Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Se joka ei opiskellut pitkää matematiikkaa/ollut hyvä matikassa on parempi :) Hän osaa ajatella myös laatikon ulkopuolelta toisin kuin matemaattinen laatikkoaivo.

Melko laatikkoaivoinen ja stereotyyppinen käsitys matemaattisesti lahjakkaasta.

Ahneet juristit laskuttavat tolkuttomia summia ja rahan hankkiminen on ainoa tehtävä, oikeudesta ei kukaan ole kiinnostunut, joten ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea?

Arvelitko, että ylikalliit palkat johtuu siitä, että heillä ei ole laskutaitoa?

Mikäpä siinä yksisormijärjestelmällä naputellassa, kun tuntilaskutus juoksee. Joku toinen tienaisi 10 sormijärjestelmällä vähemmän.

Itse asiaan, olisi hyvä, että vielä joissain tiedekuntien valinnoissa palkittaisiin ahkeria pänttääjiä, jotka jaksavat istua ja lukea kirjat kerta toisensa jälkeen läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Juristin pitää osata laskea tuntitaksansa.

Juu, ei oo pitkä matematiikkaa nähnytkään... Itse kirjoitin pitkästä matikasta C:n ja pääsin oikikseen heittämällä ensi yrittämällä yli 15 v sitten. Enpä oo pitkää matikkaa tarvinnut sittemmin, enkä oikein vieläkään ymmärrä mihin sitä tarvitaan :D Ihmettelen kyllä tätä pääsykokeiden nykymenoa ja nykyoikkareiden huonoa tasoa, mihin olen valitettavasti joutunut törmäämään. Ei voi olla sattumaa.

T: Yksi asianajaja

Matematiikkaa et voi syyttää nykyisestä tasosta, uudistus on tehty ihan äskettäin.

Meillä suositeltiin lukiossa aikanaan oikikseen haluaville, että panostaa äidinkieleen, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Kävin pitkänkin matikan ok arvosanoilla, mutta rehellisesti en ymmärrä, miten kaavojen pyörittelystä ja integraaleista on joidenkin mielestä enemmän hyötyä, kuin yhteiskunnan tuntemisesta ja taidosta hallita laajoja tekstikokonaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä suositeltiin lukiossa aikanaan oikikseen haluaville, että panostaa äidinkieleen, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Kävin pitkänkin matikan ok arvosanoilla, mutta rehellisesti en ymmärrä, miten kaavojen pyörittelystä ja integraaleista on joidenkin mielestä enemmän hyötyä, kuin yhteiskunnan tuntemisesta ja taidosta hallita laajoja tekstikokonaisuuksia.

Niin et ymmärrä. Toki se on tässäkin ketjussa monta kertaa selitetty, mutta et ymmärrä. Kyse ei ole matematiikan oppisisältöjen hallinnasta vaan siitä, että matematiikan kokeen arvosana ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla opintoaloilla.

Veikkaan, että et edelleenkään ymmärrä.

Kyllä oikeustiede nimen omaan on enemmän "hauki on kala" opettelua kuin mitään matemaattista soveltamista. Ei juristin kuulu olla luova eikä keksiä pyörää uudelleen. Juristin pitää tietää, että "hauki on kala" jos kirjassa niin sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Mulla oli 8 lyhyestä matikasta lukion päättötodistuksessa enkä kirjoittanut matikkaa. Mutta kirjoitin 5 L:ää muista aineista. Tein mun teoreettisen filosofian gradun logiikan filosofiasta. Minusta matemaattinen logiikka edustaa aika suppeaa käsitystä siitä mitä logikka on. Ja lisäksi, logiikka kokonaisuudesaan kuvastaa huonosti ajattelua, eikä ole mikään ideaali.

Ai niin ja olen myös OTM. Muitakin tutkintoja on.

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Ei kyllä pidä paikkaansa. Exän keskiarvo lukiossa oli jotain 7,5 ja oli pitkä matikka. Ei kovin vakuuttavaa.

