Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Ei liity mitenkään siihen miten ihminen hahmottaa luonnossa olevia lainalaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Kieliä oppii kuka vaan pänttäämällä.

Matikkaa osa ei opi edes pänttäämällä.

Matikka on oikeastaan ainoa kouluaine, joka mittaa niitä synnynnäisiä älykkyyseroja, koska kaikissa muissa pärjää todella pitkälle ihan vaan ulkoluvulla.

Ja tämähän se tyhmiä korpeaa.

Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä.

Tunnen erään soveltavan matematiikan tohtorin, joka sanoi ettei ymmärrä kerta kaikkiaan yhtään mitään teoreettisen matematiikan väitöstilaisuuksista. Kielitieteellisissä väitöstilaisuuksissa taas kadunmieskin ymmärtää ainakin jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Kieliä oppii kuka vaan pänttäämällä.

Matikkaa osa ei opi edes pänttäämällä.

Matikka on oikeastaan ainoa kouluaine, joka mittaa niitä synnynnäisiä älykkyyseroja, koska kaikissa muissa pärjää todella pitkälle ihan vaan ulkoluvulla.

Matematiikassa opit tasan yhden asian, laskemaan. Muuten voit olla täysi älykääpiö joka ei erota punaista mustasta eikä kissaa lehmästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

 

Niin, oikeustieteellisessähän perinteisesti derivoidaan, lasketaan pyörähdyskappaleiden tilavuuksia ja integroidaan kynä sauhuten

 

Edelleen: ihminen joka oppii laskemaan ne pyörähdyskappaleet, oppii todennäköisesti helposti paljon muutakin. Kyse on ajattelemisen taidosta.

 

Mutta se joka oppii Suomen oikeusjärjestelmän toiminnan ja oppii soveltamaan lakia tapauksiin yhteiskuntaopissa ei opi muita asioita hyvin? Miksi matikan lahjakkuus muka tarkoittaa automaattisesti nopeaa oppimista täysin matikkaan liittymättömillä aloilla?

Tutkitusti se nyt vaan menee niin. Jos on kykenevä oppimaan pitkän matikan oppimäärän, kykenee todennäköisesti oppimaan ihan kaiken muunkin mitä nyt oppia tarvitsee suhteellisen helposti.

"lahjakkuus" millään muulla alalla ei korreloi yhtä vahvasti sen yleisen oppimiskyvyn kanssa.

Matemaattisesti lahjakas on lähes aina myös yleisälykäs. (Kollo voi olla silti).

Jos muistan oikein, niin matematiikan painotus vähenee yliopistoon pyrittäessä, lieneekö jo tänä vuonna.

"Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä."

Tuo ajatuksesi kertoo vain hyvin kapeasta kielen ymmärryksestä. Toki kuka vain voi oppia kohtuullisen kielitaidon toisessa kielessä mutta oikeasti monipuolinen ja kaikkia nyansseja käyttävä kielitaito vaatii erityistä kielellistä lahjakkuutta ja ymmärrystä. Myös kielessä tulee useimmille se kohta josta ei pääse yli millään tahdolla tai työllä. Kielellisesti erinomainen ja kekseliäs romaani tai runous on suurimman osan ulottumattomissa jo äidinkielelläkin puhumattakaan vieraista kielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Kieliä oppii kuka vaan pänttäämällä.

Matikkaa osa ei opi edes pänttäämällä.

Matikka on oikeastaan ainoa kouluaine, joka mittaa niitä synnynnäisiä älykkyyseroja, koska kaikissa muissa pärjää todella pitkälle ihan vaan ulkoluvulla.

Matematiikassa

Niin, matikan tunneilla ei opi muuta. Mutta aivot, jotka kykenevät oppimaan matikkaa tietyn perustason yläpuolella, oppivat KAIKEN helposti ja ajattelevat yleensä laadukkaammin kuin ne, jotka eivät samalle tasolle päädy.

Se matikan osaaminen kun kertoo kyvystä käsitteelliseen ja abstraktiin ajatteluun ja logiikasta.

Matematiikka on ainoa aine, jossa on pärjätäkseen ihan pakko ymmärtää kaikki mitä tekee, pelkällä ulkoluvulla ei pärjää.

"Jos on kykenevä oppimaan pitkän matikan oppimäärän, kykenee todennäköisesti oppimaan ihan kaiken muunkin mitä nyt oppia tarvitsee suhteellisen helposti."

Varmasti näin mutta kysymys kuuluukin että pitääkö jokaisen vaikka vastentahtoisesti osoittaa se älykkyytensä juuri sen matematiikan kautta ja käyttää siihen valtava määrä tunteja. Kun sen voisi osoittaa sellaisen oppiaineen kautta joka on paljon mieluisampi ja omalle uralle hyödyllisempi.

