Lue keskustelun säännöt.
Mikä on "pariskuntailtojen" pointti?
11.06.2020 |
Selittäkääs mulle tämä, kun en ole koskaan tajunnut asiaa riippumatta omasta parisuhdestatuksestani:
Miksi jotkut ihmiset rajaavat sinkkuja ulos yhteisestä tekemisestä? Esimerkiksi juhannuksena mökille kutsutaan vain pariskuntia ja saatetaan ihan reippaasti sanoakin, että nyt meillä on tämmöiset juhlat, jotka on tarkoitettu vain pariskunnille. Sitä saattaa myös huomata, että kutsuja illanviettoihin tms. tulee heti ihan eri tavalla, jos sattuu itse seurustelemaan, kuin jos on sinkkuna. Ja tämä riippumatta siitä, tunteeko kutsuja edes seurustelukumppaniani, kelpaan paremmin seuraan parillisena.
Millä tavalla minun parisuhdestatukseni vaikuttaa siihen, voiko kanssani viettää aikaa vai ei? Muutunko heti jotenkin paremmaksi ja kiinnostavammaksi, jos minulla on kumppani? Onko kyse jostain alitajuisesta pelosta, että sinkku yrittää pokailla toisten puolisoita? Muuttaako parisuhde ihmisen olemista jotenkin sellaisella tavalla, ettei sinkku kertakaikkiaan voi ymmärtää parisuhteellisen elämästä mitään? Tarvitsevatko seurustelevat näitä omia tapaamisiaan jotenkin vertaistukimielessä ja tunnelma menee pilalle, jos paikalla on yksi seurustelematon?
t. nimim. Taas juhannus yksin
Kommentit (448)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa elävät usein enemmän tai vähemmän alitajuisesti miettivät illan kulkua ja sitä mistä puhutaan. Pariskunnat lapsilla puhuvat lapsistaan ja vanhemmuuden rankkuudesta. Pariskunnat ilman lapsia puhuvat lemmenlomistaan kaukomailla ja romanttisista illallisista Santorinin saarella Heinäkuussa.
Kummassakin tapauksessa pariskunnat tuntevat hieman sääliä oman ikäistään sinkkua kohtaan, eivätkä halua että joutuvat varomaan sanomisiaan etteivät tahattomasti loukkaa sinkkua joka on vähän reppana kun ei ole saanut solmittua pysyvämpää suhdetta, oli syy mikä tahansa. Jos sinkku on sinkku siksi ettei vain halua parisuhdetta, on se parisuhteessa elävän mielestä kuitenkin tekosyy kasvojen pelastamiseksi tai ainakin sinkussa on jokin vika miksi tämä on tilanne, vaikka mitään selvää syytä ei olisikaan näkyvissä.
Em. lisäksi pariskunnat tuntevat hieman vaivaannuttavaksi puhua jatkuvasti lemmenlomistaan tai lapsistaan kun paikalla on sinkkuja jotka eivät sinkkuutensa vuoksi kykene ymmärtämään kumpaakaan asiaa tai jos ymmärtävät, ainakin pahoittavat mielensä.
Jotta näitä vaivaannuttavia keskusteluita ja vältettäviä aihealueita ei illan aikana ilmenisi, on varminta että mukana ei ole sinkkuja, jolloin kaikilla paikallaolijoilla voi olla rento olo.
MOT.
Miten ihmeessä pariskunnan tai sinkun kaverinsa kanssa tehdyn matkan tarinat poikkeavat toisistaan kuulijan kannalta? En kyllä ihan oikeasti ymmärrä mitä eroa on kaverille kerrotuissa matkatarinoissa sillä matkakumppanilla? Vai oikeastiko joku kertoo sänkyjuttujaan mökillä muille??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua loukkais ihan valtavasti tietää, että mua ei kutsuta vain siksi, että pitää jotenkin maksimoida tilankäyttöhyöty. Meistä jokainen parisuhdestatuksesta riippumatta varmaan haluaa olla tärkeä ja rakas ja haluttua, eikä mikään tilantäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä."
