku hienolta kuulostava, helpon ja hyväpalkkaisen työn mahdollistava tutkinto. Itse liiketalouden tradenomiksi opiskelleena pitkäaikaistyöttömänä olen oikeasti alkanut jo katumaan, että miksi aikoinaan en opiskellut lähihoitajaksi.

 no menepä opiskelemaan lähihoitajaksi niin loppuu pitkäaikaistyöttömyys siihen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

10 v sitten en päässyt lukioon 8,3 keskiarvolla. Kävin sitten amiksessakin kääntymässä mutta en jatkanut, ei ollut mun juttu. No vuoden päästä marssin sitten lukioon kun pääsee ilman mitään rajaa aikuispuolelle. Kirjotin hyvät paperit. Mikä järki tässä on?

Niin mikä järki oli laittaa yhteisvalintalappuun pelkästään kovan keskiarvon lukioita?

En laittanut. Laitoin kunnan ainoaan lukioon (kirkkonummi) sekä kohtuullisen matkan päässä espoossa oleviin lukioihin. Pääsin amikseen tunnin koulumatkan päähän ja vaihdoin sitten lähilukioon 5 min päähän kun 17 vuotiaana pääse jo aikuispuolelle ilman pääsyrajoja.

Eikö silloin vielä ollut umpisurkea Masalan lukio, johon pääsi alle 7,5 keskiarvolla?

Myös Espoonlahteen pääsi ennen kasin keskiarvolla. Viheriin sen alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Tilanne on ollut tiedossa jo 10 vuotta. Eli sen kasin oppilaan olisi kannattanut nostaa keskiarvoaan jolloin pääsee kyllä lukioon esim Lauttasaareem.

Lepuskissa alle kasin ka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.

Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.

Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.

Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.

Te siis yritätte saada kaikki hakemaan lukioon? Miksi? Joillekin se voi käydä niin pahasti mielenterveyden päälle, ettei kykene saamaan ikinä mitään tutkintoa loppuun. Ammattikoulu on monelle nuorelle hyvä, oikea paikka, vaikka juuri te ette sitä minään pidäkään.

Ei pitäisi olla nokan koputtamista jos nuori valitsee ammattikoulun ja vanhemmat hyväksyy.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaitaan lukiossa alle 8 ka tai vähän yli 8. Kirkkonummelle ei oo pitkä matka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressusta kirjoitti nyt 137 oppilasta ja

L 246

E 299

M 170 ja

C 68

Etelä-Tapiolan lukio kirjoitti 117

L157

E207

M152

C93

B37

A11

1 reputti

Te ilmeisesti kopioitte tänne tuloksia edes ymmärtämättä, mitä kopioitte?

Jos 1 reputti ja 157 kirjoitti L, niin siinä on noiden lukujen mukaan jo 41 oppilasta enemmän kuin lukiossa oli yhteensä (117) kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Lukio on se turha, josta ei valmistu kuin aivan käsittämättömän tyhmäksi.

Aika tyhmä täytyy olla, jos luulee, että lukiosta valmistutaan joksikin. Se on yleissivistävä ja varsinaisiin opintoihin valmistava opinahjo.

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.