Vierailija kirjoitti:

"Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä."

Tuo ajatuksesi kertoo vain hyvin kapeasta kielen ymmärryksestä. Toki kuka vain voi oppia kohtuullisen kielitaidon toisessa kielessä mutta oikeasti monipuolinen ja kaikkia nyansseja käyttävä kielitaito vaatii erityistä kielellistä lahjakkuutta ja ymmärrystä. Myös kielessä tulee useimmille se kohta josta ei pääse yli millään tahdolla tai työllä. Kielellisesti erinomainen ja kekseliäs romaani tai runous on suurimman osan ulottumattomissa jo äidinkielelläkin puhumattakaan vieraista kielistä.

Romaani ja runous on taidetta, eikä ensinkään sama asia kuin kielen muu osaaminen.

On jotenkin hirveän surullista, että nykyään kaikki pusketaan samaan insinöörimuottiin. 50 vuoden kuluttua meillä ei varmaan muita olekaan. Luovat alat ovat kuihtuneet, koska niitä ei arvosteta, ja ankeuslandian viimeinen sammuttaa valot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä."

Tuo ajatuksesi kertoo vain hyvin kapeasta kielen ymmärryksestä. Toki kuka vain voi oppia kohtuullisen kielitaidon toisessa kielessä mutta oikeasti monipuolinen ja kaikkia nyansseja käyttävä kielitaito vaatii erityistä kielellistä lahjakkuutta ja ymmärrystä. Myös kielessä tulee useimmille se kohta josta ei pääse yli millään tahdolla tai työllä. Kielellisesti erinomainen ja kekseliäs romaani tai runous on suurimman osan ulottumattomissa jo äidinkielelläkin puhumattakaan vieraista kielistä.

Romaani ja runous on taidetta, eikä ensinkään sama asia kuin kielen muu osaaminen.

Se on sen kielen osaamisen korkein muoto että sitä kykenee käyttämään luovuuteen ja taiteeseen. Siinä on se sama ero kuin matikassa että osaako sitä käyttää normaalien ongelmien ja työtehtävien ratkaisuun vain pystyykö ratkomaan ihan uusia matemaattisia ongelmia tai luomaan uusia matemaattisia malleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä."

Tuo ajatuksesi kertoo vain hyvin kapeasta kielen ymmärryksestä. Toki kuka vain voi oppia kohtuullisen kielitaidon toisessa kielessä mutta oikeasti monipuolinen ja kaikkia nyansseja käyttävä kielitaito vaatii erityistä kielellistä lahjakkuutta ja ymmärrystä. Myös kielessä tulee useimmille se kohta josta ei pääse yli millään tahdolla tai työllä. Kielellisesti erinomainen ja kekseliäs romaani tai runous on suurimman osan ulottumattomissa jo äidinkielelläkin puhumattakaan vieraista kielistä.

Romaani ja runous on taidetta, eikä ensinkään sama asia kuin kielen muu osaaminen.

Ei se koulun matikkakaan ole mitään "matematiikan taidetta" vaain ihan perusteita.

"Tutkitusti se nyt vaan menee niin. Jos on kykenevä oppimaan pitkän matikan oppimäärän, kykenee todennäköisesti oppimaan ihan kaiken muunkin mitä nyt oppia tarvitsee suhteellisen helposti.

"lahjakkuus" millään muulla alalla ei korreloi yhtä vahvasti sen yleisen oppimiskyvyn kanssa.

Matemaattisesti lahjakas on lähes aina myös yleisälykäs. (Kollo voi olla silti)."

Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Matemaattisesti lahjaksa saattaa usein olla täysin rytmitajuton ja kielellisesti ja sosiaalisesti onneton.

Jos oikeasti haluat tietää tutkimustiedoista, niin ne väittävät itseasiassa niin päin, että musiikki ja taideaineet kehittävät ongelmanratkaisukykyä joka taas edistää matematiikan oppimista. Toki on sitten erikseen matemaattisesti lahjakkaat ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea?

 

Arvelitko, että ylikalliit palkat johtuu siitä, että heillä ei ole laskutaitoa?

Eihän ne ylikalliita ole, jos asiakkaat sen suostuvat maksamaan.

Tyhmiähän juristit olisi, jos ei pyytäisi niin isoa palkkiota kuin asiakas vain suinkin maksaa.

Ei se työ mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Vierailija kirjoitti:

"Jos on kykenevä oppimaan pitkän matikan oppimäärän, kykenee todennäköisesti oppimaan ihan kaiken muunkin mitä nyt oppia tarvitsee suhteellisen helposti."

Varmasti näin mutta kysymys kuuluukin että pitääkö jokaisen vaikka vastentahtoisesti osoittaa se älykkyytensä juuri sen matematiikan kautta ja käyttää siihen valtava määrä tunteja. Kun sen voisi osoittaa sellaisen oppiaineen kautta joka on paljon mieluisampi ja omalle uralle hyödyllisempi.