Mä olen nykyään viiskymppisenä sen verran iltauninen että olen nukkumassa kymmenen jälkeen. Puolison rytmi taas työn takia on usein vieläkin varhaisempi joten kömmin hänen viereen kun hä jo nukkuu. Jos se hirveästi häritsee en usko että yhteinen mökkiviikonloppu olisi kummallekaan osapuolelle suuri nautinto.
No se on ihan eri asia, jos on väsynyt ja haluaa nukkua. Mutta tuolla aiemmin siis puhuttiin siitä, että pariskunnat haluavat yleensä ehkä muutaman tunnin viettää yhteistä aikaa porukalla, mutta ovat kuitenkin pääasiassa kahdestaan siellä mökillä, eli pyrkivät viettämään aikaa kahdestaan ja haluavat vetäytyä kahdestaan romanttisissa tunnelmissa makuuhuoneisiinsa aikaisin. Ja lisäksi vielä lääppiä toisiaan jatkuvasti yhteisissä tiloissa.
En oikein näe itse tuotakaan ongelmana. Jos se on se mitä he odottavat mökkiviikonlopulta, ei mulla ole mitään tarvetta lähteä mukaan tai kysellä miksi mua ei mukaan nyt pyydetäkään. Mä suunnittelen jotakin muuta yhdessä tai puolison kanssa yhdessä ihan sen mukaan mikä meille sopii parhaiten.
Nyt ei ihan auennut, mitä tarkoitit. Tämän ketjun aihe siis oli se, miksi sinkkuja ei kutsuta ja sinkku voi kokea jäävänsä kauhean yksin sen vuoksi. Ei hänellä ole puolisoa, jonka kanssa suunnitella jotain muuta.
Kai sinkutkin osaa suunnitella yksin jotakin muuta. Vai pariskunnan joka haluaa viettää henuuttelu viikonlopun pitäisi se juhannusohjelma järjestää?
Juu, mutta se ei nyt ollut tämän ketjun aihe. Ei kukaan ole vaatinut pariskuntia järjestämään sinkuille ohjelmaa.
Kuulostat ihan puolisoni yhdeltä ikisinkku kaveri. Hän haluaa hiukan provosoivasti aina väitellä joistakin asioista. Itsekin tykkään väitellä valitettavasti puoliso ei oikein sellaisesta välitä ja silloin kun hän päättää kutsutaanko tuo joka asiasta vääntävä kaveri mökkiviikonloppuun voi hyvin olla että ei kutsuta, ei vaan halua taas väitellä.
Vierailija kirjoitti:
Mua loukkais ihan valtavasti tietää, että mua ei kutsuta vain siksi, että pitää jotenkin maksimoida tilankäyttöhyöty. Meistä jokainen parisuhdestatuksesta riippumatta varmaan haluaa olla tärkeä ja rakas ja haluttua, eikä mikään tilantäyttäjä.
*haluttua seuraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä."
Mä olen nykyään viiskymppisenä sen verran iltauninen että olen nukkumassa kymmenen jälkeen. Puolison rytmi taas työn takia on usein vieläkin varhaisempi joten kömmin hänen viereen kun hä jo nukkuu. Jos se hirveästi häritsee en usko että yhteinen mökkiviikonloppu olisi kummallekaan osapuolelle suuri nautinto.
No se on ihan eri asia, jos on väsynyt ja haluaa nukkua. Mutta tuolla aiemmin siis puhuttiin siitä, että pariskunnat haluavat yleensä ehkä muutaman tunnin viettää yhteistä aikaa porukalla, mutta ovat kuitenkin pääasiassa kahdestaan siellä mökillä, eli pyrkivät viettämään aikaa kahdestaan ja haluavat vetäytyä kahdestaan romanttisissa tunnelmissa makuuhuoneisiinsa aikaisin. Ja lisäksi vielä lääppiä toisiaan jatkuvasti yhteisissä tiloissa.
En oikein näe itse tuotakaan ongelmana. Jos se on se mitä he odottavat mökkiviikonlopulta, ei mulla ole mitään tarvetta lähteä mukaan tai kysellä miksi mua ei mukaan nyt pyydetäkään. Mä suunnittelen jotakin muuta yhdessä tai puolison kanssa yhdessä ihan sen mukaan mikä meille sopii parhaiten.
