Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Millainen 40+ naisen pitää olla, jotta voisi saada fiksun seurustelukumppanin?
02.06.2020 |
Ilmeisesti normaalin tai fiksun kumppanin löytäminen ei juurikaan edes ole mahdollista yli 40-vuotiaille naisille, mutta yritän tässä vielä: millainen naisen tulisi olla, jotta olisi edes pienehköt mahdollisuudet löytää kumppania?
Olen siis 40+, hoikka, pitkähiuksinen, siisti, oikeasti hieman ikäistäni nuoremman näköinen, koulutettu ja työssäkäyvä. Mulle kelpaisi asiallinen ja fiksu mies (tai mahdollIesti nainenkin) ikäväliltä 35-65 vuotta. Millaiseksi minun pitäisi muuttua, jotta naimaonneni paranisi nykyisestä huomattavasti? Tällä hetkellä flaksini on todella huono; ei ole tullut aloitteita suuntaani muutamaan vuoteen lainkaan. En halua irtosuhteita, vaan elämänkumppanin. Lisäksi haluaisin ainakin yrittää vielä saada jälkikasvuakin, jos mahdollista.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Pitää vähän miettiä. Yli 40 vuotias bi-seksuaali, joka haluaa lapsia. Vakava parisuhde? Ei kiitos.
M45
Minulla ei ole koskaan ollut suhdetta tai mitään muutakaan säätämistä/läheisyyttä naisen kanssa, mutta teoriassa nainenkin kävisi, jos miehen löytäminen olisi mahdotonta. Mieluummin käytännön syistä haluaisin toki miehen. Tämä on vain rehellinen vastaus. 🙂
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskemmaksi? Naiset aina miettii noita ulkonäköasioita. Oikeasti kumppaniksi valitaan ihminen jonka kanssa on kivaa.
Ystäväksi valitaan ihminen, jonka kanssa on kivaa. Kumppaniksi valitaan se, jonka kanssa on paitsi kivaa, myös seksuaalista vetovoimaa. Ja kyllä siihen aika monella ihmisellä vaikuttaa myös ulkonäölliset seikat, eipä sille mitään voi. Vai kuinka moni muka haluaisi läheisyyttä ja seksiä kenen tahansa kivan ihmisen kanssa?
Ei se aina näin yksinkertaista ole. Voi olla ystävyyttä ja himoa, mutta se rakkaus puuttuu.
Aloimme harkinnan kanssa seurustelemaan, mutta suhde muuttuikin liian intiimiksi fwb-suhteeksi, kun mies ei [minulle] yllättäen enää halunnutkaan parisuhdetta ja halusi monia kumppaneita. Jatkan suhdetta paremman puutteessa edelleen, minulla on myös muita kumppaneita ja käyn treffeillä, mutta tämä on tuskaa ja haluaisin löytää parisuhteen parin suhteen sijaan.
Minulle olisi käynyt avoin suhde, mutta miehelle sekin olisi ollut liikaa. Kaikenlaisia sekopäitä sitä maailmaan mahtuu ja niiden määrä vain tuntuu lisääntyvän 4-kympin korvilla, kun ei ole enää tarvetta mukautua yhteiskunnan normeihin ja lapsetkin on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Eli sinulla on ollut naisia, joita muistelet ja ajattelet. MOT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Vierailija kirjoitti:
Kuka 40+ kysyy, että minkälaiseksi pitäisi muuttua että kelpaisi?? Teinin vielä ymmärtäisin...
Olen ikäisekseni erittäin kokematon ja muutenkin ajattelen monista asioista teinien tapaan. Siis olen raitis/absolutisti, mutta tykkään sarjiksista, roikun vapaa-ajalla paljon netissä (esim. Ylil audalla peittäen senkin, että oon nainen) ja fanitan joitain söpöjä julkkismiehiä jne., mutta toisaalta mulla on ihan "älyllisiäkin" kiinnostuksenkohteita (luonnontieteet, kirjallisuus) ja viihdyn museoissa myös. Töissä ja muutenkin "larppaan" normaalia ja järkevää aikuista, mutta mussa on sisällä naispuolinen Peter Pan tavallaan, ja sitä harva livenäkään uskoo, enkä kehtaa kyllä sellaista kertoakaan. 😀
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
Miksi siis aiemmat suhteesi ovat kariutuneet? Miksi et ole valinnut naista, jolla on samanlaiset elämänarvot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
Miksi siis aiemmat suhteesi ovat kariutuneet? Miksi et ole valinnut naista, jolla on samanlaiset elämänarvot?
