Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat. 

Mitä vikaa siinä on? Omani pitää oikein paljon uudesta koulustaan ja on tyytyväinen valintaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se hyvä lukio takaa mitään. Samoja kirjoja pääosin käytetään ja sama opetussuunnitelma. Aikuislukioon jos ei normilukioon pääse. Joutuu suorittamaan puolet kursseista ja voi valmistua vaikka vuodessa jos huvittaa.

Kovan keskiarvon lukiossa tutustuu samanhenkisiin oppilaisiin, jotka todennäköisesti aikuisena sijoittuvat päättäville paikoille työelämässä. Näistä verkostoista on suuresti hyötyä. Vastaavia verkostoja ei Vuolusta tai Melusta saa.

Itse en tuollaisesta ajattelusta perusta, missä mietitään jotain päättävää asemaa. Mutta näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että onhan se ollut valtava etuoikeus käydä koulunsa todella fiksujen ihmisten kanssa. Ja kun koulun kulttuurikilpailussa vähän tylsistyneenäkin välillä kuunneltiin jonkun oppilaan pianonsoittoa, niin aikuisena on tajunnut, että on ollut etuoikeus kuulla mm. nuorta Olli Mustosta ja Joonas Pohjosta.

Me ei oltu siellä vain lukiossa, me oltiin 10 vuotta koulussa samojen ihmisten kanssa. Lukioon tuli jonkin verran uusia ja muutamat menivät muihin lukioihin. Mutta valtaosa siitä porukasta, joiden kanssa aloitti kolmannella luokalla, kävi myös lukion. Paljon yhteisiä muistoja näiden ihmisten kanssa. Ja jotenkin niitä oppilaita oppi tietämään nimeltä monta luokka-astetta ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.

Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla

Tapiola-Otaniemi ainakin

Viikissä myös valtaisa edestakainen trafiikki lukiolaisten keskuudessa.

Kunhan uusi kielilukio ja uusi luonnontiedelukio valmistuvat, yhdellä bussilinjalla (506) pääseekin kolmeen lukioon suoraan oven eteen.

LOL! Kielilukio on ehkä yksi rupuimmista lukioista Helsingissä, eikä luonnontiedelukio ole juurikaan parempi. Näillä on hienot nimet, mutta oppilasaines on aika m a m u painotteinen.

Luonnontiedelinjalle yli 9 ka

Teknologiasäätiön pitkästä matikasta 1000 euron stipendi neljälle v 2022.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulussa voi suorittaa yotutkinnon ja joka meinaa mebnä esim teknilliseen niin pitkä matikka jne. Niitäkin on jotka pääsee.

Aina on poikkeusyksilöitä, jotka pärjää. Valtaosa amiksista kuitenkaan ei suorita yo-tutkintoa tai jatka "teknilliseen". Juuri tänään Hesarissa juttu otsikolla "Uutissuomalainen: Ammatti­koululaiset pärjäävät AMK:in valinta­kokeissa ylioppilaita huonommin"

Kaksoistutkinto ei ole mikään huippuopiskelijoiden lisäopintoväylä. Se on amikseen menneille bonusta. Joko haluaa heti ammatin ja menee lähihoitajaksi + kirjoittaa ylioppilaaksi samalla tai lukio ei alkujaan ole ihan oikea paikka, liikaa teoreettista opiskelua. Vaihtaa amikseen ja kirjoittaakin sen ohessa vain pakollisten aineiden opinnoilla ylioppilaaksi.

Lukiossahan täytyy lukea ruotsit, filosofiat ja fysiikat, vaikka ei yhtään kiinnostaisi, eikä edes osaisi.

Jos tähtäimenä on yliopisto, kaksoistutkinnosta on pelkästään haittaa. AMKiin voi antaa jossain määrin paremmat lähtökohdat, ainakin suhteessa pelkästään amispohjaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.

Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla

Tapiola-Otaniemi ainakin

Viikissä myös valtaisa edestakainen trafiikki lukiolaisten keskuudessa.

Kunhan uusi kielilukio ja uusi luonnontiedelukio valmistuvat, yhdellä bussilinjalla (506) pääseekin kolmeen lukioon suoraan oven eteen.

LOL! Kielilukio on ehkä yksi rupuimmista lukioista Helsingissä, eikä luonnontiedelukio ole juurikaan parempi. Näillä on hienot nimet, mutta oppilasaines on aika m a m u painotteinen.

Luonnontiedelinjalle yli 9 ka. Tänä vuonna 4 pitkän matematiikan teknologiasäätiön stipendiä Hellulle. 1000 euroa.

Onko ens vuonna pakollinen kirjoittaa vaan äikkä ja muut miten haluaa?????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat. 

Mitä vikaa siinä on? Omani pitää oikein paljon uudesta koulustaan ja on tyytyväinen valintaansa.

Jos vantaalaisen kympin tytön ainoa harrastus on matkustaminen kouluun ja takaisiin niin se ei tarkoita, että kaikki sitä haluaisia harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat. 

Mitä vikaa siinä on? Omani pitää oikein paljon uudesta koulustaan ja on tyytyväinen valintaansa.

