Seurakoira, jolla lempeä ja kiltti luonne?
Meillä on ollut ennen chihuahua ja yorkshiren terrierin ja chihuahuan risteytys, kumpikin eli yli 15-vuotisiksi. Nyt niistä on aika jättänyt ja haluaisimme uuden koiran, mutta enää emme halua minikoiraa, vaan ihan "kunnon koiran". Liian usein räksyttävästä pikkudiivasta väsähtäneinä haluaisimme kiinnittää erityisesti huomiota sen luonteeseen eli hakusessa olisi lempeä ja kiltti, asioihin rauhallisemmin suhtautuva rotu. Asumme pikkukaupungin laitamilla, ulkoilumahdollisuudet on hyvät ja ihan kivasti aikaa ja energiaa koiran kanssa touhuamiseen, muttei kiinnostusta mihinkään ihmisten kanssa tehtävään aktiviteetteihin kuten agilityyn. Suositelkaa rotua. Kertokaa mielellään k.o. rodusta hieman.
Kommentit (655)
Lapinkoiraa suosittelen. Terveempi rotu, kun lähes mikään muu. Ei ole minikoira, mutta silti elinikä voi olla sama kuin miniroduilla: 13-16 vuotta, tiedän koiria jotka eläneet 17 tai 18-vuotiaiksi. Ei juurikaan perinnöllisiä sairauksia, koska ei ole ylijalostettu rotu. Lisäksi ihan äärimmäisen lempeä: minulla on ollut kaksi lapinkoiraa, kumpikaan ei elämänsä aikana näyttänyt hampaitaan kertaakaan. Ei ”räyhänneet” muille koirille, vaan se on sellaista iloista haukahtelua. Pitää lapsista. ”Paimentaa” että lauma on koossa. :)
Osaa olla kuitenkin myös omapäinen: jopa vähän kissamainen rotu välillä. Välillä voit kuulla sen ajattelevan, että ”miksi minä tuollaista vaivautuisin tekemään” ei ole laiska liikunnallisessa mielessä, vaan saattaa jättää tekemättä asioita, koska tietää että nyt se omistaja haluaisi että teen jotain. Omia koiriani oli lähes mahdoton saada ulkoa sisälle (varsinkin talvella). Fiksu rotu, kuitenkin helppo koulutettava ja tottelevainen pääsääntöisesti. 🙂
Karkeakarvainen mäyräkoira! Henkilölle joka haluaa lenkkeillä hitaasti 😏Sekä nukkua lämpimästi.
Ei missään nimessä lapinkoiraa, jos haluaa vähän haukkuvan koiran!
Donna kirjoitti:
Karkeakarvainen mäyräkoira! Henkilölle joka haluaa lenkkeillä hitaasti 😏Sekä nukkua lämpimästi.
Meidän karkkarit pistäisi talon remonttiin jos eivät pääsisi metsälle ja nukkua ja löntystellä... Harmi että nuo mäykytkin pilattu ottamalla ne vain seurakoiriksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä labradoodelit ym uudet roturisteytykset?
Noo uudet roturisteytykset katsotaan sekarotuisiksi koska eivät ole FCI rotuja. Eli maksat rotukoiran hinnan ja saat sekarotuisen koiran. Onko niitä edes terveystutkittu en tiedä. Suuri pentutehtailu vaara! Lisäksi niitten kasvattajat saattavat vaatia kohtuuttomia asioita omistajilta, mitä mikään laki ei puolla. Ottakaa asioista selvää.
Pitkäkarvainen Collie on ehdottomasti eräs parhaimpia seurakoiria. Kiintyy isäntäänsä ja emäntäänsä erittäin syvästi.Itselläni on kokemusta 14 vuoden ajalta Collien tricolor-värin koirasta.
Kultsu tai bordercollie. Kultsu kannattaa ottaa pentueesta jossa molemmat vanhemmat ovat A-lonkkaisia, silloin enää harvemmin ongelmia ilmenee.
No staffi! Parempaa koirarotua ei löydy. Ei hauku oikeastaan ollenkaan. Todella ihmisläheinen ja lempeä.
Vierailija kirjoitti:
Kingcharlesinspanieli. Vai onko se liian pieni? On se ainakin chihua ja yorkkia suurempi, mutta tietysti pieni verrattuna vaikka täällä kovasti suositeltuun kultsuun. Rotumääritelmän mukainen paino 3,6-6,3 kg.
Kyllä 7-9 kg on lähempänä.
Ota englanninsetteri, rakastaa lapsia, vihainen ei osaa ollakaan😍 semmonen on mulla, aika villi tosin, mutta jos saa juosta, ihana😧
Vierailija kirjoitti:
Meidän sekarotuinen voi loistavasti ilman mitään sairauksia. Ystäväni eläinlääkäri usein kylässä ja ihastelee koiraa. Ei ole vikaa lonkissa tai silmissä tai jaloissa . :) hienosti synnytti ja hoiti terveet pentunsakin. Upea koira jota kaikki vastaantulijat ihastelevat.
Olisi kiva nähdä kuva tästä koirasta. Mitä rotuja siinä on?
Tuli väärä hymiö enkkusetteriin♥️
Labradorinnoutaja, jos vaan jaksaa ulkoiluttaa sitä runsaasti.
Kääpiösnautseri, jos vaan jaksaa kouluttaa sitä ettei tule räksyttäjää
Kristiina xx kirjoitti:
Kääpiösnautseri, jos vaan jaksaa kouluttaa sitä ettei tule räksyttäjää
Haukkuminen on snautsereihin jalostettu luonteenpiirre, sitä ei saa pois.
AP kyseli seurakoiraa ja täällä tuputetaan paljon aktiviteettiä tarvitsevia rotuja.
Collie, sileäkarvainen tai pitkäkarvainen! Rento frendi, ei turhaa hauku, viihtyy niin koirapuistossa kuin lenkkipolullakin kävellen, juosten tai vaikka hiihtäenkin, pärjää ilman 247 harrastamista, mutta siinä on potkua pidemmällekin, jos omistaja innostuu. Ei oo ehkä tarkkasilmäinen järjenjättiläinen, mutta yhdessä tekeminen kiinnostaa ja motivaation ollessa hyvä (eli sopiva palkkaus), oppii nopeasti ja tekee reippaasti. On koiran kokonen (säkä noin +-55cm ja paino noin 20kg luokkaa), mutta ei liian iso, ystävällinen ja seurallinen koko suvun koira, vaikka joskus välinpitämätön vieraita kohtaan. Ehkä vähän perskärpänen paimenen luonteellaan, mutta näissä yhdistyy kaikki hyvät puolet koirasta ja turkin laadun voi valita sillä kumpi kiinnostaa - pk tietty vaatii turkinhoitoa, sk helppo nakki.
Japaninpystykorva on mitä parhain seurakoira.
Se, että joku rotu on suosittu, ei tee siitä suoraan muita rotuja sairaampaa.
Sisäsiittoisuudessa saattaa alttius perinnöllisiin sairauksiin vahvistua, mutta siksi suositellaankin että kuuteen sukupolveen taaksepäin ei sukupuusta löytyisi keskenään sukulaisia.