Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako kauppa kieltää asiakkaita tulemasta sisään repun kanssa?
Olisin käynyt aamulla yhdessä urheilukaupassa ostamassa tarjouslenkkarit, mutta kaupassa vaadittiin asiakkaita jättämään kaikki reput, kassit yms. säilytykseen kaupassa käynnin ajaksi. En suostunut jättämään reppuani, joten hukkareissu tuli ja lenkkarit jäi ostamatta. Jäin miettimään, toimiko kauppa lain mukaisesti? Jos toimi, mihin lakiin se perustuu?
Kommentit (363)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reppukielto ei ole aukioloaikoja vastaava ehto, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu. Täällä on myös moneen kertaan kysytty, mihin lakiin kauppojen väitetty oikeus kieltää reput perustuu, mutta kukaan ei ole vastannut kysymykseen. Syy on tietysti siinä, ettei sellaista lakia ole, vaan kauppojen reppukielto on laiton.
Ei ole missään perusteltu aukioloaikojen ja reppujen eroavaisuutta kertaakaan. Näytäppä kohta jos on.
Lue seuraavat lainaukset ihan ajatuksella, jolloin ehkä valkenee mihin lakipykälään perustuu oikeus kieltää kauppaan meno:
1) "Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä oikeus on jo perustuslaissa, tarkalleen ottaen pykälässä 16. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse antaa toisten käyttää omaa omaisuuttaan, tai luovuttaa omaa omaisuuttaan toisille ilman lain säännöstä."
2) "Elinkeinovapauteen kuuluu myös se, missä ja miten elinkeinoa harjoittaa. Tähän kuuluu myös se, että elinkeinoharjoittaja saa päättää, mitä myy, millaisilla ehdoilla ja kenelle. Kukaan ei siis voi tulla vaatimaan, että yrittäjä myy hänelle jotain, vaan yrittäjä päättää, mitä myy ja keille."
3) "elinkeinonharjoittaja rajoittaa tätä oikeuttaan lähtökohtaisesti melko voimakkaasti sillä, että ilmoittaa julkisesti liikkeensä olevan auki."
4) "Jos tämän ilmoituksen yhteydessä ei ole rajoitusta siitä, keille palvelua tarjotaan, joutuu yrittäjä ottamaan lähtökohtaisesti kenen tahansa halukkaan asiakkaaksi."
Kohdan 4 ilmoituksen yhteyteen voi siis asettaa tuon rajoituksen "reppujen kanssa ei sisäänpääsyä" ihan samalla tavalla kun aukioloajat. Ei kukaan pakota kauppaa olemaan 9-18 auki kauppias ihan itse päättää onko kauppa auki vaikka joka pariton tunti (reunaehdot voi olla laissa).
"Ei ole missään perusteltu aukioloaikojen ja reppujen eroavaisuutta kertaakaan. Näytäppä kohta jos on."
Tuskin kukaan täysjärkinen epäilee kaupan oikeutta päättää aukioloajoistaan, joten en vaivaa päätäni sillä mihin lakiin se perustuu.
Loput onkin selitetty jo aiemmin, mutta otetaan kertauksen vuoksi lyhyt yhteenveto: Kun kauppa on auki, se on yleinen paikka joka on siis lähtökohtaisesti avoin kaikille. Perustuslaki takaa kaikille oikeuden yhdenvertaisuuteen ja antaa kaikilla maassa laillisesti oleville vapauden liikkua maassa. Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa vain silloin kun joku muu laki antaa siihen selvän edellytyksen. Jotta siis kauppa voisi kieltää asiakkaita tulemasta sisään reppujen kanssa, tarvitaan sellainen laki joka mahdollistaa reppu selässä kulkevien ihmisten käännyttämisen. Mikä laki se voisi olla? Siihen ei ole vieläkään tullut vastausta, vaikka sitä on jo monta kertaa kysytty.
"1) "Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä oikeus on jo perustuslaissa, tarkalleen ottaen pykälässä 16. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse antaa toisten käyttää omaa omaisuuttaan, tai luovuttaa omaa omaisuuttaan toisille ilman lain säännöstä.""
Tässä on perustuslain 16. pykälä:
"16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu."
Mikä tässä antaa oikeuden kieltää ihmisiä tulemasta kauppaan sisään reppu selässä?
"2) "Elinkeinovapauteen kuuluu myös se, missä ja miten elinkeinoa harjoittaa. Tähän kuuluu myös se, että elinkeinoharjoittaja saa päättää, mitä myy, millaisilla ehdoilla ja kenelle. Kukaan ei siis voi tulla vaatimaan, että yrittäjä myy hänelle jotain, vaan yrittäjä päättää, mitä myy ja keille.""
Pitää paikkaansa. Jokaisella on pitkälle menevä vapaus päättää, mitä tavaroita hän myy ja millä tavalla. Jos joku haluaa valikoida asiakkaansa tarkasti, hän voi myydä valitsemiaan tavaroita vaikka Tupperwaren tyylisillä kotikutsuilla, joihin saa täysin laillisesti ottaa sisään vain harvat ja valitut.
"3) "elinkeinonharjoittaja rajoittaa tätä oikeuttaan lähtökohtaisesti melko voimakkaasti sillä, että ilmoittaa julkisesti liikkeensä olevan auki.""
Aivan. Jos siis yrittäjä valitsee myyntikanavakseen perinteisen kivijalkamyymälän, hän sitoutuu samalla merkittäviin rajoituksiin asiakasvalintaa koskevien oikeuksien suhteen, koska myymälä on aukioloaikojensa puitteissa yleinen paikka.
