Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Korvaa matematiikan tilalle mikä tahansa muu lukion matemaattinen/reaaliaine niin saat saman vastauksen. Matematiikalla ei ole erityisasemaa

Kyllä matematiikalla on erityisasema. Mä opin kaikki reaaliaineet kympin tai vähintään ysin arvoisesti ihan vain kuuntelemalla tunnilla. Matematiikka meni ohi korkealta ja kovaa. Koska se vaatii oikeasti ajattelua.

Joku matemaattisestu lahjakas ei välttämättä ole kiinostunut matematiikasta ja haluaa keskittyä lukiossa muihin aineisiin. Miksi pitäisi kannustaa lukiolaisia keskittymään juuri matematiikkaan, jotta pääsee opiskelemaan alaa, jossa ei tarvita matematiikka. Lukion matikan opetkin vastustaa tätä uudistusta kun ihmiset jolla ei ole oikeasti kiinnostusta valitsee pitkän matikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Korvaa matematiikan tilalle mikä tahansa muu lukion matemaattinen/reaaliaine niin saat saman vastauksen. Matematiikalla ei ole erityisasemaa

Kyllä matematiikalla on erityisasema. Mä opin kaikki reaaliaineet kympin tai vähintään ysin arvoisesti ihan vain kuuntelemalla tunnilla. Matematiikka meni ohi korkealta ja kovaa. Koska se vaatii oikeasti ajattelua.

Kaikki niistä vaatii ajattelua, daa.. sinä et vain sattunut hiffaamaan sitä matematiikan ajattelua

Vierailija kirjoitti:

Oikiksessa ei tarvitse matematiikkaa mihinkään. 

Logiikanin saa heittää roskakoriin. Musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi. Ja eikös niin että tartuntatautilakia ja perustuslakia voidaan tulkita ihan niin mielivaltaisesti kuten ikinä voi tai joissain tapauksessa siten että kuka maksaa eniten.

Mutta tärkein oikeus on oikeus saada ja tartuttaa terveyden ja hengen kannalta vaarallinen tauti. Se menee kaiken edelle, muutoinhan oltaisiin Unkarin kaltainen diktatuuri, hyi heitä!

Eli oikikseen vaan. Paholaisen asianajajat saa mukavat fyffet vaikkei kääriliinoissa ole taskuja.

Korkeasti koulutettuja on tulevaisuudessa liikaa. Hyvä vaan, että karsitaan ne vähemmän älykkäät pois, joka alalla. Moni pääsee yliopistoon ihan vaan pänttäämällä. Matemaattinen ajattelu vaatii jo vähän enemmän ja onhan se maankin etu, että päättäjät ovat kykeneviä selkeään ajatteluun, tekemään oikeat päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Korkeasti koulutettuja on tulevaisuudessa liikaa. Hyvä vaan, että karsitaan ne vähemmän älykkäät pois, joka alalla. Moni pääsee yliopistoon ihan vaan pänttäämällä. Matemaattinen ajattelu vaatii jo vähän enemmän ja onhan se maankin etu, että päättäjät ovat kykeneviä selkeään ajatteluun, tekemään oikeat päätökset.

Oikeustieteellisessä tiedukunnassa ollaan ihan eri mieltä. He tietävät varmasti asian laidan paremmin kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

 Miksi matikan lahjakkuus muka tarkoittaa automaattisesti nopeaa oppimista täysin matikkaan liittymättömillä aloilla?

Niin se kuitenkin vaan keskimäärin tarkoittaa; tämä on empiirinen tosiseikka. Kyseessä on yleisälykkyys, jota matematiikan koe mittaa ylioppilaskokeista parhaiten.

Todistusvalinta sinänsä on huono asia; parhaiten opintomenestystä ennustaa valintakokeessa menestyminen. Kun poliittisen päätöksen takia kuitenkin on pakko käyttää todistusvalintaa, niin järkevintä on painottaa matematiikan ja äidinkielen arvosanoja kaikilla aloilla.

Juristi tarvitsee eniten kielellistä lahjakkuutta ja osaamista eli pitää ymmärtää ja tuottaa hyvin erilaisia tekstejä ja lisäksi pitää olla suullista esiintymistaitoa. Kielitaito on myös tärkeää. Yleisälykkyys toki on myös hyväksi jos haluaa menestyä. Sen sijaan pitkää matikkaa ei tarvita, peruslaskuilla pärjää.

Matemaattisesti lahjakkaat pitäisi saada teknisen alan opintoihin, missä oikeasti tarvitaan matematiikkaa. Hyviä juristeja saadaan myös lyhyellä matikalla ja siksi oikiksessa pitäisi painottaa kielellistä lahjakkuutta.