Olen vain aiempien suhteiden kautta oppinut miten harva nainen nainen arvostaa oikeasti sitoutumista. Suurin osa naisista suhtautuu hyvin kevyesti ja mitä ilmeisimmin myös laskelmoiden parisuhteisiin ja seksiin. En voi sille mitään, että niin moni on nainen on sellainen, mutta ainakaan minun ei tarvitse parisuhdetta yrittää heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka 40+ kysyy, että minkälaiseksi pitäisi muuttua että kelpaisi?? Teinin vielä ymmärtäisin...
Olen ikäisekseni erittäin kokematon ja muutenkin ajattelen monista asioista teinien tapaan. Siis olen raitis/absolutisti, mutta tykkään sarjiksista, roikun vapaa-ajalla paljon netissä (esim. Ylil audalla peittäen senkin, että oon nainen) ja fanitan joitain söpöjä julkkismiehiä jne., mutta toisaalta mulla on ihan "älyllisiäkin" kiinnostuksenkohteita (luonnontieteet, kirjallisuus) ja viihdyn museoissa myös. Töissä ja muutenkin "larppaan" normaalia ja järkevää aikuista, mutta mussa on sisällä naispuolinen Peter Pan tavallaan, ja sitä harva livenäkään uskoo, enkä kehtaa kyllä sellaista kertoakaan. 😀
T. Ap
Sanoisin, että sinulla on oikein hyvät mahdollisuudet löytää mies, kun vain ryhdyt toimeen. Oman kokemukseni mukan Tinderissä on paljonkin kokemattomia miehiä, joilla on vähän samantyyppisiä harrasteita. Olen siis keskustellut useamman kanssa. Itseä nämä herrat eivät kiinnosta treffimielessä, koska elämäntapa vain on liian erilainen ja itselläni kypsempi suhde mielessä. N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
Miksi siis aiemmat suhteesi ovat kariutuneet? Miksi et ole valinnut naista, jolla on samanlaiset elämänarvot?
Olen vain aiempien suhteiden kautta oppinut miten harva nainen nainen arvostaa oikeasti sitoutumista. Suurin osa naisista suhtautuu hyvin kevyesti ja mitä ilmeisimmin myös laskelmoiden parisuhteisiin ja seksiin. En voi sille mitään, että niin moni on nainen on sellainen, mutta ainakaan minun ei tarvitse parisuhdetta yrittää heidän kanssaan.
Ei, sinun ei tarvitse yrittää parisuhdetta heidän kanssaan. Eikä yhdenkään naisen tarvitse yrittää parisuhdetta miehen kanssa, jolla on tuollainen ajatusmaailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Joko sovinistinen käsityksesi naisista jonkinlaisena massana tai kevytmielinen ympäriinsätreffailu, jolla olet otoksesi kerännyt (vääränlaisten naisten kanssa? Miksi?) torppaa tehokkaasti tavoitteesi löytää kumppani. Et oikein vaikuta sopivalta elämänkumppanilta konservatiiviselle romantikolle, just saying.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Joko sovinistinen käsityksesi naisista jonkinlaisena massana tai kevytmielinen ympäriinsätreffailu, jolla olet otoksesi kerännyt (vääränlaisten naisten kanssa? Miksi?) torppaa tehokkaasti tavoitteesi löytää kumppani. Et oikein vaikuta sopivalta elämänkumppanilta konservatiiviselle romantikolle, just saying.
Ap:kin on konservatiivinen romantikko (poissuljettuna tuo innostukseni naisiinkin joskus). Mä en myöskään haluaisi kovinkaan kokenutta miestä tai sellaista, joka olisi runsaiden kokemustensa myötä päässyt katkeroitumaan naisia kohtaan. Itse olen hyväntahtoinen ja melko naiivi idealisti, joten toivoisin miehenkin olevan siinä asiassa melko samalla levelillä. Haluaisin tosiaan myöskin loppuelämän rakkaussuhteen, ja irtosuhteisiin en ole halukas ryhtymään, enkä ole sellaisiin suostunut koskaan aiemminkaan.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Joko sovinistinen käsityksesi naisista jonkinlaisena massana tai kevytmielinen ympäriinsätreffailu, jolla olet otoksesi kerännyt (vääränlaisten naisten kanssa? Miksi?) torppaa tehokkaasti tavoitteesi löytää kumppani. Et oikein vaikuta sopivalta elämänkumppanilta konservatiiviselle romantikolle, just saying.
