Seurakoira, jolla lempeä ja kiltti luonne?

Vierailija kirjoitti:

Kokemus shelteistä huono. Tuhansia ja tuhansia koiria moikattu aina lenkeillä, mutta nämä tai omistajansa eivät ikinä morjestele. Mielikuva on, että tämä rotu ei juuri lähelle halua tulla. Niin luotaantyöntävää käytöstä, että mieluummin ottaa vaikka kissan sitten.

Sama kokemus, lisäksi kavereiden sheltin on aika hirveän hermostuneita kun siellä käy. Ovat varmaan ihania semmoisessa oman perheen rauhallisessa arjessa, jossa on paljon aikaa koiralle, mutta lapsiperhe-ruuhkavuosiin, jossa kotona ravaa lasten kavereita ym. eivät ole paras valinta.

Vierailija kirjoitti:

Miten nämä labradoodelit ym uudet roturisteytykset?

Suomen lapinkoira on upea vaihtoehto luonteensa puolesta, jos karvanlähtöä vähän sietää.

Täältä ääni Australian Labradoodlelle. Rotua on kehitetty määrätietoisesti 80-luvulta lähtien mahdollisimman terveeksi ja tervepäiseksi. Mukava seurakoira vailla suurempaa metsästysviettiä. Huom. Australian labradoole on eri asia kuin satunnainen villakoiran ja labbiksen risteytys.

Cockerspanieli on aivan ihana, sen ihmisystävällisempää rotua ei olekaan! Ovat myös varsin terveitä ja pitkäikäisiä. Toki trimmaukset oltava kunnossa, että korvat pääsevät tuulettumaan. Trimmaaminen vaatii myös oman harjoittelunsa, ja tehtävä säännöllisesti/vietävä trimmaajalle.

"Miinuksena" aktiivisuus, sillä cockereilla ensimmäiset kymmenen vuotta, ennen kuin alkavat olla rauhallisia. Ovat hyvin ystävällisiä, ja suorastaan yli-innokkaita kaikessa. : ) Samoin rotu vaatii paljon liikuntaa ja aktiviteettia, eli siis rotu sopii aktiivisille ihmisille, vähintään kunnon lenkkeilyt päivittäin, oikeastaan ihannetapauksessa paljon enemmän.

Eurasierin omistaja kirjoitti:

Ilmanmuuta eurasier. Vähän jalostettu, keskikokoinen, ei hauku, ihmisystävällinen ja kaipaa ns. normaalin virikkeen ja on varsin uskollinen perheelle.

Kannattaa tutkia rotua ja käydä eurasier-sivustolla https://www.eurasierkerho.fi/.

Itsellä on ja erittäin hieno rotu, kerran viikossa turkin harjaus pohjavilloja myöten.

Ihana rotu, mutta näitä on aika vaikea saada, koska rotu on harvinainen. Vuosia voi joutua ns. jonottamaan.

Belgianpaimenkoirasta saa koulutettua spermakoiran. Sitten on seurakoira ja spermakoira samassa.

Vierailija kirjoitti:

Adoptoi, muuta neuvoa ei tule

Ei puhuttu nyt lapsen hankinnasta, vaan koirasta. Varmaan väärään palstaan vastasit. 😊

Vierailija kirjoitti:

Tiibetinterrieri on todella ihana, ei ollenkaan terrierimäinen nimestään huolimatta.

Mittelspitz on myös kiva perhekoira joka tykkää olla kaikessa mukana, turkkikaan ei ole vaativa kunhan välillä harjaa. Ovat seurakoiramaineestaan huolimatta alkujaan vahtikoiria, joten ilmoittavat esim. kaikista äänistä mitä ulkoa kuuluu. Jaksaa ulkoilla pitkiäkin aikoja, mutta tykkää myös löhöillä sohvalla perheensä kanssa. Jos mitteli on liian pieni, on näitä olemassa myös suurempi grosspitz joka on kooltaan n 15-25 kg.

Ja jos haluaa vähän pienempää niin sitten kleinspitz. Meillä on sellainen, oikein mukava perhekoira. Toki vilkkaan puoleinen, että jos haluaa rauhallisempaa kaveria niin sitten joku muu rotu.

Sheltti ei sovi kenellekään. Ei todellakaan sovi. Hermorakenne näillä on ihan olematon. Pelkäävät kaikkea ja kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

Säälittää tämä meno kun aivottomat lampaat ei tutki rotuja, että mikä tyyppinsä puolesta sopisi itselle ja elämäntapaan, vaan otetaan suoraan se turhake mikä muillakin, "koska muillakin on semmoinen".

Haloo, täällähän just nimenomaan koko ketjun täydeltä keskustellaan siitä, mikä olisi sopiva rotu.