Palsta on siis täynnä huippujuristeja, jotka ratkovat "Rakensin naapurin maille. Teinkö hölmösti? Nimim. 'Paalutinko turhaan'"-tyyppisiä caseja. Kukaan ei joudu selvittelemään mutkikkaita kauppasopimuksia, fuusioita tai edes perintösotkua, jossa on viimeiset viisi perukirjoitusta jäänyt tekemättä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä suositeltiin lukiossa aikanaan oikikseen haluaville, että panostaa äidinkieleen, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Kävin pitkänkin matikan ok arvosanoilla, mutta rehellisesti en ymmärrä, miten kaavojen pyörittelystä ja integraaleista on joidenkin mielestä enemmän hyötyä, kuin yhteiskunnan tuntemisesta ja taidosta hallita laajoja tekstikokonaisuuksia.

Niin et ymmärrä. Toki se on tässäkin ketjussa monta kertaa selitetty, mutta et ymmärrä. Kyse ei ole matematiikan oppisisältöjen hallinnasta vaan siitä, että matematiikan kokeen arvosana ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla opintoaloilla.

Veikkaan, että et edelleenkään ymmärrä.

Joo, en ymmärrä. Tähän päivään mennessä en ole kertaakaan käyttänyt pitkässä matikassa opittuja asioita. Ajattelemaan opin ihan muulla lailla, mm. lukemalla paljon erilaista kirjallisuutta.

Luonnontieteissä voi pärjätä logiikan avuilla, mutta yhteiskuntatieteet, joita juridiikkakin edustaa, on yhteiskuntatieteitä, josta voi olla logiikka kovin kaukana. Sehän on vain sovittuja sääntöjä, joita ulkoa luetaan. Matematiikka ei auta mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä suositeltiin lukiossa aikanaan oikikseen haluaville, että panostaa äidinkieleen, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Kävin pitkänkin matikan ok arvosanoilla, mutta rehellisesti en ymmärrä, miten kaavojen pyörittelystä ja integraaleista on joidenkin mielestä enemmän hyötyä, kuin yhteiskunnan tuntemisesta ja taidosta hallita laajoja tekstikokonaisuuksia.

Niin et ymmärrä. Toki se on tässäkin ketjussa monta kertaa selitetty, mutta et ymmärrä. Kyse ei ole matematiikan oppisisältöjen hallinnasta vaan siitä, että matematiikan kokeen arvosana ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla opintoaloilla.

Veikkaan, että et edelleenkään ymmärrä.

Tiedätkö, miten tuo ennuste on saatu aikaan? Onko vedetty mutkat suoriksi: pitkän matikan opiskelleet yliedustettuina yliopistoissa ja paras opintomenestys, vai onko huomioitu myös muut tekijät, esim. sosiaaliluokka/perhetausta. Olettaisin että on, muutenhan tuo koko väite on aivan puppua.

Kuka urpo niitä pääsyrajoja suunnittelee. Matematiikassa ei tarvitse edes lukea. Oikeustieteellisessä sinun on pakko lukea tuhansia sivuja täyttä asiaa. Nyt kansalaisaloite, jolla saisi paremman oikeusturvan hakijoille. Mitenkähän nuo matemaatikot sitten pärjäävät siellä oikiksessa? Pitää kyllä olla hyvä lukijakin.  

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Mitä se loogiseen ajatteluun auttaa, jos selvittää matematiikan opettelemalla kaavat ym. tarpeellisen ulkoa ymmärtämättä asiaa? On nimittäin kaksi tapaa saada hyvät tulokset matematiikassa: loogisesti päättelemällä, vaikka ei muista mitään tai muistamalla, vaikka ei ymmärtäisi mitään.

Matematiikka on aivan liian yliarvostettua, ja yhteiskuntaoppia aivan liian vähän. 

Olen sellaisessa työssä, jossa erityisen selvästi näkee perusopetuksen puutteet yhteiskuntaopissa. Ehkä suhteellinen vaalitapa on opittu, mutta ei verotuksen alkeita eikä lukemaan omaa palkkalaskelmaa. Ne olisi varmaan pitänyt opettaa matematiikan tunneilla, kun niitä on paljon enemmän.