"4) "Jos tämän ilmoituksen yhteydessä ei ole rajoitusta siitä, keille palvelua tarjotaan, joutuu yrittäjä ottamaan lähtökohtaisesti kenen tahansa halukkaan asiakkaaksi."
Kohdan 4 ilmoituksen yhteyteen voi siis asettaa tuon rajoituksen "reppujen kanssa ei sisäänpääsyä" ihan samalla tavalla kun aukioloajat."
Mutta mikä laki oikeuttaa kauppaa kieltämään sisäänpääsyn ihmisiltä, joilla on mukanaan reppu?
Kauppaan sisään pääsy on osa asiakkaalle tarjottua palvelua, jos siis kauppias saa elinkeinolain mukaan kieltäytyä palvelusta asiakkaalle (koska hänellä on reppu kts kohta 4.) hän voi myös kieltää tämän kaupan tiloihin pääsyn koska se on osa palvelua.
Suomessa ei ole elinkeinolakia. Mitä lakia siis tarkoitat? Kerro tarkka lainkohta.
Ja se oli ihan 15 pykälä joka turvaa omaisuuden suojan eikä 16.
Kerroppa itse viisaana laki joka estää kauppiaan valitsemasta asiakkaitaan (pl. yhdenvertaisuuslain määräämät ehdot)? Ts pakottaa kauppiaan liiketoimintaan kenen kanssa tahansa.
Liikkumisvapaus estetään siten että tilaan pääsy on palvelu jonka kauppias myöntää / evää ihan oman halunsa mukaisesti ihan kaikki muutkin osa-alueet hänen palvelustaan (kunhan ei syyllisty yhdenvertaisuuslain vastaiseen toimintaan).
Kauppa ei ole julkinen tila (prove me wrong) vaan yksityinen tila jonka kauppias antaa julkiseen käyttöön tietyillä ehdoilla ja luopuu _osasta_ yksityisen tilan omistajan oikeuksista avaamalla siihen kaupan tiettyinä aukioloaikoina ja mahdollisina lisäehtoina.
"Ja se oli ihan 15 pykälä joka turvaa omaisuuden suojan eikä 16."
Jos kaupan omistaja haluaa estää lenkkarit jalassa ja reppu selässä kulkevia ihmisiä tulemasta omistamaansa rakennukseen, hänellä on täysi oikeus siihen. Hän ei kuitenkaan voi tehdä sitä kaupan asiakasvalinnan keinoin, koska mikään laki ei anna sellaiseen oikeutta. Hän voi tehdä sen esim. sulkemalla kaupan, jolloin rakennukseen ei enää ole yleistä pääsyä.
"Kerroppa itse viisaana laki joka estää kauppiaan valitsemasta asiakkaitaan (pl. yhdenvertaisuuslain määräämät ehdot)? Ts pakottaa kauppiaan liiketoimintaan kenen kanssa tahansa."
Perustuslaki ja järjestyslaki. Ensimmäisessä todetaan liikkumisvapaus, jälkimmäisessä määritellään yleinen paikka.
Kauppiaalla ei edelleenkään ole velvollisuutta myydä lähes kenelle tahansa, mutta jos hän tahtoo harjoittaa erityistä asiakasvalintaa, hänen on valittava joku muu kaupankäyntitapa kuin kivijalkamyymälä.
"Kauppa ei ole julkinen tila (prove me wrong) vaan yksityinen tila jonka kauppias antaa julkiseen käyttöön tietyillä ehdoilla ja luopuu _osasta_ yksityisen tilan omistajan oikeuksista avaamalla siihen kaupan tiettyinä aukioloaikoina ja mahdollisina lisäehtoina."
Julkinen tila on käsite jota Suomen laki ei tunne. Kauppa on kuitenkin aukioloaikojensa puitteissa järjestyslaissa määritelty yleinen tila, joka on lähtökohtaisesti perustuslain takaaman liikkumisvapauden parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myyjällä on mahdollisuus valita asiakkaansa, eli kieltää asiakkaan sisäänpääsy. Valitseminen ei ole mikään yleinen ja ehdoton oikeus, sillä sisäänpääsyn estäminen ei saa olla syrjivää, vaan siihen on oltava perustellut syyt. Myyjä ei saa siis mielivaltaisesti valita asiakkaitaan. Erityisesti on otettava huomioon syrjimättömyysperiaate. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Jos reppusääntö on sama kaikille, niin kyllä.
Entä käsilaukku?
Eli pelkän repun kieltäminen on syrjintää.
Myöskin ettei laukun kanssa voi tulla kauppaan syrjii muita kuin yksityisautoilijoita.
Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisiä, ei laukkuja. Kielto viedä reppu kauppaan koskee tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Käsilaukkuja on monen kokoisia. Olisi johdonmukaista kieltää isot käsilaukut siinä missä reputkin. Sellaiset hieman lompakkoa isommat pikkulaukut varmaan ovat ihan OK ja ne sopivat tarvittaessa takin sisälle piiloon. Samaten sen lompakon ja maksuvälineet voi kuljettaa taskussa tai ihan vain kädessä kauppaan, jos reppu pitää jättää säilytykseen. Minulla on kyllä jaina oku laukku tai ostoskassi mukana kaupassa, vaikka menisin sinne autolla. Pitäähän ne ostokset siirtää jotenkin autoon vaikkei niitä kantaisi selässä kotiin saakka. Ei tuo reppukielto mitenkään autottomia syrji.
Reppukielto on välillistä syrjintää. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti yhdenvertainen kielto johtaa tosiasiallisesti siihen, että joku ihmisryhmä asetetaan muita epäedullisempaan asemaan. Samasta ilmiöstä on kyse esim. silloin, kun ravintola kieltäytyy ottamaan asiakkaakseen ketään kansallispukuun pukeutunutta. Vaikka kielto koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaispukuja, käytännössä sen katsotaan syrjivän romaneja.
