Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kovat on keskiarvorajat

Vierailija
12.06.2020 |

Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.

Kommentit (1531)

Vierailija
1181/1531 |
15.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä arvosanoja saa selvästi helpommin nykyään verrattuna omaan nuoruuteen. Joka toisen tutun lapsen ka on 9,8.

Kympit ovat kärsineet inflaation. Mitä järkeä?

Viimeistään lukiossa selviää ja eritoten yo kirjoitukset. Yotilastot.fi. tutkaile

Etkö ymmärrä että yo-kirjoituksen skaalataan massan mukaan. Entisajan tasoiset kirjoittajat saisi kaikki L:n silloisesta C:stä ylöspäin.

Vierailija
1182/1531 |
15.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.

Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.

Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1183/1531 |
15.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressusta kirjoitti nyt 137 oppilasta ja

L 246

E 299

M 170 ja

C 68

Etelä-Tapiolan lukio kirjoitti 117

L157

E207

M152

C93

B37

A11

1 reputti

Te ilmeisesti kopioitte tänne tuloksia edes ymmärtämättä, mitä kopioitte?

Jos 1 reputti ja 157 kirjoitti L, niin siinä on noiden lukujen mukaan jo 41 oppilasta enemmän kuin lukiossa oli yhteensä (117) kirjoittanut.

Tuossa tilastossa on kaikki ko. lukiossa kirjoitetut arvosanat. Yksi ylioppilas kirjoittaa vähintään 4 ainetta ja koulusta riippuen keskimäärin jotain 4 ja 6 väliltä. Hurjimmat voi kirjoittaa yli 10 ainetta.

Vierailija
1184/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.

Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.

Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.

Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.

Se oli silloin, nyt on nyt.

Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.

Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.

Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.

Vierailija
1185/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Vierailija
1186/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.

Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.

Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.

Hyvä on että matkat maksetaan ja E kirjat ja entä läppäri. Tänään tulee lukioon valitut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1187/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.

Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.

Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.

Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.

Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.

Vierailija
1188/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Leppävaaraan oli hiljattain 8.0 keskiarvoraja

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1189/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.

Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.

Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.

Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.

Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.

Lukutaidoton sellainen.

Vierailija
1190/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.

Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.

Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.

Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.

Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.

Tuskin sulla oli lyhyen matikan B

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1191/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.

Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.

Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.

Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.

Se oli silloin, nyt on nyt.

Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.

Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.

Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.

Kaikki eivät asu Helsingissä, ja muualla työnantaja haastattelee kesätyöläisiksi haluavat. Siinä näkee, onko teini fiksun oloinen. Monen kesätyöpaikka juontaa peruskoulun tet:iin, jolloin jo on tullut selväksi, onko hakija vetelys pelle vai innokas työntekijä. Ei tarvita sen kummempia suhteita eikä huipputason lukiota, varsinkin kun kunnassa on vain yksi. Tai naapurikunnassa. Kyllä sääliksi käy helsinkiläiset, taas yksi syy, miksi siellä ei kannata asua.

Vierailija
1192/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä on jo sanottu, mutta sanotaan uudestaan: se on ihan se ja sama, missä lukiossa ylioppilastutkinnon suorittaa (jatkon kannalta siis). Lukiohan on vain väliporras matkalla sinne, mihin lopulta on menossa. On se sitten ylioppilaspohjainen amislinja, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai mikä nyt ikinä.

Ikinä ei ole kysytty, missä kävin lukion. Edes yliopistopaikkakunnasta ei ole kysytty: ainoastaan pääaineesta ja tutkintotodistuksesta on oltu kiinnostuneita. Graduni aihe ei ole koskaan kiinnostanut rekrytoijia, kunhan se vain on tehty ja hyväksytty.

Just näin. Itse olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja oli selvää, että lähilukioon mennään (ka-raja oli muistaakseni 7,3). Sieltä kirjoitin viisi L:ää ja yhden M:n, keskiarvo todistuksessa 9,3. Näillä papereilla pääsin yliopistoon 200 km päähän (pääsykoe ei mennyt ihan nappiin, joten otettiin sisään lukiopapereiden perusteella, kun osuin juuri alarajaan). YO:sta kyhäsin heppoisen gradun nopeasti kasaan ja se meni läpi N:n arvosanalla. Kukaan ei ole koskaan kysynyt muuta kuin sen, että paperi on saatu. Sillä olen saanut viran suoraan valmistuttuani, kun olin valmis muuttamaan 100 km päähän yo-kaupungista.

Tämän kaupungin massalukion ka-raja on noin 8, naapurikaupungeissa otetaan sisään kaikki hakijat. Nykyisin maksetaan matkakulutkin, joten mikäs siinä on kulkiessa 20 km päähän lukioon, jossa on noin 25 oppilaan opetusryhmiä.

Nää muistelijat on kyllä niin hauskoja.

Se oli silloin, nyt on nyt.

Kilpailu on koventunut. Ihan kaikessa.

Kesätöistäkin on viime vuosina saanut tapella verissäpäin. Tänä kesänä on ollut helpompaa.

Ainakin Helsingissä työnantajat katsovat suoraan missä lukiossa on. Jos olet huippulukiossa niin kaikki ymmärtävät että on tunnollinen ja fiksu.

