Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.
Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.
Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.
Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressusta kirjoitti nyt 137 oppilasta ja
L 246
E 299
M 170 ja
C 68Etelä-Tapiolan lukio kirjoitti 117
L157
E207
M152
C93
B37
A11
1 reputtiTe ilmeisesti kopioitte tänne tuloksia edes ymmärtämättä, mitä kopioitte?
Jos 1 reputti ja 157 kirjoitti L, niin siinä on noiden lukujen mukaan jo 41 oppilasta enemmän kuin lukiossa oli yhteensä (117) kirjoittanut.
Tuossa tilastossa on kaikki ko. lukiossa kirjoitetut arvosanat. Yksi ylioppilas kirjoittaa vähintään 4 ainetta ja koulusta riippuen keskimäärin jotain 4 ja 6 väliltä. Hurjimmat voi kirjoittaa yli 10 ainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.
Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.
Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.
Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.
Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.
Se oli silloin, nyt on nyt.
Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.
Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.
Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.
Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.
Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.
Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.
Hyvä on että matkat maksetaan ja E kirjat ja entä läppäri. Tänään tulee lukioon valitut.
Vierailija kirjoitti:
Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.
Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.
Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.
Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.
Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Leppävaaraan oli hiljattain 8.0 keskiarvoraja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.
Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.
Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.
Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.
Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.
Lukutaidoton sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.
Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.
Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.
Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.
Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.
Tuskin sulla oli lyhyen matikan B
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.
Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.
Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.
Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.
Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.
Se oli silloin, nyt on nyt.
Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.
Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.
Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.
Kaikki eivät asu Helsingissä, ja muualla työnantaja haastattelee kesätyöläisiksi haluavat. Siinä näkee, onko teini fiksun oloinen. Monen kesätyöpaikka juontaa peruskoulun tet:iin, jolloin jo on tullut selväksi, onko hakija vetelys pelle vai innokas työntekijä. Ei tarvita sen kummempia suhteita eikä huipputason lukiota, varsinkin kun kunnassa on vain yksi. Tai naapurikunnassa. Kyllä sääliksi käy helsinkiläiset, taas yksi syy, miksi siellä ei kannata asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.
Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.
Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.
Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.
Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.
Se oli silloin, nyt on nyt.
Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.
Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.
Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.
Kaikki eivät asu Helsingissä, ja muualla työnantaja haastattelee kesätyöläisiksi haluavat. Siinä näkee, onko teini fiksun oloinen. Monen kesätyöpaikka juontaa peruskoulun tet:iin, jolloin jo on tullut selväksi, onko hakija vetelys pelle vai innokas työntekijä. Ei tarvita sen kummempia suhteita eikä huipputason lukiota, varsinkin kun kunnassa on vain yksi. Tai naapurikunnassa. Kyllä sääliksi käy helsinkiläiset, taas yksi syy, miksi siellä ei kannata asua.
Nythän ne tetit peruuntui koronan takia. Mun teini sai kesätyöpaikkaan suoraan tapaamispyynnön ja tapaamisessa jo sen työpaikan. Hyvän paikan.
Olen aivan varma että lukion maine oli yksi syy.
Nyt on pilvin pimein kesätöitä nuorille. Annatte vaan ohjeet ettei kännykkää käytetä työaikana, osaa tervehtiä ja osaa sanoa kiitos. Reipas otteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.
Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17
https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.
Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.
Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.
Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.
Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.
Tuskin sulla oli lyhyen matikan B
Aika moni pojista herää opiskelemaan vasta lukiosta päästyään. Näin kävi esim. veljelle joka laiskotteli lukion, tuplasi kakkosluokan. Keskiarvo myös n. seiskan. Hänellä oli kuitenkin laaja matikka, josta sai kirjoituksissa C:n, selvä merkki siitä että lahjat ja motivaatio ei kohdannut. Luki kuitenkin pääsykokeisiin, valmistui DI:ksi ja on nykään ison yrityksen kovapalkkainen toimitusjohtaja.
Nykyinen ylioppilastodistukseen perustuva valintaa sorsii pahasti näitä myhäisheränneitä.
Keskimääräiset arvosanat on noussut vuodesta toiseen, johtuen siitä että huonoillekin oppilaille annetaan säälistä seiskaa ja kasia. Nykyään yksi on perusnumero ja vähän tsemppaamalla saa kympin.
Kymppejä saa vain pärstäkertoimen mukaan:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.
Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17
https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…
Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.
Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17
https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…
Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.
Vuoden 2022, ei ole vielä julkaistu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.
Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.
unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.
Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.
Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17
https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…
Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.
Vuoden 2022, ei ole vielä julkaistu?
Jotenkin voisi kuvitella, että palstalla keskustellaan tänään edes uusista tiedoista.
Etkö ymmärrä että yo-kirjoituksen skaalataan massan mukaan. Entisajan tasoiset kirjoittajat saisi kaikki L:n silloisesta C:stä ylöspäin.