Reppu on laukku ja sen käyttö ei ole rajoitunut minkään tietyn (ikä, sukupuoli, uskonto, kansalaisuus, kulttuuritausta tms) ihmisryhmän piiriin. Sen sijasta kansallispuvut, kasvot peittävät huivit ja heimovaatteet ovat nimen omaan vain rajatun ryhmän käytössä ja siksi niiden käyttöön perustuva asiakkaiden valikointi johtaa lailla kiellettyyn syrjintään. Tämä reppukiellon rinnastus kansallispukukieltoon ei nyt vain toimi tässä yhteydessä.
Älä viitsi. Reput on selvästi tavallista yleisempiä koulua käyvillä lapsilla ja nuorilla opiskelijoilla. Reppujen kieltäminen on siis välillistä syrjintää, koska se asettaa tietynikäiset ihmiset muita epäedullisempaan asempaan.
Voi olla yleisemmin, mutta ei todellakaan yksinomaan, tietyn ihmisryhmän käytössä. Tämän ratkaisevan eron takia kyseessä ei ole syrjivä käytäntö. Repun sijasta voi käyttää muuta laukkua tai sen voi jättää kaupassa asioimisen ajaksi säilytykseen - sama ei onnistu kansallispukujen ja uskonnollisten, peittävien vaatteiden kanssa. Samalla tavalla se harmittaa keski-ikäistä autoilevaa asiakasta kuin jalkaisin tai pyörällä liikkuvaa nuorta jättää reppu kaupan säilytyslokeroon. Tämmöiset pienet pettymykset ja vastoinkäymiset oppii yleensä iän myötä käsittelemään muutenkin kuin uhriutumalla. Ja jos reppukielto tosiaan olisi laiton, miksiköhän siihen ei ole jo puututtu? Tehkää kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle - tuskin ottaa tätä asiaa edes käsittelyyn :)
Jokin yleinen käytäntökin voi osoittautua loppujen lopulta laittomaksi, vaikkei sitä kaikki tajuaisikaan. Esimerkiksi tuo reppusääntö joissakin paikoissa on koskenut nimenomaan nuoria tai koululaisia. Toinen hyvä esimerkki jatkuvista laittomuuksista on vuokrasopimuksiin yleisesti kirjattavat höpöjutut, jotka eivät oikeudessa menisi läpi.
Reppukielto, joka koskee ainoastaa nuoria, on syrjivä ja ei kai täällä kukaan ole muuta väittänytkään. Yleinen reppukielto ei ole syrjivä. Helppo tapa testata ja saada asiantuntijan arvio jonkun käytännön laittomuudesta on tehdä siitä kantelu. Samalla voi saada sen epäkohdan korjattua ja valvovan viranomaisen huomioon. Mitään höpösopimuksia ei ole pakko allekirjoittaa (miten tämäkin nyt liittyy reppukieltoon...).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reppukielto ei ole aukioloaikoja vastaava ehto, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu. Täällä on myös moneen kertaan kysytty, mihin lakiin kauppojen väitetty oikeus kieltää reput perustuu, mutta kukaan ei ole vastannut kysymykseen. Syy on tietysti siinä, ettei sellaista lakia ole, vaan kauppojen reppukielto on laiton.
Ei ole missään perusteltu aukioloaikojen ja reppujen eroavaisuutta kertaakaan. Näytäppä kohta jos on.
Lue seuraavat lainaukset ihan ajatuksella, jolloin ehkä valkenee mihin lakipykälään perustuu oikeus kieltää kauppaan meno:
1) "Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä oikeus on jo perustuslaissa, tarkalleen ottaen pykälässä 16. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse antaa toisten käyttää omaa omaisuuttaan, tai luovuttaa omaa omaisuuttaan toisille ilman lain säännöstä."
2) "Elinkeinovapauteen kuuluu myös se, missä ja miten elinkeinoa harjoittaa. Tähän kuuluu myös se, että elinkeinoharjoittaja saa päättää, mitä myy, millaisilla ehdoilla ja kenelle. Kukaan ei siis voi tulla vaatimaan, että yrittäjä myy hänelle jotain, vaan yrittäjä päättää, mitä myy ja keille."
3) "elinkeinonharjoittaja rajoittaa tätä oikeuttaan lähtökohtaisesti melko voimakkaasti sillä, että ilmoittaa julkisesti liikkeensä olevan auki."
4) "Jos tämän ilmoituksen yhteydessä ei ole rajoitusta siitä, keille palvelua tarjotaan, joutuu yrittäjä ottamaan lähtökohtaisesti kenen tahansa halukkaan asiakkaaksi."
Kohdan 4 ilmoituksen yhteyteen voi siis asettaa tuon rajoituksen "reppujen kanssa ei sisäänpääsyä" ihan samalla tavalla kun aukioloajat. Ei kukaan pakota kauppaa olemaan 9-18 auki kauppias ihan itse päättää onko kauppa auki vaikka joka pariton tunti (reunaehdot voi olla laissa).
"Ei ole missään perusteltu aukioloaikojen ja reppujen eroavaisuutta kertaakaan. Näytäppä kohta jos on."
Tuskin kukaan täysjärkinen epäilee kaupan oikeutta päättää aukioloajoistaan, joten en vaivaa päätäni sillä mihin lakiin se perustuu.