Juuri tässähän se kysymyksen ydin onkin. Itsekin puskin väkisin matikasta sen L:n vaikka ei kiinnostanut tipan tippaa. Sillä pääsin sitten oikikseen suoraan papereilla. Mutta matikkaa yritän jatkossa vältellä kaikin mahdollisin tavoin koska ei voisi vähempää kiinnostaa. Jo tämä yksi pakkomatikka riitti minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tietysti kieletkin on osalle helpompia kuin toisille, mutta tosiaan kielen kuin kielen oppii jos tahtoo. Matikassa tulee kaikille ennemmin tai myöhemmin se kohta, että et ymmärrä enää edes tahtomisella tai kovalla työllä."

Tuo ajatuksesi kertoo vain hyvin kapeasta kielen ymmärryksestä. Toki kuka vain voi oppia kohtuullisen kielitaidon toisessa kielessä mutta oikeasti monipuolinen ja kaikkia nyansseja käyttävä kielitaito vaatii erityistä kielellistä lahjakkuutta ja ymmärrystä. Myös kielessä tulee useimmille se kohta josta ei pääse yli millään tahdolla tai työllä. Kielellisesti erinomainen ja kekseliäs romaani tai runous on suurimman osan ulottumattomissa jo äidinkielelläkin puhumattakaan vieraista kielistä.

Romaani ja runous on taidetta, eikä ensinkään sama asia kuin kielen muu osaaminen.

 

Keskustelussa on kyse lukion oppimäärästä. Sillähän sitä yliopistoihin haetaan. Kuka hyvänsä oppii tahtoessaan kielen niin, että lukion päästötodistuksen arvosana on hyvä.

Pitkää matikkaa ei läheskään kaikki yksinkertaisesti kykene oppimaan.

""Tutkitusti se nyt vaan menee niin. Jos on kykenevä oppimaan pitkän matikan oppimäärän, kykenee todennäköisesti oppimaan ihan kaiken muunkin mitä nyt oppia tarvitsee suhteellisen helposti."

On kaksi ihan eri asiaa että mikä on tehokkain tapa tehdä jotain ja mikä on paras tapa tehdä jotain. On varmasti tehokasta rankata oppilaita matikan osaamisen perusteella mutta se ei tarkoita että se olisi paras tapa. Jos se aiheuttaa paljon turhaa ja epämieluisaa työtä niille jotka haluaisivat sen osaamisensa osoittaa jollain muulla aineella niin se ei ole paras tapa.

Saisimmehan me varmasti monta rikostakin enemmän selvitettyä jos poliisi saisi kiduttaa kuulusteluissa mutta ei se silti ole hyvä tapa ratkaista rikoksia vaikka tehokas onkin.

"Kuka hyvänsä oppii tahtoessaan kielen niin, että lukion päästötodistuksen arvosana on hyvä."

Esim. pitkän englannin yleistaso on nykyisin niin korkea että Laudaturin kirjoittaminen siinä vaatii todella kovaa osaamista jota ei hankita mitenkään helposti. Tiedän monta vaihto-oppilaana ollutta jotka eivät siltikään ole saaneet Laudaturia.

Kaikki matikan hehkuttajat ja kielten mollaajat voisivat hetkeksi miettiä vaikka seuraavaa: Jatkossa korkeakouluun parhaat pisteet saa jostain harvinaisesta kielestä. Se edellyttää että luet pitkän matikan verran kursseja vaikka serbokroatiassa josta sinulle ei ole mitään hyötyä ja jota et koskaan tarvitse. Eikä kiinnosta sinua pätkääkään. Eikä pelkkä lukeminen riitä vaan sinun pitää oppia sitä niin hyvin että olet sen parhaan reilun 5% joukossa joka saa siitä Laudaturin että siitä on hyötyä.

Kuulostaako motivoivalta vai saattaisitko kenties valittaa?

Vierailija kirjoitti:

"Kuka hyvänsä oppii tahtoessaan kielen niin, että lukion päästötodistuksen arvosana on hyvä."

Esim. pitkän englannin yleistaso on nykyisin niin korkea että Laudaturin kirjoittaminen siinä vaatii todella kovaa osaamista jota ei hankita mitenkään helposti. Tiedän monta vaihto-oppilaana ollutta jotka eivät siltikään ole saaneet Laudaturia.

Käytännössä yläasteen kiitettävä arvosana muuttuu jo lukiossa tyydyttävään. Jos niinkin korkealle pääsee kuin yliopistoon lukemaan englannin kieltä niin siellä se vasta stoppi tulee monelle, jotka luulee osaavansa kieltä. Taso on niin korkealla.