Ap:kin on konservatiivinen romantikko (poissuljettuna tuo innostukseni naisiinkin joskus). Mä en myöskään haluaisi kovinkaan kokenutta miestä tai sellaista, joka olisi runsaiden kokemustensa myötä päässyt katkeroitumaan naisia kohtaan. Itse olen hyväntahtoinen ja melko naiivi idealisti, joten toivoisin miehenkin olevan siinä asiassa melko samalla levelillä. Haluaisin tosiaan myöskin loppuelämän rakkaussuhteen, ja irtosuhteisiin en ole halukas ryhtymään, enkä ole sellaisiin suostunut koskaan aiemminkaan.
T. Ap
No niin. Lue tämä sitaattiketju, ja kerro, pidätkö tätä nelikymppistä miestä, joka siinä esiintyy, potentiaalisena kumppanina, ja miksi/miksi et. Siitä voisi olla hänelle apua.
T: edellinen, myös konservatiivinen romantikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Itse ainakin koen, että on erittäin huono merkki, jos nainen tai mies puhuu pahaa entisistä kumppaneista tai entisistä suhteistaan. Eksien haukkuminen ei ole minulle plussaa. Itse arvostan nimenomaan sitä, että toinen on sinut henkilöhistoriansa kanssa ja kokee aiemmat suhteet osana omaa elämäänsä eikä puhu niistä p.skaa. Nimitäin toisten haukkuminen on yleensäkin huono piirre, ja toiseksi eksien haukkuminen usein kertoo sen, että henkilö hakee vikoja ja virheitä muista, eikä näe esim. omaa osuuttaan suhteen kariutumisessa. Eri asia toki, jos eksä on oikeasti ollut esim. väkivaltainen. Mutta jos on kyse normaalista suhteesta, joka vaan on kariutunut, on kypsän ihmisen merkki muistaa se, että suhteessa ja ihmisessä oli kuitenkin myös paljon hyvää. Se ei tarkoita sitä, että haikailisi tämän perään tai pitäisi eksää ihannekumppaninaan edelleen. On ihan ok, että entisistä suhteista on hyviä muistoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Joko sovinistinen käsityksesi naisista jonkinlaisena massana tai kevytmielinen ympäriinsätreffailu, jolla olet otoksesi kerännyt (vääränlaisten naisten kanssa? Miksi?) torppaa tehokkaasti tavoitteesi löytää kumppani. Et oikein vaikuta sopivalta elämänkumppanilta konservatiiviselle romantikolle, just saying.
Ap:kin on konservatiivinen romantikko (poissuljettuna tuo innostukseni naisiinkin joskus). Mä en myöskään haluaisi kovinkaan kokenutta miestä tai sellaista, joka olisi runsaiden kokemustensa myötä päässyt katkeroitumaan naisia kohtaan. Itse olen hyväntahtoinen ja melko naiivi idealisti, joten toivoisin miehenkin olevan siinä asiassa melko samalla levelillä. Haluaisin tosiaan myöskin loppuelämän rakkaussuhteen, ja irtosuhteisiin en ole halukas ryhtymään, enkä ole sellaisiin suostunut koskaan aiemminkaan.
T. Ap
No niin. Lue tämä sitaattiketju, ja kerro, pidätkö tätä nelikymppistä miestä, joka siinä esiintyy, potentiaalisena kumppanina, ja miksi/miksi et. Siitä voisi olla hänelle apua.
T: edellinen, myös konservatiivinen romantikko
Lyhyesti todeten romantiikka on kaukana hänen ajattelumaailmastaan ja kirjoittamansa perusteella hän kuulostaa katkeroituneelta ja ahdistavan omistushaluiselta. Lisäksi hän tuntuu lokeroivan naiset melko mekaanisesti tiettyhin kategorioihin ja ikäänkuin "esineellistää" naisen tiettyyn rooliin, joka täyttäisi hänen omia tarpeitaan.