Loput onkin selitetty jo aiemmin, mutta otetaan kertauksen vuoksi lyhyt yhteenveto: Kun kauppa on auki, se on yleinen paikka joka on siis lähtökohtaisesti avoin kaikille. Perustuslaki takaa kaikille oikeuden yhdenvertaisuuteen ja antaa kaikilla maassa laillisesti oleville vapauden liikkua maassa. Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa vain silloin kun joku muu laki antaa siihen selvän edellytyksen. Jotta siis kauppa voisi kieltää asiakkaita tulemasta sisään reppujen kanssa, tarvitaan sellainen laki joka mahdollistaa reppu selässä kulkevien ihmisten käännyttämisen. Mikä laki se voisi olla? Siihen ei ole vieläkään tullut vastausta, vaikka sitä on jo monta kertaa kysytty.
"1) "Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä oikeus on jo perustuslaissa, tarkalleen ottaen pykälässä 16. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse antaa toisten käyttää omaa omaisuuttaan, tai luovuttaa omaa omaisuuttaan toisille ilman lain säännöstä.""
Tässä on perustuslain 16. pykälä:
"16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu."
Mikä tässä antaa oikeuden kieltää ihmisiä tulemasta kauppaan sisään reppu selässä?
"2) "Elinkeinovapauteen kuuluu myös se, missä ja miten elinkeinoa harjoittaa. Tähän kuuluu myös se, että elinkeinoharjoittaja saa päättää, mitä myy, millaisilla ehdoilla ja kenelle. Kukaan ei siis voi tulla vaatimaan, että yrittäjä myy hänelle jotain, vaan yrittäjä päättää, mitä myy ja keille.""
Pitää paikkaansa. Jokaisella on pitkälle menevä vapaus päättää, mitä tavaroita hän myy ja millä tavalla. Jos joku haluaa valikoida asiakkaansa tarkasti, hän voi myydä valitsemiaan tavaroita vaikka Tupperwaren tyylisillä kotikutsuilla, joihin saa täysin laillisesti ottaa sisään vain harvat ja valitut.
"3) "elinkeinonharjoittaja rajoittaa tätä oikeuttaan lähtökohtaisesti melko voimakkaasti sillä, että ilmoittaa julkisesti liikkeensä olevan auki.""
Aivan. Jos siis yrittäjä valitsee myyntikanavakseen perinteisen kivijalkamyymälän, hän sitoutuu samalla merkittäviin rajoituksiin asiakasvalintaa koskevien oikeuksien suhteen, koska myymälä on aukioloaikojensa puitteissa yleinen paikka.
"4) "Jos tämän ilmoituksen yhteydessä ei ole rajoitusta siitä, keille palvelua tarjotaan, joutuu yrittäjä ottamaan lähtökohtaisesti kenen tahansa halukkaan asiakkaaksi."
Kohdan 4 ilmoituksen yhteyteen voi siis asettaa tuon rajoituksen "reppujen kanssa ei sisäänpääsyä" ihan samalla tavalla kun aukioloajat."
Mutta mikä laki oikeuttaa kauppaa kieltämään sisäänpääsyn ihmisiltä, joilla on mukanaan reppu?
Kauppaan sisään pääsy on osa asiakkaalle tarjottua palvelua, jos siis kauppias saa elinkeinolain mukaan kieltäytyä palvelusta asiakkaalle (koska hänellä on reppu kts kohta 4.) hän voi myös kieltää tämän kaupan tiloihin pääsyn koska se on osa palvelua.
Suomessa ei ole elinkeinolakia. Mitä lakia siis tarkoitat? Kerro tarkka lainkohta.
Ja se oli ihan 15 pykälä joka turvaa omaisuuden suojan eikä 16.
Kerroppa itse viisaana laki joka estää kauppiaan valitsemasta asiakkaitaan (pl. yhdenvertaisuuslain määräämät ehdot)? Ts pakottaa kauppiaan liiketoimintaan kenen kanssa tahansa.
Liikkumisvapaus estetään siten että tilaan pääsy on palvelu jonka kauppias myöntää / evää ihan oman halunsa mukaisesti ihan kaikki muutkin osa-alueet hänen palvelustaan (kunhan ei syyllisty yhdenvertaisuuslain vastaiseen toimintaan).
Kauppa ei ole julkinen tila (prove me wrong) vaan yksityinen tila jonka kauppias antaa julkiseen käyttöön tietyillä ehdoilla ja luopuu _osasta_ yksityisen tilan omistajan oikeuksista avaamalla siihen kaupan tiettyinä aukioloaikoina ja mahdollisina lisäehtoina."Ja se oli ihan 15 pykälä joka turvaa omaisuuden suojan eikä 16."
Jos kaupan omistaja haluaa estää lenkkarit jalassa ja reppu selässä kulkevia ihmisiä tulemasta omistamaansa rakennukseen, hänellä on täysi oikeus siihen. Hän ei kuitenkaan voi tehdä sitä kaupan asiakasvalinnan keinoin, koska mikään laki ei anna sellaiseen oikeutta. Hän voi tehdä sen esim. sulkemalla kaupan, jolloin rakennukseen ei enää ole yleistä pääsyä.
"Kerroppa itse viisaana laki joka estää kauppiaan valitsemasta asiakkaitaan (pl. yhdenvertaisuuslain määräämät ehdot)? Ts pakottaa kauppiaan liiketoimintaan kenen kanssa tahansa."
Perustuslaki ja järjestyslaki. Ensimmäisessä todetaan liikkumisvapaus, jälkimmäisessä määritellään yleinen paikka.
Kauppiaalla ei edelleenkään ole velvollisuutta myydä lähes kenelle tahansa, mutta jos hän tahtoo harjoittaa erityistä asiakasvalintaa, hänen on valittava joku muu kaupankäyntitapa kuin kivijalkamyymälä.