Nyt ei ihan auennut, mitä tarkoitit. Tämän ketjun aihe siis oli se, miksi sinkkuja ei kutsuta ja sinkku voi kokea jäävänsä kauhean yksin sen vuoksi. Ei hänellä ole puolisoa, jonka kanssa suunnitella jotain muuta.
Kai sinkutkin osaa suunnitella yksin jotakin muuta. Vai pariskunnan joka haluaa viettää henuuttelu viikonlopun pitäisi se juhannusohjelma järjestää?
Juu, mutta se ei nyt ollut tämän ketjun aihe. Ei kukaan ole vaatinut pariskuntia järjestämään sinkuille ohjelmaa.
Kuulostat ihan puolisoni yhdeltä ikisinkku kaveri. Hän haluaa hiukan provosoivasti aina väitellä joistakin asioista. Itsekin tykkään väitellä valitettavasti puoliso ei oikein sellaisesta välitä ja silloin kun hän päättää kutsutaanko tuo joka asiasta vääntävä kaveri mökkiviikonloppuun voi hyvin olla että ei kutsuta, ei vaan halua taas väitellä.
Ok, kiva projisointi. Mutta en nyt ole puolisosi ikisinkkukaveri, enkä tykkää väitellä, mutta tämän ketjun aihe ei ihan oikeasti ollut tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, onpas täällä keskusteltu :D
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä. Vanhemmat ihmiset varmaan harvemmin ovat niin kiinni suhteessaan, että siellä yhteismökilläkään ei osata olla porukassa. Ja tämä suhteen kestosta riippumatta.
Tämän keskustelun innoittamana aion nostaa kissan pöydälle ja kysäistä sopivan tilanteen tullen muutamalta kaverilta, että voidaanko puhua siitä, miksi kelpaan mukaan vain silloin kun seurustelen. Mitäs sitä ihmettelemään, voihan sitä suoraankin kysyä. Ihan mielenkiintoista kuulla, mitä vastaavat, ja ovatko oikeastaan edes huomanneet asiaa.
Voin luvata, että toisin kuin tässä ketjussa jotkut ovat antaneet ymmärtää, minä en mene yhteisiin illanviettoihin vinkumaan, ja seurassani kaikki saavat olla ihan normaalisti. Normaaliin ei mielestäni tosin kuulu se, että yhteisissä tiloissa pidetään jotain kimppaesileikkiä alkuilta ja sitten vetäydytään omiin huoneisiin mouhimaan aikaisin. Enpä ole tällaista kyllä koskaan kohdannutkaan.
Ap
Kärjistät koko ajan kommentteja, mutta se on selkeästi tyylisi, joten mikäpä siinä. Joillekin ihmisille pitkäkestoinen sosialisointi on uuvuttavaa, kuten itselleni. Teen rankkaa työtä ja viikonloppuisin mökkireissulla tykkään toki ystävien seurasta, mutta mielelläni käyn välillä lepäilemässä sängyssä/lukemassa kirjaa tms. Ehkä kommentti siitä, että pariskunta vetäytyy huoneeseen ei tarkoittanut mitään muhinointeja, vaan lähinnä sitä, että ihmiset nyt voivat kaivata myös yhteisinä mökkiviikonloppuina omaa tilaa ja sinkkuystävän kanssa pohdituttaa, että tunteeko hän olonsa kurjaksi tällaisissa tilanteissa. Varmasti ihmiset myös ylitulkitsevat sitä, kuinka olla pahoittamatta toisen mieltä, että sitten painottavat juuri siten, kun luulevat olevansa huomaavaisia.
Vierailija kirjoitti:
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.
Siis ihan oikeasti; jos joku järjestää juhannuskuhlia ja mökissä on vaikka neljä nukkumatilaa, niin oikeastiko joku miettii, että kutsutaan Matti+Maija eikä lissua, jotta maksimoidaan nukkumapaikat..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.
Niin, koska mun ystävistä tulee välittömästi tosi tylsiä ja kuivia kun pariutuvat, niinkuin itsestänikin, eiku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, onpas täällä keskusteltu :D
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä. Vanhemmat ihmiset varmaan harvemmin ovat niin kiinni suhteessaan, että siellä yhteismökilläkään ei osata olla porukassa. Ja tämä suhteen kestosta riippumatta.
