Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.

Miksi? Tuliko liian isot paineet?

Tosi hyvä pointti toi, että se sisäänpääsykeskiarvo kertoo vain sen 'heikoimman 'opiskelijan keskiarvon. Jos hakijoita on vähemmän kuin aloituspaikkoja, voi teoriassa olla mahdollista, että kaikki ovat kympin oppilaita paitsi yksi seiskan.

Jos oikeasti haluaisi verrata sitä, mikä on koulun vaikutus, pitäisi alimman keskiarvon sijaan verrata esimerkiksi sisäänpäässeiden keskiarvojen keskiarvoja. Kertoisi paljon enemmän kuin se alin keskiarvo, mikä voi olla yksittäistapaus.

Vierailija kirjoitti:

Jos oikeasti haluaisi verrata sitä, mikä on koulun vaikutus, pitäisi alimman keskiarvon sijaan verrata esimerkiksi sisäänpäässeiden keskiarvojen keskiarvoja. Kertoisi paljon enemmän kuin se alin keskiarvo, mikä voi olla yksittäistapaus.

Täällä ei kannata tuosta puhua. :D Yritin kerran ja sanoin, että ihan varmasti kaikkien isojen kaupunkien kouluvirastoissa käydään keskiarvojen keskiarvoja läpi. Niin ei kuulemma sellaista voi laskea, eikä se kerro mitään. Hetken päästä koko keskustelu oli poistettu.

On aika surullista, miten vähän ihmiset ymmärtävät edes peruskoulumatikkaa. Ja että miten käyttökelpoista sekin on.

Vierailija kirjoitti:

Uutisissahan oli vuosi sitten juttua siitä, kun yläasteiden arvostelukäytännöt eivät ole yhdenmukaisia, kun ei ole kansallisia loppukokeita. Huomasin tämän lukiossa: parhaan kaverini keskiarvo yläasteelta oli 9.7, ja hän kirjoitti M:n paperit, kun itselläni tiukista opettajista johtuen 8:n paperit ja kirjoitin kaksi laudaturia ja loput eximiaa. Älä siis sure, jos tytär ei pääse Ressuun. Kirjoituksista tulevaisuus nykyisin kiinni.

Ihan samaa mieltä, jotkut opiskelijat saavat paremmat arvosanat paremmin kuin toiset, vieläpä samalla luokalla. Minulle olisi kuulunut arvosana 9, mutta sainkin vain 8 yläasteen historiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakea lukioon? Amispapereilla pääsee myös jatkokoulutukseen + saa ammatin millä voi jopa rahoittaa jatkokoulutuksen osa-aikatöillä tai kesätöillä ilman, että nostaa opintolainaa. Amiksessa voi opiskella myös lukion kursseja tai tehdä kaksoistutkinnon. Sen lisäksi ammattiopiskelija saa paljon aikaisemmin arvokasta cv täytettä verrattuna lukiolaisiin pakollisten harjoittelujaksojen myötä ja hyvät opiskelijat saavat kesätöitä ja suosittelijoita ammattiopiskelun aikana. Aivan eri lähtökohta verrattuna lukiolaisiin työnantajan näkökulmasta.

Harva nuori tietää, mitä haluaa aikuisena tehdä ja mieli voi muuttua useampaan kertaan. Ammattikoulutus antaa suojaa taloudellisesti aikuisuuden varalle ja antaa vaihtoehtoja jos ei pääsekään korkeakouluun ensimmäisellä yrityksellä. Lukion voi suorittaa myös myöhemmin iltaopintoina, jos lukeminen ei nuorempana innostanut.

 

Merkonomin tutkinnolla pääsee hakemaan yliopistoon. Juuri hain oikeustieteelliseen, lisäksi olen 1 kurssia ja opinnäytetyötä vaille tradenomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

 

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Itse kun olin lukiossa piti kotoa lähteä 6:20 jos halusi kahdeksaksi koululle. Toki ei Helsingissä

Systeemi pitäisi muuttaa siten, että ensisijainen valinta pitää olla oman kunnan aluella oleva lukio. Jos siihen ei pääse, voi mennä merta edemmäksi kalaan. Tämä pitäisi Keravalaiset poissa Helsingin keskustan lukioista. Olen itse helsinkiläinen eliittilukion kasvatti.

Isot rajat helppoihin lukio opintoihin, ainoastaan yo kirjoitukset vaikeet koska oppirajat ylittäviä kysymyksiä mikä on tyhmää

Oppirajat ylittävä = ei käsitelty lukiossa mutta jossain lehti sarjassa ja tvssä. Tyhmää

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

maakuntalukiossa voi suorittaa ajokortin ilmaiseksi

Vierailija kirjoitti:

Tosi hyvä pointti toi, että se sisäänpääsykeskiarvo kertoo vain sen 'heikoimman 'opiskelijan keskiarvon. Jos hakijoita on vähemmän kuin aloituspaikkoja, voi teoriassa olla mahdollista, että kaikki ovat kympin oppilaita paitsi yksi seiskan.

Jos oikeasti haluaisi verrata sitä, mikä on koulun vaikutus, pitäisi alimman keskiarvon sijaan verrata esimerkiksi sisäänpäässeiden keskiarvojen keskiarvoja. Kertoisi paljon enemmän kuin se alin keskiarvo, mikä voi olla yksittäistapaus.

Näissä tilanteissa käytetään ns. regression discontinuity-asetelmaa, eli verrataan toisiinsa juuri ja juuri viivan alle jääneitä ja toisaalta juuri sen yläpuolelle yltäneitä. Heidän katsotaan olevan keskenään hyvin samanlaisia, joten ainoa ero tulee tällöin koulun vaikutuksesta. 

Tämähän onkin hyvä metodi sitten. Hyvässä lukiossa on hyvä opiskella, jos vain pää kestää paineet. Siis muistaa, että on huippujoukosaa ja vaikka olisi siellä huonoin on valtakunnallisesti kuitenkin hyvä.