"Kauppa ei ole julkinen tila (prove me wrong) vaan yksityinen tila jonka kauppias antaa julkiseen käyttöön tietyillä ehdoilla ja luopuu _osasta_ yksityisen tilan omistajan oikeuksista avaamalla siihen kaupan tiettyinä aukioloaikoina ja mahdollisina lisäehtoina."
Julkinen tila on käsite jota Suomen laki ei tunne. Kauppa on kuitenkin aukioloaikojensa puitteissa järjestyslaissa määritelty yleinen tila, joka on lähtökohtaisesti perustuslain takaaman liikkumisvapauden parissa.
Korjaan itseäni, kun huomasin kirjoittaneeni vahingossa väärin: Tarkoitin yleisellä tilalla yleistä paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myyjällä on mahdollisuus valita asiakkaansa, eli kieltää asiakkaan sisäänpääsy. Valitseminen ei ole mikään yleinen ja ehdoton oikeus, sillä sisäänpääsyn estäminen ei saa olla syrjivää, vaan siihen on oltava perustellut syyt. Myyjä ei saa siis mielivaltaisesti valita asiakkaitaan. Erityisesti on otettava huomioon syrjimättömyysperiaate. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Jos reppusääntö on sama kaikille, niin kyllä.
Entä käsilaukku?
Eli pelkän repun kieltäminen on syrjintää.
Myöskin ettei laukun kanssa voi tulla kauppaan syrjii muita kuin yksityisautoilijoita.
Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisiä, ei laukkuja. Kielto viedä reppu kauppaan koskee tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Käsilaukkuja on monen kokoisia. Olisi johdonmukaista kieltää isot käsilaukut siinä missä reputkin. Sellaiset hieman lompakkoa isommat pikkulaukut varmaan ovat ihan OK ja ne sopivat tarvittaessa takin sisälle piiloon. Samaten sen lompakon ja maksuvälineet voi kuljettaa taskussa tai ihan vain kädessä kauppaan, jos reppu pitää jättää säilytykseen. Minulla on kyllä jaina oku laukku tai ostoskassi mukana kaupassa, vaikka menisin sinne autolla. Pitäähän ne ostokset siirtää jotenkin autoon vaikkei niitä kantaisi selässä kotiin saakka. Ei tuo reppukielto mitenkään autottomia syrji.
Reppukielto on välillistä syrjintää. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti yhdenvertainen kielto johtaa tosiasiallisesti siihen, että joku ihmisryhmä asetetaan muita epäedullisempaan asemaan. Samasta ilmiöstä on kyse esim. silloin, kun ravintola kieltäytyy ottamaan asiakkaakseen ketään kansallispukuun pukeutunutta. Vaikka kielto koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaispukuja, käytännössä sen katsotaan syrjivän romaneja.
Reppu on laukku ja sen käyttö ei ole rajoitunut minkään tietyn (ikä, sukupuoli, uskonto, kansalaisuus, kulttuuritausta tms) ihmisryhmän piiriin. Sen sijasta kansallispuvut, kasvot peittävät huivit ja heimovaatteet ovat nimen omaan vain rajatun ryhmän käytössä ja siksi niiden käyttöön perustuva asiakkaiden valikointi johtaa lailla kiellettyyn syrjintään. Tämä reppukiellon rinnastus kansallispukukieltoon ei nyt vain toimi tässä yhteydessä.
Älä viitsi. Reput on selvästi tavallista yleisempiä koulua käyvillä lapsilla ja nuorilla opiskelijoilla. Reppujen kieltäminen on siis välillistä syrjintää, koska se asettaa tietynikäiset ihmiset muita epäedullisempaan asempaan.
Voi olla yleisemmin, mutta ei todellakaan yksinomaan, tietyn ihmisryhmän käytössä. Tämän ratkaisevan eron takia kyseessä ei ole syrjivä käytäntö. Repun sijasta voi käyttää muuta laukkua tai sen voi jättää kaupassa asioimisen ajaksi säilytykseen - sama ei onnistu kansallispukujen ja uskonnollisten, peittävien vaatteiden kanssa. Samalla tavalla se harmittaa keski-ikäistä autoilevaa asiakasta kuin jalkaisin tai pyörällä liikkuvaa nuorta jättää reppu kaupan säilytyslokeroon. Tämmöiset pienet pettymykset ja vastoinkäymiset oppii yleensä iän myötä käsittelemään muutenkin kuin uhriutumalla. Ja jos reppukielto tosiaan olisi laiton, miksiköhän siihen ei ole jo puututtu? Tehkää kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle - tuskin ottaa tätä asiaa edes käsittelyyn :)
Jokin yleinen käytäntökin voi osoittautua loppujen lopulta laittomaksi, vaikkei sitä kaikki tajuaisikaan. Esimerkiksi tuo reppusääntö joissakin paikoissa on koskenut nimenomaan nuoria tai koululaisia. Toinen hyvä esimerkki jatkuvista laittomuuksista on vuokrasopimuksiin yleisesti kirjattavat höpöjutut, jotka eivät oikeudessa menisi läpi.
Reppukielto, joka koskee ainoastaa nuoria, on syrjivä ja ei kai täällä kukaan ole muuta väittänytkään. Yleinen reppukielto ei ole syrjivä. Helppo tapa testata ja saada asiantuntijan arvio jonkun käytännön laittomuudesta on tehdä siitä kantelu. Samalla voi saada sen epäkohdan korjattua ja valvovan viranomaisen huomioon. Mitään höpösopimuksia ei ole pakko allekirjoittaa (miten tämäkin nyt liittyy reppukieltoon...).
