Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten toisen asteen koulutuksen pakollisuus käytännössä toteutettaisiin?

Vierailija
02.06.2020 |

Tähän mennessähän kouluihin on päästy eikä jouduttu. Jos kutosen keskiarvon oppilasta ei kiinnosta koulu peruskoulun jälkeen minne hänet pakotetaan? Ei varmaan ysin keskiarvon lukioon? Jos hänet pakotetaan vaikka esim autoalalle hänen kylänsä amiskaan joka on ainoa paikka minne hänen keskiarvonsa riittää mutta hän vihaakin autoja koko sydämmestään niin moraalisesti aika kyseenalaista mun mielestä.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koskeeko kulmahousuja?

Vierailija
2/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö se pakollisuus koske vain toisen asteen ekaa vuotta? Käytännössä nytkin kaikki nuoret on saatu sijoitettua johonkin koulupaikkaan, ovat sitten vaan keskeyttäneet sen.

Vierailija
4/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Öö ei. Niihin ei ole mitään vaatimuksia niinkuin toisen asteen oppilaitoksiin. Kaikki pääsee mihin tahansa peruskouluun mihin haluaa. Vai asuinpaikan perusteellako ne menee.

Vierailija
5/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattikoulun Valpa tms. valmistava koulutus eli käytännössä 10. luokka.

Vierailija
6/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valma kaikille eli kymppiluokka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valma kaikille eli kymppiluokka.

Eipä tuo mitenkään muuta nykytilannetta toiseksi.

Vierailija
8/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Öö ei. Niihin ei ole mitään vaatimuksia niinkuin toisen asteen oppilaitoksiin. Kaikki pääsee mihin tahansa peruskouluun mihin haluaa. Vai asuinpaikan perusteellako ne menee.

Toisen asteen paikkoja on riittävästi kaikille. Et tietysti pääse mihin tahansa paikkaan vaan siihen johon todistuksesi riittää. Mutta taataan että pääset edes johonkin.

Vierailija
10/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Esim. ammattikouluissa on linjoja joissa jää paikkoja tyhjiksi joka vuosi. Eli kaikki pääsevät johonkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paras tapa varmistaa toisen asteen koulun käyminen on asettaa riittävän kova rahallinen sanktio niille, jotka eivät koulutukseen hakeudu. Tosin tällainen taitaa jo olla, en asiaa niin hyvin tunne. Tällä tiellä ongelmaksi tulee se, ettei Suomessa ole haluttu jättää ketään täysin ilman perusturvaa eli se pahinkin lusmu kyllä pidetään ruuassa. 

Vierailija
12/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysymys on hyvä. Tietenkin toisella asteella on enemmän paikkoja kuin opiskelijoita, koska jo nyt on lähtökohtana se, että kaikki voivat jatkaa toiselle asteelle. 

Jos paikkoja olisis tasan niin paljon kuin ikäluokka on se, niin tällöin 5,0 keskiarvolla peruskoulusta pääseen olisi pitänyt hakea juuri sille linjalle, jonne jää tyhjiä paikkoja. 

Mutta miten ohjaus opintoihin toimii nyt? Tässä kannattaa myös huomioida, että kaikissa kunnissa ei ole ammattikoulua (joissain ei edes lukiota). Oppivelvollisuus tarkoittaa, että matkat maksetaan kodin ja oppilaitoksen välillä. 

Kysymys on kuitenkin auki, että miten ala valitaan, jos toinen aste on pakollinen. Jos naapurikaupungissa on auki vain LVI- asentajan paikka, niin onko tämä pakko ottaa vastaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paras tapa varmistaa toisen asteen koulun käyminen on asettaa riittävän kova rahallinen sanktio niille, jotka eivät koulutukseen hakeudu. Tosin tällainen taitaa jo olla, en asiaa niin hyvin tunne. Tällä tiellä ongelmaksi tulee se, ettei Suomessa ole haluttu jättää ketään täysin ilman perusturvaa eli se pahinkin lusmu kyllä pidetään ruuassa. 

17-vuotias alkaa saamaan opintotukea jos opiskelee, työttömänä työmarkkinatukea. Ilman koulutusta oleva nuori saa työmarkkinatukea ainoastaan käymällä työkokeilussa, tai on hakenut kouluun ja ei ole sinne päässyt.