Korsokerava ja Järvenpää pääsee hienosti sähköjunalla.

Sama kokemus itselläni. Olisin Norssin sijaan viihtynyt tavallisessa koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Onko ens vuonna pakollinen kirjoittaa vaan äikkä ja muut miten haluaa?????

Ei. Samat säännöt kuin ennenkin, paitsi että minimäärä kirjoitettavia aineita on neljän sijasta 5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.

Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla

Tapiola-Otaniemi ainakin

Viikissä myös valtaisa edestakainen trafiikki lukiolaisten keskuudessa.

Kunhan uusi kielilukio ja uusi luonnontiedelukio valmistuvat, yhdellä bussilinjalla (506) pääseekin kolmeen lukioon suoraan oven eteen.

LOL! Kielilukio on ehkä yksi rupuimmista lukioista Helsingissä, eikä luonnontiedelukio ole juurikaan parempi. Näillä on hienot nimet, mutta oppilasaines on aika m a m u painotteinen.

Luonnontiedelukion yleislinjalle on vaadittu aina yli kasin, jopa 8,7, keskiarvoa. Matikkalinjalle yli ysin. Jos taustaltaan ei-suomalaisetninen on hyvä koulussa, niin miten se mielestäsi laskee lukion arvoa?

Kannattaa tarkastella tuota omaa asennetta ja ajatusbiaksiaan. Mihin perustat harhaluulosi, että juuri tämä Suomen pieni populaatio olisi älyllisesti maailman kärkeä tai, että vaalea ihonväri auttaisi ymmärtämään matematiikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.

Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.

Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.

Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.

Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.

Mäkelänrinteessä urheilulinja on nimenomaan se kova linja, ei niinkään se tavallinen linja.

Märskyssä on ollut ysin pintaan ka yleiselle. Urheilulinjalle pääsee kun on urheilija jollain tasolla.

Viime vuonna meni alle kasiin ja jäi paikkoja täyttämättäkin.

Yleislinja meni alle kasin ensin, koska paikkoja oli lisätty paljon edellisiin vuosiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa on myös se, että nämä "eliittilukiot" ole edes parhaimpia lukioita. Esim. Keski-Suomen paras ja pikkuisen peräkylän Saarijärven lukio oli listauksessa paremmalla sijalla kuin nämä Helsingin lähes kympillä sisään olevat lukiot.

Missä se Saarijärvi edes on?

STT :n mukaan ilmeisesti Saarijärvi kuuluu siihen joukkoon että osa paransi tulosta. Oliko alin ka 7 millä pääsi lukuoon niin on varaa parannella tuloksia.

Parhaiten kirjoitti Ressun lukio . Hgin norssi ja Espoon Kuninkaantien lukio. Etis johtanut vuosia ykkösenä ja välillä toisena. Oisko menneet Kuninkaantien lukioon, Otaniemen lukioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen nuorten jakaminen eliittiin ja rupuihin se lukion perusteella, jonka hän käy, on jokseenkin vastenmielistä ja kuvaa hyvin aikamme arvoja; kovuus ja narsismi. Mitä tulee myös mieleen on eläinlauma, joka taistelee selviytyäkseen. Hyvin kaukana minkäänlaisesta sivistyksestä, jota yliopistot ovat kautta historian edistäneet.

Kysynkin teiltä itseltänne, mistä kumpuaa kova tarve määritellä tietyt lukiot ja niistä valmistuvat eliittiin ja voittajiin, toisista lukioista valmistuneet heikompitasoiseen ainekseen? Olette kuitenkin aikuisia ihmisiä, teiltä luulisi löytyvän hyvät ja perustellut selvitykset syistä.

Nuorten kasvu ja kehitys on kuitenkin kesken ja tuossa iässä esim. poikien ja tyttöjen edistyminen itseohjautuvuudessa ja opinnoissa vaihtelee suuresti. Lisäksi vertaillaan nuoria, joilla saattaa olla jopa vuoden ikäero toisiinsa nähden. Tältä pohjalta kun asiaa tutkii ja ymmärtää tutkimaansa, huomaa, että peruskoulunsa päättävien niputtaminen elittiin ja rupuun ei ole osoitus pelkästään puutteesta empatiakyvyssä, mutta myös jonkinlaisesta kyvyttömyydestä tarkastella tilastoja laaja-alaisesti sekä tietämättömyydestä ihmisen kehityspsykologiasta.

Ei nuoren lukiovalinta tee nuorta rupuksi vaan rupunuoret tekevät lukion rupulukioiksi. Vähän kuten köyhyys ei aiheuta slummeja vaan slummit johtuvat slummiuttavista ihmisistä, joiden elämisen yhtenä seurauksena on köyhyys. Eriytyminen on täysin luonnollinen tila ja systeemi hakeutuu siihen ellei sitä ulkoa päin estetä. Fiksut nuoret haluavat olla toisten fiksujen nuorten kanssa ja suurissa kaupungeissa (etenkin pks) suurin osa valitsee lopulta lukion, jonka keskiarvoraja on lähellä omaa keskiarvoa.