Siihen en ottanutkaan kantaa, vaan tuolle että yleisesti sovellettu käytäntökin voi olla syrjivä ja laiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myyjällä on mahdollisuus valita asiakkaansa, eli kieltää asiakkaan sisäänpääsy. Valitseminen ei ole mikään yleinen ja ehdoton oikeus, sillä sisäänpääsyn estäminen ei saa olla syrjivää, vaan siihen on oltava perustellut syyt. Myyjä ei saa siis mielivaltaisesti valita asiakkaitaan. Erityisesti on otettava huomioon syrjimättömyysperiaate. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Jos reppusääntö on sama kaikille, niin kyllä.
Entä käsilaukku?
Eli pelkän repun kieltäminen on syrjintää.
Myöskin ettei laukun kanssa voi tulla kauppaan syrjii muita kuin yksityisautoilijoita.
Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisiä, ei laukkuja. Kielto viedä reppu kauppaan koskee tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Käsilaukkuja on monen kokoisia. Olisi johdonmukaista kieltää isot käsilaukut siinä missä reputkin. Sellaiset hieman lompakkoa isommat pikkulaukut varmaan ovat ihan OK ja ne sopivat tarvittaessa takin sisälle piiloon. Samaten sen lompakon ja maksuvälineet voi kuljettaa taskussa tai ihan vain kädessä kauppaan, jos reppu pitää jättää säilytykseen. Minulla on kyllä jaina oku laukku tai ostoskassi mukana kaupassa, vaikka menisin sinne autolla. Pitäähän ne ostokset siirtää jotenkin autoon vaikkei niitä kantaisi selässä kotiin saakka. Ei tuo reppukielto mitenkään autottomia syrji.
Reppukielto on välillistä syrjintää. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti yhdenvertainen kielto johtaa tosiasiallisesti siihen, että joku ihmisryhmä asetetaan muita epäedullisempaan asemaan. Samasta ilmiöstä on kyse esim. silloin, kun ravintola kieltäytyy ottamaan asiakkaakseen ketään kansallispukuun pukeutunutta. Vaikka kielto koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaispukuja, käytännössä sen katsotaan syrjivän romaneja.
Reppu on laukku ja sen käyttö ei ole rajoitunut minkään tietyn (ikä, sukupuoli, uskonto, kansalaisuus, kulttuuritausta tms) ihmisryhmän piiriin. Sen sijasta kansallispuvut, kasvot peittävät huivit ja heimovaatteet ovat nimen omaan vain rajatun ryhmän käytössä ja siksi niiden käyttöön perustuva asiakkaiden valikointi johtaa lailla kiellettyyn syrjintään. Tämä reppukiellon rinnastus kansallispukukieltoon ei nyt vain toimi tässä yhteydessä.
Älä viitsi. Reput on selvästi tavallista yleisempiä koulua käyvillä lapsilla ja nuorilla opiskelijoilla. Reppujen kieltäminen on siis välillistä syrjintää, koska se asettaa tietynikäiset ihmiset muita epäedullisempaan asempaan.
Voi olla yleisemmin, mutta ei todellakaan yksinomaan, tietyn ihmisryhmän käytössä. Tämän ratkaisevan eron takia kyseessä ei ole syrjivä käytäntö. Repun sijasta voi käyttää muuta laukkua tai sen voi jättää kaupassa asioimisen ajaksi säilytykseen - sama ei onnistu kansallispukujen ja uskonnollisten, peittävien vaatteiden kanssa. Samalla tavalla se harmittaa keski-ikäistä autoilevaa asiakasta kuin jalkaisin tai pyörällä liikkuvaa nuorta jättää reppu kaupan säilytyslokeroon. Tämmöiset pienet pettymykset ja vastoinkäymiset oppii yleensä iän myötä käsittelemään muutenkin kuin uhriutumalla. Ja jos reppukielto tosiaan olisi laiton, miksiköhän siihen ei ole jo puututtu? Tehkää kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle - tuskin ottaa tätä asiaa edes käsittelyyn :)
Jokin yleinen käytäntökin voi osoittautua loppujen lopulta laittomaksi, vaikkei sitä kaikki tajuaisikaan. Esimerkiksi tuo reppusääntö joissakin paikoissa on koskenut nimenomaan nuoria tai koululaisia. Toinen hyvä esimerkki jatkuvista laittomuuksista on vuokrasopimuksiin yleisesti kirjattavat höpöjutut, jotka eivät oikeudessa menisi läpi.
Yksi laiton käytäntö ei oikeuta toista.
Kielto on laiton ja syrjivä!
Reppukielto syrjii repullisia asiakkaita ja asettaa ne epätasa-arvoon reputtomien asiakkaiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa kieltää. Kauppa saa asettaa ehdot asioimiselle. Kaupan ehdot eivät voi vaatia rikkomaan lakia, ne eivät saa olla syrjiviä jne. Sama mihin perustuu vaikkapa ravintolan ikäraja, se ei liity anniskelulakiin tai se että yökerhoon ei pääse shortseilla.
Eikö ole outoa että nainen voi päästä yökerhoon minihameessa mutta mies ei pääse sinne shortseissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myyjällä on mahdollisuus valita asiakkaansa, eli kieltää asiakkaan sisäänpääsy. Valitseminen ei ole mikään yleinen ja ehdoton oikeus, sillä sisäänpääsyn estäminen ei saa olla syrjivää, vaan siihen on oltava perustellut syyt. Myyjä ei saa siis mielivaltaisesti valita asiakkaitaan. Erityisesti on otettava huomioon syrjimättömyysperiaate. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Jos reppusääntö on sama kaikille, niin kyllä.
Entä käsilaukku?
Eli pelkän repun kieltäminen on syrjintää.
Myöskin ettei laukun kanssa voi tulla kauppaan syrjii muita kuin yksityisautoilijoita.
Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisiä, ei laukkuja. Kielto viedä reppu kauppaan koskee tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Käsilaukkuja on monen kokoisia. Olisi johdonmukaista kieltää isot käsilaukut siinä missä reputkin. Sellaiset hieman lompakkoa isommat pikkulaukut varmaan ovat ihan OK ja ne sopivat tarvittaessa takin sisälle piiloon. Samaten sen lompakon ja maksuvälineet voi kuljettaa taskussa tai ihan vain kädessä kauppaan, jos reppu pitää jättää säilytykseen. Minulla on kyllä jaina oku laukku tai ostoskassi mukana kaupassa, vaikka menisin sinne autolla. Pitäähän ne ostokset siirtää jotenkin autoon vaikkei niitä kantaisi selässä kotiin saakka. Ei tuo reppukielto mitenkään autottomia syrji.
Reppukielto on välillistä syrjintää. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti yhdenvertainen kielto johtaa tosiasiallisesti siihen, että joku ihmisryhmä asetetaan muita epäedullisempaan asemaan. Samasta ilmiöstä on kyse esim. silloin, kun ravintola kieltäytyy ottamaan asiakkaakseen ketään kansallispukuun pukeutunutta. Vaikka kielto koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaispukuja, käytännössä sen katsotaan syrjivän romaneja.
Tähän täytyy päteä sen verran, että romanien pukuhan ei ole kansallispuku vaan kansanpuku. Kansallispuvut on sitten tarkemmin määritelty ja niiden osista ja käytöstä on sääntönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa unohtaa reppu ja mennä kauppaan rahtihame päällä niin
kukaan ei uskalla räsisti syytteidenpelossa sanoa mitään.
Itse käytän aina reppua, mutta en asu hesassa. Onkohan rikastuksen myötä tullut tuommoisia sääntöjä kauppoihin? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän nämä samat säännöt pätevät esimerkiksi kampaamoon, joka on auki vain sopimuksen mukaan?
Entä jos asiakas on joka kerran kaupassa asioidessaan palauttanut tuotteen, valittanut, uhkaillut huonoilla somearvosteluilla ja vaatinut rahojaan takaisin aika heppoisin syin? Yksi kaverini sai kerran kansainvälistä ketjua olevaan liikkeeseen "porttikiellon" tuollaisesta syystä. Häntä ei toki kielletty tulemasta sisälle, mutta kauppias päätti, että hänelle ei myydä enää mitään.
Tulee mieleeni myös joku jonkinlaista konsultointipalvelua myyvä yrittäjä. Sanotaan nyt vaikka hääsuunnittelija. Saako hääsuunnittelija kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi bridezillaa, josta tulee jo kättelyssä huonot vibat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa kieltää. Kauppa saa asettaa ehdot asioimiselle. Kaupan ehdot eivät voi vaatia rikkomaan lakia, ne eivät saa olla syrjiviä jne. Sama mihin perustuu vaikkapa ravintolan ikäraja, se ei liity anniskelulakiin tai se että yökerhoon ei pääse shortseilla.
Eikö ole outoa että nainen voi päästä yökerhoon minihameessa mutta mies ei pääse sinne shortseissa?
Ei ole, jos myös minihameeseen pukeutunut mies otetaan sisään ja shortseihin pukeutunut nainen jätetään ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielto on laiton ja syrjivä!
Reppukielto syrjii repullisia asiakkaita ja asettaa ne epätasa-arvoon reputtomien asiakkaiden kanssa.
Laissa on kyllä määritelty, millainen syrjintää on kiellettyä ja reppuja ei siellä ole mainittu. Saavathan ravintolat lain puitteissa valita asiakkaansa pukeutumiskoodin perusteella. Miksei sitten laukun? Shortsikielto syrjii housuttomia, nyyh nyyh mikä laiton ja syrjivä ihmisoikeusloukkaus!
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän nämä samat säännöt pätevät esimerkiksi kampaamoon, joka on auki vain sopimuksen mukaan?
Entä jos asiakas on joka kerran kaupassa asioidessaan palauttanut tuotteen, valittanut, uhkaillut huonoilla somearvosteluilla ja vaatinut rahojaan takaisin aika heppoisin syin? Yksi kaverini sai kerran kansainvälistä ketjua olevaan liikkeeseen "porttikiellon" tuollaisesta syystä. Häntä ei toki kielletty tulemasta sisälle, mutta kauppias päätti, että hänelle ei myydä enää mitään.
Tulee mieleeni myös joku jonkinlaista konsultointipalvelua myyvä yrittäjä. Sanotaan nyt vaikka hääsuunnittelija. Saako hääsuunnittelija kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi bridezillaa, josta tulee jo kättelyssä huonot vibat?
1. Jos kampaamo on auki vain sopimuksen mukaan, se ei ole yleinen paikka ja yrittäjällä on oikeus valita asiakkaansa niin kauan kun valinta tapahdu syrjivin perustein.
2. Kauppaan ei voi antaa porttikieltoa. Jos jonkun tuleminen kauppaan halutaan estää kokonaan, se on tehtävä laajennetun lähestymiskiellon avulla, jonka määräämiseen vaaditaan erittäin hyvät perusteet.
3. Riippuu asian tarkemmista yksityiskohdista, kuinka laajat oikeudet hääsuunnittejalla on asiakasvalintaan, mutta bridezillojen kanssa ollaan yleensä heikoilla. Jos bridezilla vie asian oikeuteen, hääsuunnittelijalla on velvollisuus todistaa, että asiakasvalinta ei tapahtunut syrjivin perustein. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa pelkkä "huonoihin viboihin" vetoaminen riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän nämä samat säännöt pätevät esimerkiksi kampaamoon, joka on auki vain sopimuksen mukaan?