Minun mielestä tuo on hyvä systeemi.

Tuon voi kiertää sillä, että muuttaa omaan asuntoon ja alkaa elämään toimeentulotuella. Tähän olisi hyvä joku ikäraja. Vanhemmille velvollisuus elättää lapsi esim 20-vuotiaaksi.

Vierailija
14/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Esim. ammattikouluissa on linjoja joissa jää paikkoja tyhjiksi joka vuosi. Eli kaikki pääsevät johonkin.

Eli käytännössä pakotettaisiin opiskelemaan alaa, joka ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa? 

Ongelmahan jo nyt on se, kuinka moni keskeyttää opinnot. Ei niinkään se, ettei nuori jatkaisi peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Tällä tavalla saataisiin vain keskeyttäjiä entistä enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras tapa varmistaa toisen asteen koulun käyminen on asettaa riittävän kova rahallinen sanktio niille, jotka eivät koulutukseen hakeudu. Tosin tällainen taitaa jo olla, en asiaa niin hyvin tunne. Tällä tiellä ongelmaksi tulee se, ettei Suomessa ole haluttu jättää ketään täysin ilman perusturvaa eli se pahinkin lusmu kyllä pidetään ruuassa. 

17-vuotias alkaa saamaan opintotukea jos opiskelee, työttömänä työmarkkinatukea. Ilman koulutusta oleva nuori saa työmarkkinatukea ainoastaan käymällä työkokeilussa, tai on hakenut kouluun ja ei ole sinne päässyt.

Minun mielestä tuo on hyvä systeemi.

Tuon voi kiertää sillä, että muuttaa omaan asuntoon ja alkaa elämään toimeentulotuella. Tähän olisi hyvä joku ikäraja. Vanhemmille velvollisuus elättää lapsi esim 20-vuotiaaksi.

Mutta tosiaan vasta 17-vuotiaana, ja vain harva 17-vuotias saa ylipäänsä opintotukea. Siihen kun vaikuttaa vanhempien tulot. Lisäksi toinen aste yleensä aloitetaan sinä vuonna, kun ikää tulee 16 vuotta, joten vasta toisena vuonna ylipäänsä on oikeutettu hakemaan opintotukea. Niin kauan, kun on oikeutettu lapsilisään, ainoa opiskeluun saatavissa oleva tuki on opintolaina + mahdollinen oppimateriaalikorvaus (tämäkin taisi olla tulosidonnainen). Näihin tuli tutustuttua siinä vaiheessa, kun oma teini harkitsi hakevansa toiselle paikkakunnalle urheilulukioon.

Vierailija
16/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Esim. ammattikouluissa on linjoja joissa jää paikkoja tyhjiksi joka vuosi. Eli kaikki pääsevät johonkin.

Eli käytännössä pakotettaisiin opiskelemaan alaa, joka ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa? 

Ongelmahan jo nyt on se, kuinka moni keskeyttää opinnot. Ei niinkään se, ettei nuori jatkaisi peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Tällä tavalla saataisiin vain keskeyttäjiä entistä enemmän.

Valitettavasti montaa tällaista oppilasta ei ole se koko koulu siihenkään asti voinut vähempää kiinnostaa. Mutta silti se on pitänyt käydä läpi.

Idea on kai se että kun sinne amikseen kuitenkin sitten mennään niin aina jokunen nuori ehtii siinä vähän kasvaa ja viisastua ja lopulta tarttuu niihin opintoihin.

Vierailija
17/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki pääsis oikeesti JOHONKIN, se on sit eri asia kelpaako se ala mihin pääsis. Mutta siihenhän voi itse vaikuttaa opiskelemalla siellä peruskoulussa...

Vierailija
18/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä juttu jos tulee pakolliseksi opiskella 18-vuotiaaksi asti. Koska mitä ne kakarat tekee päivät jos eivät ole missään koulussa peruskoulun jälkeen? Ei niitä kukaan töihinkään ota minnekään, ja tuskin ne meniskään. Kouluun vaan. Oikeastaan peruskoulua voisi samantien jatkaa tuohon asti, sais vähän syventävämmän yleissivistyksen niillekin, jotka jatkavat sitten ammattikouluun.