Kaikki eivät asu Helsingissä, ja muualla työnantaja haastattelee kesätyöläisiksi haluavat. Siinä näkee, onko teini fiksun oloinen. Monen kesätyöpaikka juontaa peruskoulun tet:iin, jolloin jo on tullut selväksi, onko hakija vetelys pelle vai innokas työntekijä. Ei tarvita sen kummempia suhteita eikä huipputason lukiota, varsinkin kun kunnassa on vain yksi. Tai naapurikunnassa. Kyllä sääliksi käy helsinkiläiset, taas yksi syy, miksi siellä ei kannata asua.

Nythän ne tetit peruuntui koronan takia. Mun teini sai kesätyöpaikkaan suoraan tapaamispyynnön ja tapaamisessa jo sen työpaikan. Hyvän paikan.

Olen aivan varma että lukion maine oli yksi syy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1193/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on pilvin pimein kesätöitä nuorille. Annatte vaan ohjeet ettei kännykkää käytetä työaikana, osaa tervehtiä ja osaa sanoa kiitos. Reipas otteinen.

Vierailija
1194/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.

Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17

https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1195/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastaisin kaikki tämän keskustelun aikuiset kannustamaan tuttavapiirinsä muitakin nuoria kuin omiaan.

Olemme omiemme lisäksi tukeneet paria nuorta, jotka ovat miettineet mitä tekisivät yläkoulun jälkeen. Kannustimme heitä menemään lukioon amiksen sijaan. Yksi suoritti kaksoistutkinnon ja jatkoi sitten yliopistoon amistutkinto takataskussaan. Yksi pohti mitä haluaa, kirjoitti ylioppilaaksi ok paperein ja hakee nyt yliopistoon linjalle, jonka tajusi lukion aikana kiinnostavaksi.

Kyse ei ole vain arvosanoista, palkasta, asemasta yhteiskunnasta vaan oikeudesta hyvään elämään ja yhtälaisiin mahdollisuuksiin. Ne mahdollisuudet ovat myös sille 7.0 tai 7.5 keskiarvon oppilaalle jos hän näin haluaa. Jos oikea aikuinen osuu kohdalle ja kannustaa, tuo nuori voi edetä vaikka mihin.

Tai jos ette muuta, niin ymmärtäkää edes olla hiljaa oikeassa kohtaa ja lyttäämättä epävarmoja nuoria. Koska teidän totuutenne ja näkemyksenne eivät ole todellakaan mitään universaaleja totuuksia.

Juuri näin. Terveisin 7.0 keskiarvolla ja B:n papereilla lukiosta päässyt DI. Ja arvostettu sellainen.

Tuskin sulla oli lyhyen matikan B

Aika moni pojista herää opiskelemaan vasta lukiosta päästyään. Näin kävi esim. veljelle joka laiskotteli lukion, tuplasi kakkosluokan. Keskiarvo myös n. seiskan. Hänellä oli kuitenkin laaja matikka, josta sai kirjoituksissa C:n, selvä merkki siitä että lahjat ja motivaatio ei kohdannut. Luki kuitenkin pääsykokeisiin, valmistui DI:ksi ja on nykään ison yrityksen kovapalkkainen toimitusjohtaja. 

Nykyinen ylioppilastodistukseen perustuva valintaa sorsii pahasti näitä myhäisheränneitä.

Vierailija
1196/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskimääräiset arvosanat on noussut vuodesta toiseen, johtuen siitä että huonoillekin oppilaille annetaan säälistä seiskaa ja kasia. Nykyään yksi on perusnumero ja vähän tsemppaamalla saa kympin.

Vierailija
1197/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kymppejä saa vain pärstäkertoimen mukaan:(

Vierailija
1198/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.

Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17

https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…

Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.

Vierailija
1199/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.

Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17

https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…

Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.

Vuoden 2022, ei ole vielä julkaistu?

Vierailija
1200/1531 |
16.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pointtina tässä keskustelussa, että kasin keskiarvolla pitäisi minusta päästä oman kunnan lukioon kohtuullisen matkan päähän, ettei kulkemiseen mene paria kolmea tuntia päivässä. Espoossa tämä on haaste. Toki jos nuori haluaa amikseen, niin sinne vaan. Kuitenkin jos kielet, matikka ja reaaliaineet on kasia ja ysiä, lukiossa varmasti pärjää.

Kaikista Espoon asutuskeskuksista pääsee kohtuullisessa ajassa EYLiin, Viheriin tai Kaitaalle.

unohtamatta Leppävaaraa ja Kirkkonummella alle 8 lukioon pääsee.

Kasin keskiarvolla ei pääse Espoossa enää kuin Kiloon, Viherlaaksoon ja Kaitaalle.

Leppävaaraan, jonne olisi hyvät kulkuyhteydet ka. oli 8,17

https://static.espoo.fi/cdn/ff/CllIZICcVZKnEHAQ00KY8y5Cxl1PGDr_dXj1Njeq…

Tuossa on viime vuoden keskiarvorajat.

Vuoden 2022, ei ole vielä julkaistu?

Jotenkin voisi kuvitella, että palstalla keskustellaan tänään edes uusista tiedoista.