Entä jos asiakas on joka kerran kaupassa asioidessaan palauttanut tuotteen, valittanut, uhkaillut huonoilla somearvosteluilla ja vaatinut rahojaan takaisin aika heppoisin syin? Yksi kaverini sai kerran kansainvälistä ketjua olevaan liikkeeseen "porttikiellon" tuollaisesta syystä. Häntä ei toki kielletty tulemasta sisälle, mutta kauppias päätti, että hänelle ei myydä enää mitään.
Tulee mieleeni myös joku jonkinlaista konsultointipalvelua myyvä yrittäjä. Sanotaan nyt vaikka hääsuunnittelija. Saako hääsuunnittelija kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi bridezillaa, josta tulee jo kättelyssä huonot vibat?
Tuli vielä mieleen pari muuta:
- Palvelut, jotka ovat vain yhdelle sukupuolelle suunnattuja. Äitini ei päässyt kampaamoon, joka oli vain miehille. Hän olisi tarvinnut vain pikaisen hiustenpesun ja kampaamossa oli tyhjää, mutta ei päässyt, koska (muistan tämän oudon perustelun) "kampaajan piti olla vapaa mahdollisia miesasiakkaita varten". Onko tuo syrjintää?
- Muistan lapsuudestani yhden hienon posliini- ja kristallikaupan, jonne ei päästetty lapsia sisään. Tämä oli tosin Tallinnassa 90-luvulla. Heillä oli varmaan ihan perusteltu syy kieltää lapset, mutta olisiko tuo Suomessa sallittua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielto on laiton ja syrjivä!
Reppukielto syrjii repullisia asiakkaita ja asettaa ne epätasa-arvoon reputtomien asiakkaiden kanssa.Laissa on kyllä määritelty, millainen syrjintää on kiellettyä ja reppuja ei siellä ole mainittu. Saavathan ravintolat lain puitteissa valita asiakkaansa pukeutumiskoodin perusteella. Miksei sitten laukun? Shortsikielto syrjii housuttomia, nyyh nyyh mikä laiton ja syrjivä ihmisoikeusloukkaus!
Kuinkahan mones kerta tämäkin on, kun joku vetoaa tässä keskustelussa ravintoloiden oikeuteen valita asiakkaat pukeutumisen perusteella? Sanotaan vielä kerran: Se oikeus perustuu lakiin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta, joka koskee nimensä mukaisesti mm. ravintoloita. Kyseinen laki ei liity mitenkään kauppoihin, joten ravintoloiden asiakasvalintaoikeuteen ei voi vedota kauppojen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän nämä samat säännöt pätevät esimerkiksi kampaamoon, joka on auki vain sopimuksen mukaan?
Entä jos asiakas on joka kerran kaupassa asioidessaan palauttanut tuotteen, valittanut, uhkaillut huonoilla somearvosteluilla ja vaatinut rahojaan takaisin aika heppoisin syin? Yksi kaverini sai kerran kansainvälistä ketjua olevaan liikkeeseen "porttikiellon" tuollaisesta syystä. Häntä ei toki kielletty tulemasta sisälle, mutta kauppias päätti, että hänelle ei myydä enää mitään.
Tulee mieleeni myös joku jonkinlaista konsultointipalvelua myyvä yrittäjä. Sanotaan nyt vaikka hääsuunnittelija. Saako hääsuunnittelija kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi bridezillaa, josta tulee jo kättelyssä huonot vibat?
1. Jos kampaamo on auki vain sopimuksen mukaan, se ei ole yleinen paikka ja yrittäjällä on oikeus valita asiakkaansa niin kauan kun valinta tapahdu syrjivin perustein.
2. Kauppaan ei voi antaa porttikieltoa. Jos jonkun tuleminen kauppaan halutaan estää kokonaan, se on tehtävä laajennetun lähestymiskiellon avulla, jonka määräämiseen vaaditaan erittäin hyvät perusteet.
3. Riippuu asian tarkemmista yksityiskohdista, kuinka laajat oikeudet hääsuunnittejalla on asiakasvalintaan, mutta bridezillojen kanssa ollaan yleensä heikoilla. Jos bridezilla vie asian oikeuteen, hääsuunnittelijalla on velvollisuus todistaa, että asiakasvalinta ei tapahtunut syrjivin perustein. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa pelkkä "huonoihin viboihin" vetoaminen riittäisi.
Kiitos!
2. tapauksessa asiakas ei siis saanut porttikieltoa itse kauppaan, mutta kassoja oli kielletty myymästä hänelle mitään. Onko se sallittua?
3. On kieltämättä mielestäni vähän ahdistava ajatus, että joutuisi "pakosta" pitkään asiakassuhteeseen sellaisen painajaisasiakkaan kanssa, josta ei tule kuin paha olo.
Asiakaskin voi valita kauppansa. Olen ns. aikuinen ja jos mulle tullaan piipittämään repusta niin se pulju on boikotissa forever.
Ja yksikään myyjä tai vartija ei minun kasseja pengo, soitetaan tarpeen tullen polliisi paikalle, ei nillä ole muutakaan tekemistä.
Alue: Aihe vapaa
Jokin yleinen käytäntökin voi osoittautua loppujen lopulta laittomaksi, vaikkei sitä kaikki tajuaisikaan. Esimerkiksi tuo reppusääntö joissakin paikoissa on koskenut nimenomaan nuoria tai koululaisia. Toinen hyvä esimerkki jatkuvista laittomuuksista on vuokrasopimuksiin yleisesti kirjattavat höpöjutut, jotka eivät oikeudessa menisi läpi.