Tämän keskustelun innoittamana aion nostaa kissan pöydälle ja kysäistä sopivan tilanteen tullen muutamalta kaverilta, että voidaanko puhua siitä, miksi kelpaan mukaan vain silloin kun seurustelen. Mitäs sitä ihmettelemään, voihan sitä suoraankin kysyä. Ihan mielenkiintoista kuulla, mitä vastaavat, ja ovatko oikeastaan edes huomanneet asiaa.
Voin luvata, että toisin kuin tässä ketjussa jotkut ovat antaneet ymmärtää, minä en mene yhteisiin illanviettoihin vinkumaan, ja seurassani kaikki saavat olla ihan normaalisti. Normaaliin ei mielestäni tosin kuulu se, että yhteisissä tiloissa pidetään jotain kimppaesileikkiä alkuilta ja sitten vetäydytään omiin huoneisiin mouhimaan aikaisin. Enpä ole tällaista kyllä koskaan kohdannutkaan.
Ap
Kärjistät koko ajan kommentteja, mutta se on selkeästi tyylisi, joten mikäpä siinä. Joillekin ihmisille pitkäkestoinen sosialisointi on uuvuttavaa, kuten itselleni. Teen rankkaa työtä ja viikonloppuisin mökkireissulla tykkään toki ystävien seurasta, mutta mielelläni käyn välillä lepäilemässä sängyssä/lukemassa kirjaa tms. Ehkä kommentti siitä, että pariskunta vetäytyy huoneeseen ei tarkoittanut mitään muhinointeja, vaan lähinnä sitä, että ihmiset nyt voivat kaivata myös yhteisinä mökkiviikonloppuina omaa tilaa ja sinkkuystävän kanssa pohdituttaa, että tunteeko hän olonsa kurjaksi tällaisissa tilanteissa. Varmasti ihmiset myös ylitulkitsevat sitä, kuinka olla pahoittamatta toisen mieltä, että sitten painottavat juuri siten, kun luulevat olevansa huomaavaisia.
No eiköhän se sinkku ihan yhtälailla kaipaa sitä omaa tilaa ja rauhaa mökki viikonlopun aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä."
Mä olen nykyään viiskymppisenä sen verran iltauninen että olen nukkumassa kymmenen jälkeen. Puolison rytmi taas työn takia on usein vieläkin varhaisempi joten kömmin hänen viereen kun hä jo nukkuu. Jos se hirveästi häritsee en usko että yhteinen mökkiviikonloppu olisi kummallekaan osapuolelle suuri nautinto.
No se on ihan eri asia, jos on väsynyt ja haluaa nukkua. Mutta tuolla aiemmin siis puhuttiin siitä, että pariskunnat haluavat yleensä ehkä muutaman tunnin viettää yhteistä aikaa porukalla, mutta ovat kuitenkin pääasiassa kahdestaan siellä mökillä, eli pyrkivät viettämään aikaa kahdestaan ja haluavat vetäytyä kahdestaan romanttisissa tunnelmissa makuuhuoneisiinsa aikaisin. Ja lisäksi vielä lääppiä toisiaan jatkuvasti yhteisissä tiloissa.
En oikein näe itse tuotakaan ongelmana. Jos se on se mitä he odottavat mökkiviikonlopulta, ei mulla ole mitään tarvetta lähteä mukaan tai kysellä miksi mua ei mukaan nyt pyydetäkään. Mä suunnittelen jotakin muuta yhdessä tai puolison kanssa yhdessä ihan sen mukaan mikä meille sopii parhaiten.
Nyt ei ihan auennut, mitä tarkoitit. Tämän ketjun aihe siis oli se, miksi sinkkuja ei kutsuta ja sinkku voi kokea jäävänsä kauhean yksin sen vuoksi. Ei hänellä ole puolisoa, jonka kanssa suunnitella jotain muuta.
Kai sinkutkin osaa suunnitella yksin jotakin muuta. Vai pariskunnan joka haluaa viettää henuuttelu viikonlopun pitäisi se juhannusohjelma järjestää?
Juu, mutta se ei nyt ollut tämän ketjun aihe. Ei kukaan ole vaatinut pariskuntia järjestämään sinkuille ohjelmaa.