Itse sanoisin, että fiksu nuori ei halua olla pelkkien hikareiden joukossa. Tyypillisesti asiat menee elämässä niin, että keskiluokkaiset ja keskimääräiset ihmiset ovat onnellisimpia. Siinä ei ole mitään pahaa, jos keskiarvo on 9,9 ja lahjakkuutta riittää, mutta on se elämä vaan monipuolisempaa ja hauskempaa, kun se ei perustu pelkälle "fiksuudelle".

Mikä sitten selittää sen, että lukiot ovat niin eriytyneet? Eliittilukioiden tilat ja laitteet eivät erotu millään tavalla ja opetus on kaikkialla tasaista ja hyvää. Jokin saa sen itähelsinkiläisen nuoren valitsemaan Viikin norssin, keskustan norssin tai Ressun ihan vieressä olevan kielilukion/Vuosaaren lukion sijaan.

Se on se elitistinen mielikuva ja suorittamisen tarve. On kyllä ok suoriutua hyvin ja olla motivoitunut, mutta tämä menee jatkuvasti ahdistavampaan ja suorituskeskeisempään suuntaan tämä meidän kilpailuyhteiskuntamme. Ehkä moni opiskelija voisi olla tyytyväisempi lyhyemmän matkan päässä olevassa lukiossa, jossa keskiarvo ei lähentelisi kymppiä, mutta jossa olisi silti monipuolista ja fiksua porukkaa. Ehkä jopa hauskaakin porukkaa.

Onpa todella ahdas ja rajoittunut näkemys ns. eliittilukioista. Minun kaikki kolme nuortani ovat korkean keskiarvon eliittilukioissa ja niissä on monipuolista, fiksua ja hauskaa porukkaa. Kaikki panostavat koulunkäyntiin, mutta jokaisella on silti myös koulun ulkopuolista normaalin nuoren elämää. Yhdessäkään näistä eliittilukioista ei ole ahdistava ilmapiiri vaan muita arvostava. Toisin oli lähiökoulussa, jossa hyvin menestyviä kiusattiin ja syrjittiin.

On myös hyvä huomata, että Helsingin "rupulukioissa" porukka on aivan yhtä valikoitunutta kuin "eliittilukioissakin", mutta vain toiseen suuntaan. Kuvaavaa on, että Vuosaaren lukiosta ei tänä keväänä kirjoitettu yhtä ainoaa L:ää. Tämä kuvaa hyvin sitä, että kyseisestä koulusta puuttuu kokonaan terävin kärki ja 9-8 oppilaitakin on selvästi normaalijakaumaa vähemmän.

Vuokista mennään Kulikseen, Ressuun, Viikkiin jne

Hgissä on myös alun ka 8 lukioita. Herttoniemen yk 8,92 Laru 8,50 Maunulan matikkalukio 8,08. Munkka 8,58

Oulunkylä 8,75 P-Haaga 8,92. Alppilan lukio 8,54 Apollon yk design linja 8,77

Hellu yleinen 8,25 syk 8,62 A-ranska. 8,62

A-Saksa 8,67

Kulosaaressa eri linjoja

Se sitten näkyy myös siinä millaista porukkaa siellä maaseudun lukioissa käy. Itse tunnen muutaman ja ovat kyllä sellaista porukkaa että tuo lukio menee aivan hukkaan heidän kohdalla. Siitä ei vain jää yhtään mitään käteen, ellei sitten satu suorittamaan kaksoistutkintoa.

Mutta onhan sinulla ihan hyvä pointti. Toisaalta pk-seudun amikset ja etenkin ammattikorkeat ovat käsittääkseni aika laadukkaita, ja varmasti tarjoavat ihan erillaisen työelämäverkon kuin pönden maansiirtokoulu.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Yllä oleva kommentti oli siis vastaus tähän, terkuin lukiojuntti eliittikoulusta.

Lukiojuntti kirjoitti:

Se sitten näkyy myös siinä millaista porukkaa siellä maaseudun lukioissa käy. Itse tunnen muutaman ja ovat kyllä sellaista porukkaa että tuo lukio menee aivan hukkaan heidän kohdalla. Siitä ei vain jää yhtään mitään käteen, ellei sitten satu suorittamaan kaksoistutkintoa.

Olen tuollaisesta maalaislukiosta, ja olihan meillä monenlaista porukkaa. Mutta toisaalta lukiossa oli myös paikkakunnan parhaat. Vaikka minunkin vuosiluokasta yli 10 % reputti ensimmäisellä yrittämällä, niin toisaalta joukosta on myös tullut useita tohtoreita, lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä.

Ja vaikka lukioaikana ei tullutkaan solmineeksi suhteita silmäätekeviin, niin kyllä siihen olisi ollut mahdollisuus opiskeluaikana. Minäkin muistan istuneeni monta kertaa samassa saunaillassa Nokian nykyisen pääjohtajan kanssa.

Mutta olisin minä mielelläni käynyt lukion vähän homogeenisemmassa porukassa.

Lukio on se turha, josta ei valmistu kuin aivan käsittämättömän tyhmäksi.