Vierailija
19/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Esim. ammattikouluissa on linjoja joissa jää paikkoja tyhjiksi joka vuosi. Eli kaikki pääsevät johonkin.

Eli käytännössä pakotettaisiin opiskelemaan alaa, joka ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa? 

Ongelmahan jo nyt on se, kuinka moni keskeyttää opinnot. Ei niinkään se, ettei nuori jatkaisi peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Tällä tavalla saataisiin vain keskeyttäjiä entistä enemmän.

Valitettavasti montaa tällaista oppilasta ei ole se koko koulu siihenkään asti voinut vähempää kiinnostaa. Mutta silti se on pitänyt käydä läpi.

Idea on kai se että kun sinne amikseen kuitenkin sitten mennään niin aina jokunen nuori ehtii siinä vähän kasvaa ja viisastua ja lopulta tarttuu niihin opintoihin.

Tuossa kävisi sitten oikeasti vain niin, että ne opiskelijat, jotka olisivat keskeyttäneen ensimmäisenä vuonna tai sen jälkeen, sinnittelevät (lintsaten, opintoja vältellen, häiriköiden) sinne asti, että täyttävät 18 ja keskeyttävät sitten.  Ja näitä keskeyttäneitä olisi enemmän, koska osa on joutunut ottamaan vastaan sellaisen opiskelupaikan, joka ei kiinnosta (mihin ei edes hakenut).

Toisen asteen koulutus kun yleensä on kolmevuotinen, jolloin sieltä yleisimmin valmistutaan sinä vuonna, kun täytetään 19, niin tämä keskeyttämisongelma siis vain myöhäistyisi.

Vierailija
20/26 |
02.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ala- ja yläasteen pakollisuus on tähän mennessä toteutettu? No siis ihan samalla tavalla.

Peruskoulun pakollisuudessa verrattuna toiseen asteeseen on se ero, että peruskoulussa kaikki opiskelevat saman perussisällön. Toisella asteella pitää valita ala, jota opiskelee tai yleissivistävä lukio. Että sinänsä AP:lla on pointti: mihin pakotetaan heidät, jotka eivät mihinkään oikeasti pääsisi.

Esim. ammattikouluissa on linjoja joissa jää paikkoja tyhjiksi joka vuosi. Eli kaikki pääsevät johonkin.

Eli käytännössä pakotettaisiin opiskelemaan alaa, joka ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa? 

Ongelmahan jo nyt on se, kuinka moni keskeyttää opinnot. Ei niinkään se, ettei nuori jatkaisi peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Tällä tavalla saataisiin vain keskeyttäjiä entistä enemmän.

Valitettavasti montaa tällaista oppilasta ei ole se koko koulu siihenkään asti voinut vähempää kiinnostaa. Mutta silti se on pitänyt käydä läpi.

Idea on kai se että kun sinne amikseen kuitenkin sitten mennään niin aina jokunen nuori ehtii siinä vähän kasvaa ja viisastua ja lopulta tarttuu niihin opintoihin.

Tuossa kävisi sitten oikeasti vain niin, että ne opiskelijat, jotka olisivat keskeyttäneen ensimmäisenä vuonna tai sen jälkeen, sinnittelevät (lintsaten, opintoja vältellen, häiriköiden) sinne asti, että täyttävät 18 ja keskeyttävät sitten.  Ja näitä keskeyttäneitä olisi enemmän, koska osa on joutunut ottamaan vastaan sellaisen opiskelupaikan, joka ei kiinnosta (mihin ei edes hakenut).

Toisen asteen koulutus kun yleensä on kolmevuotinen, jolloin sieltä yleisimmin valmistutaan sinä vuonna, kun täytetään 19, niin tämä keskeyttämisongelma siis vain myöhäistyisi.

Tietenkin keskeytyksiä on. Mutta kyllä se jossain koulussa käynti antaa yleensä elämään edes jotain rytmiä ja kavereita jolloin ei syrjäydytä niin helposti. Pahimmassa jamassa ovat juuri ne nuoret jotka jäävät vain kotiin ja sitten on äkkiä koko vuorokausirytmi ylösalaisin eikä tehdä muuta kuin roikutaan netissa ja poltetaan pilveä. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi kahdeksan