T. Juristi

Vierailija kirjoitti:

Juristi tarvitsee eniten kielellistä lahjakkuutta ja osaamista eli pitää ymmärtää ja tuottaa hyvin erilaisia tekstejä ja lisäksi pitää olla suullista esiintymistaitoa. Kielitaito on myös tärkeää. Yleisälykkyys toki on myös hyväksi jos haluaa menestyä. Sen sijaan pitkää matikkaa ei tarvita, peruslaskuilla pärjää.

Matemaattisesti lahjakkaat pitäisi saada teknisen alan opintoihin, missä oikeasti tarvitaan matematiikkaa. Hyviä juristeja saadaan myös lyhyellä matikalla ja siksi oikiksessa pitäisi painottaa kielellistä lahjakkuutta.

T. Juristi

Näin juuri!

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa kun kaikki tuntemani juristit taistelivat lyhyen matematiikan kanssa lukiossa :D

Ai mulla lähipiirissä kolme varatuomaria ja kaikilla pitkä matikka ja laudatur ja yksi manga aikana ennen eximiaa.

Vierailija kirjoitti:

Juristi tarvitsee eniten kielellistä lahjakkuutta ja osaamista eli pitää ymmärtää ja tuottaa hyvin erilaisia tekstejä ja lisäksi pitää olla suullista esiintymistaitoa. Kielitaito on myös tärkeää. Yleisälykkyys toki on myös hyväksi jos haluaa menestyä. Sen sijaan pitkää matikkaa ei tarvita, peruslaskuilla pärjää.

Matemaattisesti lahjakkaat pitäisi saada teknisen alan opintoihin, missä oikeasti tarvitaan matematiikkaa. Hyviä juristeja saadaan myös lyhyellä matikalla ja siksi oikiksessa pitäisi painottaa kielellistä lahjakkuutta.

T. Juristi

Kielellisen taidon lisäksi tarvitaan kyllä myös päättelytaitoa. Yleisälykkyys sitä paitsi ennustaa myös kielitaitoa, ja oikeastaan matematiikkakin on vain keinotekoinen kieli. Pitkän matematiikan oppisisältöjä ei toki tarvita suurimmassa osassa juristiammatteja, mutta niin ei kai kukaan ole väittänytkään. Matematiikkaa painotetaan, koska se ennustaa opintomenestystä hyvin. Myös äidinkielen arvosana ennustaa hyvin opintomenestystä - ja yleisälykkyyttä - ja siksi sitä painotetaan matematiikan jälkeen eniten.

T. Oikeustieteen yo

Tämä itse asiassa selittää asianajajien palkkiot. Jos logiikkapiirit toimii vähän hitaammin ja joutuu hakemaan paljon ennakkotapauksia ajattelunsa tueksi, niin ei tuollainen 400 egee/h laskutuksessa mitenkään ihmeellinen asia ole. Aika on rajallista, poimit sitten mansikoita tai toimit lakimiehenä.

Omalla tavallaan laki ja oikeus liittyy paljon kielen kanssa näpräämiseen; siinä ei varsinaisesti tarvita hyvää kielitaitoa sillä tavalla kuin 99% ihmiskunnasta (esiintymistä varten on mm.ilmaisutaidon lukio, muut taiteet kuten teatteri, tanssi ja musiikki ja kielilukiot oikeaa kielitaitoa varten) sen ymmärtää, mutta pitää olla hyvin kiinnostunut nakertelemisesta ja näpertelemisestä yhdellä kielellä ja tämäkin on hyvin erilaista kuin se mitä äidinkielessä opiskellaan; äidinkielessähän on kyse kielen esteettisestä ja aistillisesta puolesta, kaunokirjallisuuden ja taiteen tulkinnasta sekä pienessä määrin myös kielenhuollosta. 

Lain osalta taas tilanne on enemmänkin sellainen, että rikostapauksissa poliisi päättää omilla lakitiedoillaan, että joku rikos on tapahtunut ja sen jälkeen kaksi osapuolta kiistelee ainakin näennäisesti keskenään siitä onko se sittenkään tapahtunut tai mitä pitäisi huomioida lisäksi. 

Lisäksi käräjäoikeuksien toiminta on osittain pelleilyä, jossa ei välttämättä aina punnita ollenkaan argumenttien oikeellisuutta tai loogisuutta, vaan väitteet laitetaan sekaisin ja sitten yliolennon paikalle laitettu tuomari tekee jonkun päätöksen, jota ei varsinaisesti välttämättä perustella. Yliolennon asema luodaan sellaisella kikalla, että tämä henkilö laitetaan istumaan korkeammalla kuin muut, jotta tulisi vaikutelma vallasta ja viisaudesta. 