Todennäköisesti jostain kaukoidästä voisi löytyä sopiva nuori nainen hänen tarpeisiinsa, mutta suomalainen/länsimainen tasa-arvoista ja romanttista kumppanuutta toivova nainen ei ehkä koe hänen kaltaista henkilöä lähtökohtaisesti kovin houkuttelevana asenteeltaan.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että haluat vielä lapsia, karsii kyllä tehokkaasti. Varsinkin kun asialla alkaa olla kiire. Ehkä ei kannata deittiprofiilissa mainita..
Ei vaan juurikin kannattaa mainita.
Olen nelikymppinen mies. En lähtökohtaisesti halua nelikymppistä naista vaan nuoremman. Voisin kuitenkin harkita nelikymppistä naista jos
- sillä ei ole lapsia ennestään
- ei ole ollut avioliitossa tai pitkässä avoliitossa tai jos on niin on asiasta pahoillaan eikä muistele hyvällä exäänsä, mieluiten ei muistele exäänsä ollenkaan
- ei ole mikään 50 miehen tai vielä pahemman luvun nainen, en yksinkertaisesti ala katsomaan että minusta tehdään cuckold tuollaiselle määrälle pelimiehiä, olen mieluummin yksin
- ilmaisee selvästi halunsa loppuelämän parisuhteeseen sekä ilmaisee olevansa sitoutumiseen ja kompromisseihin kyvykäs
Listasta varmaan huomaa, että olisin myös valmis vielä yrittämään lastakin tällaisen naisen kanssa. Siinä mielessä lastentekoa ei kuitenkaan tietty kannata korostaa että tekisi siitä jonkun kynnyskysymyksen, koska luultavinta on ettei se enää onnistuisi tuon ikäisen naisen kanssa.
Onnea yksinäiseen elämääsi- enpä usko että sinulla on vientiä naisten keskuudessa.
Olen kyllä ollut suhteissa, jos nyt yritit naismaisesti minua tässä haukkua. Juuri siksi tiedän mitä tietynlaiset naiset pyrkivät tekemään.
Ja jos elämäni jatkuu yksin, sitten jatkuu. Sekin on parempi kuin olla suhteessa naisen kanssa, joka rakastaa muita miehiä muttei minua.
Kyllä se jatkuu yksin. Etsit nelikymppisenä neitsytmorsianta: ei saa olla irtosuhteita, ei saa olla pitkää suhdetta.
En ole niin sanonut, ja varmasti lukutaitoinen sen huomaakin. Olen sanonut, että jos ne entiset miehet tuntuu paremmilta miehiltä kuin minä, niin sitten kannattaa olla niiden entisten miesten kanssa eikä minun kanssani. Haluan että nainen aktiivisesti keskittyy meidän suhteeseen, jos sellaista vaivaudutaan ylläpitämään. Ja aktiivinen keskittyminen meidän suhteeseen valitettavasti tarkoittaa sitä, että luopuu niiden exien ajattelusta ja sen hekumoimisesta kuinka ne oli parempia kuin uusi mies (joka tässä tapauksessa olisin siis minä).
Se huutaa rivien välissä. Epävarmuus suhteen alussa on ok, mutta pysyvänluonteinen tai paheneva mustasukkaisuus ei koskaan. Sellaisen ihmisen kanssa on kamalaa elää. Kokemuksella, kuin olisi kuristajakäärmeen kanssa. Ajattelet nyt jo ihan liikaa toisen mahdollisia kumppaneita ja "muita miehiä", vaikkei ketään naista edes ole kuvioissa. Kenen ajattelut jaksavan elää epäilyksen alla vuodesta toiseen?
PS. Terapiaan. Sillä niistä traumoista pääsee, kokemuksella tämäkin. Parantaa elämänlaatua jatkossa.Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.
Tässä on kirjoittaja vaihtunut välissä, ehkä se vaikeuttaa tulkintaasi. En minä haluaisi missään nimessä olla kanssasi tekemisisssä. Jos vielä etsisin suhdetta, olisin leski, ja sellaisena olisi äärettömän loukkaavaa, etten saisi muistella vuosien ihmissuhdetta millään tavalla, tai pelkästään huonolla tavalla.
Se, miksi ylipäätään kommentoin, on se, että olen nuorena ollut naimisissa hyvin mustasukkaisen miehen kanssa. Sellaiset jäävät lopulta yksin. Kukaan ei jaksa vuodesta toiseen pönkittää toisen itsetuntoa, etenkin kun lähtökohta suhteelle on yleensäkin se, että se on yksiavioinen ja menneet ovat menneitä itse kullakin.