Kuulostat ihan puolisoni yhdeltä ikisinkku kaveri. Hän haluaa hiukan provosoivasti aina väitellä joistakin asioista. Itsekin tykkään väitellä valitettavasti puoliso ei oikein sellaisesta välitä ja silloin kun hän päättää kutsutaanko tuo joka asiasta vääntävä kaveri mökkiviikonloppuun voi hyvin olla että ei kutsuta, ei vaan halua taas väitellä.
Ok, kiva projisointi. Mutta en nyt ole puolisosi ikisinkkukaveri, enkä tykkää väitellä, mutta tämän ketjun aihe ei ihan oikeasti ollut tuo.
En ole väittänyt että olisit. Todennut vain että kuulostat häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, onpas täällä keskusteltu :D
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, minkä ikäisiä ne ihmiset ovat, joiden mielestä on normaalia vaikka mökillä vetäytyä oman kumppanin seuraan ja ajoissa omaan huoneeseen viettämään kahdenkeskeistä aikaa. Kuten joku tuolla veikkasikin, myös minä arvelen, että kyse on kaksikymppisistä. Vanhemmat ihmiset varmaan harvemmin ovat niin kiinni suhteessaan, että siellä yhteismökilläkään ei osata olla porukassa. Ja tämä suhteen kestosta riippumatta.
Tämän keskustelun innoittamana aion nostaa kissan pöydälle ja kysäistä sopivan tilanteen tullen muutamalta kaverilta, että voidaanko puhua siitä, miksi kelpaan mukaan vain silloin kun seurustelen. Mitäs sitä ihmettelemään, voihan sitä suoraankin kysyä. Ihan mielenkiintoista kuulla, mitä vastaavat, ja ovatko oikeastaan edes huomanneet asiaa.
Voin luvata, että toisin kuin tässä ketjussa jotkut ovat antaneet ymmärtää, minä en mene yhteisiin illanviettoihin vinkumaan, ja seurassani kaikki saavat olla ihan normaalisti. Normaaliin ei mielestäni tosin kuulu se, että yhteisissä tiloissa pidetään jotain kimppaesileikkiä alkuilta ja sitten vetäydytään omiin huoneisiin mouhimaan aikaisin. Enpä ole tällaista kyllä koskaan kohdannutkaan.
Ap
Kärjistät koko ajan kommentteja, mutta se on selkeästi tyylisi, joten mikäpä siinä. Joillekin ihmisille pitkäkestoinen sosialisointi on uuvuttavaa, kuten itselleni. Teen rankkaa työtä ja viikonloppuisin mökkireissulla tykkään toki ystävien seurasta, mutta mielelläni käyn välillä lepäilemässä sängyssä/lukemassa kirjaa tms. Ehkä kommentti siitä, että pariskunta vetäytyy huoneeseen ei tarkoittanut mitään muhinointeja, vaan lähinnä sitä, että ihmiset nyt voivat kaivata myös yhteisinä mökkiviikonloppuina omaa tilaa ja sinkkuystävän kanssa pohdituttaa, että tunteeko hän olonsa kurjaksi tällaisissa tilanteissa. Varmasti ihmiset myös ylitulkitsevat sitä, kuinka olla pahoittamatta toisen mieltä, että sitten painottavat juuri siten, kun luulevat olevansa huomaavaisia.
Onko tässä nyt siis oletuksena se, että pariskunnilla on omat huoneet ja sinkku nukkuu jossain hattuhyllyllä vailla omaa rauhaa? Oletko lukenut aiemman keskustelun? Siellä puhuttiin nimenomaan siitä, että pariskunnat haluavat kutea siellä mökillä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.
Ovatko ystäväsi muistisairaita vai miksi joudut yhä uudelleen tutustuttamaan ihmiset toisiinsa? Tuskin kai pariskuntatututkaan aina ole tunteneet, joskus joku on kuitenkin toiset ensimmäistä kertaa tavanneet..
Mitenköhän osa toimii, jos kutsutun pariskunnan toinen osapuoli syystä tai toisesta estyy tulemasta paikalle?