Tiedekunnat tietävät miten juristien tyo tulee muuttumaan ja valmistavat opiskelijoita siihen.

Tietokoneet tulevat tulevaisuudessa tekemään yhä suuremman osan juristien tyostä, ja erityisesti rutiinihommista joita tyypillisesti naisjuristit tekevät. Painottamalla pitkää matematiikkaa saadaan opiskelijoiksi enemmän miehiä jotka pärjäävät paremmin yksityisen sektorin agressiivisessa ympäristossä ja nämä tyopaikat tulevat tulevaisuudessa myos säilymään paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Mitä se loogiseen ajatteluun auttaa, jos selvittää matematiikan opettelemalla kaavat ym. tarpeellisen ulkoa ymmärtämättä asiaa? On nimittäin kaksi tapaa saada hyvät tulokset matematiikassa: loogisesti päättelemällä, vaikka ei muista mitään tai muistamalla, vaikka ei ymmärtäisi mitään.

Matematiikka on aivan liian yliarvostettua, ja yhteiskuntaoppia aivan liian vähän. 

Ehkä lyhyessä matematiikassa näin, pitkässä matematiikassa ei todellakaan riitä, että muistaa kaavat. Pitkä matematiikka vaatii ymmärrystä, toki muistamistakin, soveltamista, päättelyä ja logiikkaa.

Eihän yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa tarvitse asettaa vastakkain vaan valita ne pyrkijät, joilla vahvuutta molemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedekunnat tietävät miten juristien tyo tulee muuttumaan ja valmistavat opiskelijoita siihen.

Tietokoneet tulevat tulevaisuudessa tekemään yhä suuremman osan juristien tyostä, ja erityisesti rutiinihommista joita tyypillisesti naisjuristit tekevät. Painottamalla pitkää matematiikkaa saadaan opiskelijoiksi enemmän miehiä jotka pärjäävät paremmin yksityisen sektorin agressiivisessa ympäristossä ja nämä tyopaikat tulevat tulevaisuudessa myos säilymään paremmin.

Ei, vaan painottamalla pitkää matikkaa saadaan tytöt opiskelemaan sitä. Tämä on ihan ok. Mutta oma huoleni koskee erityisesti matemaattista osaamista vaativia aloja. Nyt pitkä matikka avaa ovet mihin vaan, joten aiempaa suurempi osa matemaattisesti lahjakkaiste hakeutuu aloille, joissa matikkaa ei tarvita( esim. juridiikka). Tästä seuraa, että matemaattisille aloille on otettava sisään ne vähemmän lahjakkaat. Tämä taas heikentää matemaattisten alojen opintotuloksia. Yhteiskunnan kokonaisoptimoinnin kannalta olisi tehokkaampaa ohjata matemaattisesti lahjakkaat matemaattisille aloille.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oikeustiede nimen omaan on enemmän "hauki on kala" opettelua kuin mitään matemaattista soveltamista. Ei juristin kuulu olla luova eikä keksiä pyörää uudelleen. Juristin pitää tietää, että "hauki on kala" jos kirjassa niin sanotaan.

Et ilmeisesti tiedä juristin hommista yhtään mitään 🙄

Jos se olisi tuollaista, kun sen luulet olevan, tekisi sen robotti...

Vierailija kirjoitti:

Kuka urpo niitä pääsyrajoja suunnittelee. Matematiikassa ei tarvitse edes lukea. Oikeustieteellisessä sinun on pakko lukea tuhansia sivuja täyttä asiaa. Nyt kansalaisaloite, jolla saisi paremman oikeusturvan hakijoille. Mitenkähän nuo matemaatikot sitten pärjäävät siellä oikiksessa? Pitää kyllä olla hyvä lukijakin.  

Matematiikan osaaminen ei vie lukutaitoa tai kielitaitoa.