Sinäkään et silti vaikuta tajuavan: kyse ei ole mustasukkaisuudesta. En vahdi naista. Nainen saa mennä ja tulla miten haluaa. Tästä voisi kysyä todistajanlausuntoja minusta, jos oikeasti haluaisi asian selvittää perinpohjin. Uskon, että todistajanlausunnot kertoisivat samaa mitä itsekin: en ole mies joka yrittää rajoittaa naisen elämää.
Ja juuri siitä syystä, että en ole mies, joka yrittää rajoittaa naisen elämää, vaan olen mies joka haluaa luottamukseen perustuvan suhteen, olen etsimässä naista, jolla on samanlaiset elämänarvot. Se, että nainen arvostaa loppuelämän parisuhdetta samoin kuin minä, on minulle avain parisuhteeseen, jossa on luottamus puolin ja toisin. Sen sijaan se, että nainen ei arvosta yksiavioisuutta, loppuelämän parisuhdetta, sitoutumista jne. vain kertoo minulle, että meillä ei voisi olla keskinäistä kunnioitusta.
No hyvänen aika. Tuohan on ihan itsestäänselvää. Mikset kirjoita, että haluat tosirakkauden ja loppuelämän parisuhteen, vaan keskityt negaation kautta jankuttamaan muista miehistä, ja siitä, mitä toinen ei saa olla ja ei saa tehdä?
Ei ole itsestäänselvää, jos hihasta heittäen arviolta 70% naisista ei halua tai ei kykene loppuelämän parisuhteeseen. Naiset ovat kevytmielisempi sukupuoli.
Mitä se haittaa? Jos haluat vain yhden kumppanin, niin miksi on ongelma, jos ainakin 70% naisista ei ole sinulle sopivia kumppaniehdokkaita? Luulisi, että sen 30% joukosta voisi yksi ihminen löytyä.
Sinä tietysti olet kiinnittänyt huomiota vain naisten parisuhdetaitoihin, koska miesten parisuhdeosaaminen ei sinua liikuta. Mutta uskallanpa väittää, että miesten kohdalla prosenttiluvut ovat aika samanlaiset - joskin pidän tuota sinun 70% liioitteluna. Kyllä useampi kuin 30% haluaa ja kykenee parisuhteeseen, se on vaan eri asia, kuinka monen kanssa toiveet suhteen sisällöstä noin muuten osuvat yksiin. Ja kyllähän tilastotkin puhuvat sen puolesta, että aika iso osa kykenee suhteeseen, ja päätellen siitä, miten paljon on ikääntyviä ja muuten pitkiä suhteita, voisi sanoa että iso osa kykenee myös pitkään, vaikka loppuiänkin suhteeseen.
Pakko sanoa että ap:lle. Sinu pitää itse olla aktiivinen jos haluaa saada jonkun fiksun. Ei voi syyttää kuin itseä jos odottaa että joku fiksu kumppani tulisi kolkuttamaan ovea.. Ja joo mene OkCupid:iin, helpommin löydät vapaan ja henkilön jolla arvot ovat sinun arvosi mukaiset..
Alue: Aihe vapaa
Et taida oikein ymmärtää mistä tässä puhutaan. En ole kiinnostunut edes yrittämään suhdetta vääränlaisen naisen kanssa. Tiedän kokemuksesta, että joidenkin naisten kanssa minulla ei ole minkäänlaista mustasukkaisuutta tai epävarmuutta. Samoin tiedän, että joidenkin naisten arvot näihin asioihin liittyen vain eroavat niin paljon, että suhde heidän kanssaan on tuskaa. Kyse on arvostuksista ja siitä mitä haluaa loppuelämälleen.
En nyt jaksa enempää vääntää, mutta haluan sanoa, että on aika läpinäkyvää kuinka loukkaannuit siitä mitä kirjoitin kriteereiksi naiselle, koska itse et niitä täyttäisi. Miksi loukkaannut? Miksi haluaisit olla kaltaiseni miehen kanssa edes tekemisissä, kun meidän elämänarvot eroavat huomattavasti ja haluamme täysin eri asioita parisuhteelta? Minä ainakin pyrin aktiivisesti välttämään parisuhdetta naisen kanssa, jolla on täysin eri elämänarvot kuin minulla.