Vierailija kirjoitti:

Mittelspitz

Tämä on ihan hirveä vinkulelu koko koira. Naapurilla oli sellainen, ja sen kimeä haukku kuului liiankin hyvin sisälle asti. Karsea koira. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mittelspitz

Tämä on ihan hirveä vinkulelu koko koira. Naapurilla oli sellainen, ja sen kimeä haukku kuului liiankin hyvin sisälle asti. Karsea koira. 

Riippuu ihan yksilöstä ja kasvatuksesta kuinka haukkuherkkä mittelistä tulee. Alttiutta haukkumiselle lienee jokaisella yksilöllä, mutta meidän mitteli ei kyllä hauku koskaan muuten kuin jos kuulee jonkun/jonkin liikkuvan pihalla. Haukku on osalla suht kimeä, mutta ei mielestäni yleensä mitään räksytystä kuitenkaan.

t. 253

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan osunut silmiin että tätä olisi jo ehdotettu: sileäkarvainen skotlanninpaimenkoira/collie. Ihan koiran kokoinen, ei mikään tukkajumala jonka turkki tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa. Ei metsästysviettiä (yleensä), paimennusviettiä se voi ehkä toteuttaa lapsiperheessä.

Samalla sivulla, 11 viestiä ennen sinua oli viimeksi ehdotettu..... :) sinänsä ihan varteenotettava ehdotus omastakin mielestä, mutta silmä käteen ennen kommentointia, ellei ole sitten jotain lisättävää aiheeseen tai tässä tapauksessa rotuun liittyen. 

Englanninspringerspanieli. On niin perhekoira kuin voi olla. 

Vierailija kirjoitti:

Englanninspringerspanieli. On niin perhekoira kuin voi olla. 

Älä puhu paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säälittää tämä meno kun aivottomat lampaat ei tutki rotuja, että mikä tyyppinsä puolesta sopisi itselle ja elämäntapaan, vaan otetaan suoraan se turhake mikä muillakin, "koska muillakin on semmoinen".

Haloo, täällähän just nimenomaan koko ketjun täydeltä keskustellaan siitä, mikä olisi sopiva rotu.

Katsopa ekoilta sivuilta AP:n viesti, mitä rotua aikoi harkita, ilman että olisi odottanut oikeamielisten kommentteja soveliaammista roduista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan osunut silmiin että tätä olisi jo ehdotettu: sileäkarvainen skotlanninpaimenkoira/collie. Ihan koiran kokoinen, ei mikään tukkajumala jonka turkki tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa. Ei metsästysviettiä (yleensä), paimennusviettiä se voi ehkä toteuttaa lapsiperheessä.

Samalla sivulla, 11 viestiä ennen sinua oli viimeksi ehdotettu..... :) sinänsä ihan varteenotettava ehdotus omastakin mielestä, mutta silmä käteen ennen kommentointia, ellei ole sitten jotain lisättävää aiheeseen tai tässä tapauksessa rotuun liittyen. 

Meillä oli pitkäkarvainen collie. Turkki vaati vain vähän hoitoa. Koira ei myös haukkunut, mutta tässä on yksilökohtaisia eroja. Arkuus, etenkin ääniarkuus, oli ongelma. Koira oli ystävällinen ja piti lapsista.

Maltankoira tai corgi

Mulla on tällä hetkellä, molemmat narttuja.

Kummatkin todella ystävällisiä ja helppo ollu kouluttaa.

Maltankoiran trimmaaminen on helppoa itse ja ihan siistin näkönen koira on ollu.

Ei ne hauku vaikka kerrostalossa asutaan jossa huonot äänieristeet

Vierailija kirjoitti:

Maltankoira tai corgi

Mulla on tällä hetkellä, molemmat narttuja.

Kummatkin todella ystävällisiä ja helppo ollu kouluttaa.

Maltankoiran trimmaaminen on helppoa itse ja ihan siistin näkönen koira on ollu.

Ei ne hauku vaikka kerrostalossa asutaan jossa huonot äänieristeet

Ei ei ja ei.

Ääni Collielle, lyhyt- ja pitkäkarvaiselle.

Tai toinen vaihtoehto voisi olla Perhoskoira. Näitä olen tavannut todella paljon eri ääripäitä. Joko ovat tosi mahtavia tai ihan hirveitä. En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai kulkeeko nämä jalostuslinjoista. Pienillä roduilla esiintyy myös sisäsiisteysongelmia.

Kannattaa tutustua Noutaja- ja spanielipuolelle. Sieltä ehkä helpommin saa lempeän ja vähän haukkuvan koiran. Pystykorvat kannattaa unohtaa, koska ovat usein topakoita ja ääntään rakastavia.

Vierailija kirjoitti:

Kultainen noutaja.

Kultis on paras. Iso koira, mutta lempeä luonne. Rauhallisia ja lapsiystävällisiä.