Omassa kaveripiirissä ei ole ollut tätä ongelmaa. On vietetty mökkiviikonloppuja, että paikalla pariskuntia, sinkkuja tai puolikas pariskunta. Yllättävä kyllä ihmisillä ollut kykyä osallistua keskusteluun vaikkei olisi itse rakentamassa taloa, omaisi lapsia jne. Myöskään yksikään pariskunta ei ole viettänyt kahdenkeskistä aikaa iltaisi. Suht harvoin isommalla porukalla kuitenkaan nähty, kun taas useimmat pariskunnatkin asuvat yhdessä joten sitä omaa aikaa riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan AP:n ilmiön. Olen nelikymppinen nainen, vasta viime vuoden puolella löysin "sen oikean", sitä ennen lyhyitä, jo etukäteen tuhoon tuomittuja parisuhteita. Sinkkuaikoina monesti kävi niin, ettei minua kutsuttu yllättäen kaikkiin kaveriporukan tapaamisiin, oli juuri näitä "pariskuntia illanviettoja". Kerran kysyin vähän puolivitsillä ärsyyntyneenä, että mitäs parinvaihtoa te siellä harrastatte kun vaan parillisia kutsutaan.
No viime aikoina useamman kaverin pitkä parisuhde on nyt tullut eroon ja pariskuntien illanvietot vähentyneet. Kovasti on ex rouvilla sinkku ja bilevaihde päällä, minua halutaan nyt keskellä viikkoakin seuraksi terassille viinille jne. Sanon ei kiitos, vietän parisuhdeaikaa oman kullan kanssa.
Itse inhoan pariskuntailtoja vaikka en olekaan sinkku. Kaikki pariskuntaillat joihin olen osallistunut ovat olleet sellaisia sukupuolivärittäytyneitä että naiset juttelevat keskenään ”naistenjuttuja” ja miehet tekevät jotain ”äijämäistä”. Minusta näissä on aina sellainen teennäinen ja mukahauska tunnelma.
Itse olen vain tyytyväinen, jos minua ei niihin kutsuta ja enkä näihin osallistu vaikka kutsuttaisiin.
Mä niin komppaan aloittajaa.
Olen ollut parisuhteessa, naimisissa ja on lapsia. Jostain kumman syystä kun erosin, homma muuttui. Juuri kun olisin eniten tarvinnut jotain muuta ajateltavaa, kivoja reissuja ja virkistävää seuraa. Jopa naimisissa oleva siskoni lopetti yhteiset mökkireissut ja muut. Soittaa nykyään vaan kun sen mies on kaupassa tai jossain salilla. Ei voi puhua miehensä kuullen, Kerran minut on kutsuttu tänä aikana mökille mutta olin selvästi ylimääräinen. Onneksi mulla oli teltta auton perässä koska kaikki nukkumapaikat oli varattu.
Jos jossain olen yötä, saan aina nukkua jossain sohvan nurkassa tai lattialla. Lisäksi minut on aina kutsuttu kyllä lapsenvahdiksi (kun eihän mulla tietysti ole muutakaan) ja koiranhoitajaksi. Siihen kelpaan. Lisäksi pidin huolta omista vanhoista vanhemmista kuolemaan asti (kun mullahan on aikaa). Mulle on myös sanottu kännipäissään, että mahtaa sua v.t.ttaa kun sulla ei oo ketään. No ei. Ystäviä kyllä olen kaivannut mutta en niinkään parisuhdettä, itsehän siitä lähdin.
Vierailija kirjoitti:
Mua loukkais ihan valtavasti tietää, että mua ei kutsuta vain siksi, että pitää jotenkin maksimoida tilankäyttöhyöty. Meistä jokainen parisuhdestatuksesta riippumatta varmaan haluaa olla tärkeä ja rakas ja haluttua, eikä mikään tilantäyttäjä.
No eikai nyt kukaan tietoisesti ajattele, että enpä kutsu nyt Sirkkaliisaa mukaan, kun hän on silmissäni vain tilankäyttäjä. Aika usein ihmiset voi tehdä ihan tiedostamatta ja ajattelematta valintoja ja asioita elämässä eli miettiä, että olisi juhannus tulossa ja mökki vapaana ja x-määrä makuuhuoneita. Voisi kutsua ne ×-pariskunnat, jotka on hyviä ystäviämme. Ihmiset yleisesti ottaen ihan liikaa ajattelee, että ihmiset aina ajattelevat juuri heitä elämässään ja valinnoissaan. Ei kukaan ole velvollinen kehittämään jollekin muulle juhannukseksi tekemistä. Kannattaa kysyä, jos asia vaivaa, kuten AP sanoi. Itse en voi tietää, miksi AP:n ystävät käyttäytyvät tuolla tavalla.