Kielellistä lahjakkuutta tarvitsee erityisesti asiakas, jonka pitäisi pystyä ennustelemaan kysymyksiä ja syytöksiä, mikä ei tietystikään ole mahdollista kovin pitkälle ja lisäksi yksi viranomainen syöttää hänelle yhtä ja toinen toista totuutta ja keskeisin juttu, mistä asianajaja voi tuntea ylpeyttä, on oma sisäpiirin nilviäistieto eli hiljainen tieto liittyen vuorosanoihin ja muuhun teatteriin, josta asiakkaalle ei kerrota mitään ja näiden tietojen pimittäminen asiakkaalta luo myös vaikutelmaa viisaudesta, vaikka asiakas muuten osaisi hoitaa homman yksin. 

Kuka tahansa pölkky osaa esittää kiperiä kysymyksiä hädänalaiselle ihmiselle ja tarvittaessa vaikka vaimentaa mikin vastaajalta jos pelottaa, että tulee servatuksi. Vaikeaa on vastaaminen ja käräjillä lähes poikkeuksetta asiakas on vaikeassa tilanteessa; hän voi olla ylivoimaisesti kielitaitoisin, mutta sisäpiirin nilviäistieto puuttuu eikä hän ole jumala, joka osaisi hiillostettuna parissa sekunnissa keksiä niitä vastauksia, joiden hän ei joka tapauksessa tiedä olevan itsensä osalta edullisia. 

Asianajaja saa joka tapauksessa puolin ja toisin palkkansa, vaikka hän sitten hävityn jutun jälkeen päättäisi pyörtää aiemman mielipiteensä vaikka sen suhteen oliko rikos tapahtunut vai ei. 

Yliopistossa ei panna juuri painoa jollekin yksittäiselle lukiokurssille, esim. yleissivistävä lakitieto yhteiskuntaopissa. On tutkittu, että pitkää matikkaa opiskelleet ovat yliedustettuina myös humanistisilla aloilla. Pelkällä pitkällä matikalla ei oikikseenkaan pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä arvosana pitkässä matikassa ennustaa hyvää menestystä yliopistossa tiedekunnasta riippumatta, siksi se näkyy valinnoissa painotettuna.

Lukiokaveri veti matematiikasta ja fysiikasta 10 lähes lukematta kokeisiin. Luonnollisesti kirjoitti kummastakin L. Todistuksella suoraan yliopistoon. Ekaa vuotta pidempää ei ollut. Ehkä paras ennustus hyvään opintomenestykseen on pääsykokeessa menestyminen. Pitäisi olla sitä motivaatiota ja kiinnostusta alaa kohtaan ennen sisäänpääsyä.

On myös tupakoitsijoita, jotka eivät kuole keuhkosyöpään.

Tuossa olen yhteenlaskettuna 30-kymppisen miehen kanssa samaa mieltä. Pienet on piirit tässä maassa ja auskultoinnin myötä ne muuttuvat suorastaan sukurutsaukseksi. Asiajajaliitto my Ass, mikä vitsi. Hemmetti, Kari Uoti suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinno vankilassa!

ps. Kari Uoti on ihan oikeasti älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Juristin pitää osata laskea tuntitaksansa.

Juu, ei oo pitkä matematiikkaa nähnytkään... Itse kirjoitin pitkästä matikasta C:n ja pääsin oikikseen heittämällä ensi yrittämällä yli 15 v sitten. Enpä oo pitkää matikkaa tarvinnut sittemmin, enkä oikein vieläkään ymmärrä mihin sitä tarvitaan :D Ihmettelen kyllä tätä pääsykokeiden nykymenoa ja nykyoikkareiden huonoa tasoa, mihin olen valitettavasti joutunut törmäämään. Ei voi olla sattumaa.

T: Yksi asianajaja

Ei kai tässä tarkoitetakaan sitä, että matematiikkaa tai laskemista pitää osata. Vaan matematiikan osaaminen viittaa loogiseen ajatteluun, päättelykykyyn, harjaantumiseen soveltamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea?

Arvelitko, että ylikalliit palkat johtuu siitä, että heillä ei ole laskutaitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Se joka ei opiskellut pitkää matematiikkaa/ollut hyvä matikassa on parempi :) Hän osaa ajatella myös laatikon ulkopuolelta toisin kuin matemaattinen laatikkoaivo.