Pariskuntailtoja järjestän itse tosiaan siksi, että lähestulkoon kaikki ystäväni seurustelevat ja ollaan toki häissä ym. tutustuttu vuosien varrella ja kuulutaan samaan kaveriporukkaan. Mun mielestä ihan kohteliasta kutsua vaikkapa syömään myös aviomiehet (kuten myös vauvat tukevat mukaan). Sinkkuystäväni ovat lähtökohtaisesti sellaisia, jotka eivät ole minulle niin läheisiä, vaan olen tutustunut esim. töiden kautta ja silloin tällöin näemme vapaa-ajalla. Näillä nyt on oikeastikin aina kalenterit hyvin täynnä, mutta eipä minulla tulisi mieleen kutsua tällaista ihan tuntematonta ihmistä juuri näiden henkilöiden kanssa viettämään iltaa. Kuitenkin kutsun myös toisiaan tuntevia sinkkukavereita meille grillaamaan ja saunomaan ja viettämään iltaa. Tuskin pariskuntaystäväni pahastuvat?
No mökille ei ainakaan ole mitään järkeä kutsua sinkkuja, kun yleensähän noissa ideana on "vaimon vaihto", eli saa paneskella vieraan emännän kanssa. Sitten jos tuolla olisikin sinkku mukana, niin joku jäisi ilman ja olisi varmaan kiusallista sinkullekin katsella sivusta kun muut pitää hauskaa.
Miksi ap sinkkuna ei kulje sinkkupiireissä.
Kutsu kotiisi sinkkuja illanviettoon ja käy heidän luonaan. Pitäkää sinkkujuhlia ravitoiloissa, mökeillä sun muualla.
Ei ne pariskunnatkaan haluaisi tulla teidän illanistujaisiinne, ettekä te niitä sinne haluaisi.
Sinkuilla on omat mielenkiinnon kohteensa ja omat juttunsa, aivan samoin kuin pariskunnillakin.
En minäkään varta vasten koskaan kutsu sinkkuja silloin, kun ystävä pariskuntien kanssa mennään mökille, tai jonkun luon syömään ja juttelemaan. Paitsi, jos joku sukulaissinkku on jo valmiiksi paikalla, niin tottahan hän osallistuu.
Vaikutat ap kateelliselta, hanki oma mies ja perhe, niin kuulut itsekin tuohon nyt niin arvostelemaasi ryhmään. Ei parikunnat ole mitään sinkkujen hauskuttajia, ja heidän yksinäisyytensä poistajia!
Muutama ajatus:
- Suurin osa ystävistäni seurustelee. Joskus näen ystäviäni ihan kahden kesken/naisporukalla kaupungilla, mutta toisinaan järjestän pariskuntailtoja. Pariskuntailloissa ajattelen, että miehelläni on myös miespuolista ja ikään kuin kaveripiirini ulkopuolista seuraa. Ei sillä, että sukupuoli olisi vain se juttu, vaan se, että minulla ja ystävälläni voi olla aika vakiintuneita keskinäisiä juttuja.
- Meidän kaveripiirissä nimenomaisesti pariskunnat ovat usein tuttavia keskenään. Sinkkuystäväni eivät tunne näitä henkilöitä ja on välillä uuvuttavaa olla se viihdyttäjä, joka tutustuttaa uudet henkilöt keskenään ja pitää huolta siitä, että kakki viihtyvät ja juttelevat keskenään ja on yhteisiä juttuja. Pariskunnittain voi välillä hakeutua myös omiin oloihin.
- Mökillä on usein rajallinen määrä nukkumatiloja. Jos haluaa järjestää "juhannusjuhlat" voi haluta maksimoida nukkujien määrän huoneissa.
- Oletetaan liikaa ja luullaan, että sinkuilla on varmasti paljon tekemistä sinkkukavereidensa kanssa ja he voisivat pitää iltaa pariskuntien kanssa todella tylsänä ja kuivana.