Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Sinne halutaan vain oikeasti järkeviä.

Naurattaa kun kaikki tuntemani juristit taistelivat lyhyen matematiikan kanssa lukiossa :D

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Minusta pitkä matematiikka vaatii ennemminkin abstraktia ajattelua.

Suuri väärys, joka pitäisi korjata viipymättä. Samoin hulllua, että esim. uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista. Tuo uudistus oli susi. Kuunneltiin elinkeinoelämää, joilla puuttuu sivistystä ja näkemystä.

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa kun kaikki tuntemani juristit taistelivat lyhyen matematiikan kanssa lukiossa :D

Hassua, kaikki mun tuntemat (n=3) kirjoittivat pitkän matikan ja muutenkin koulu tuntui sujuvan aika kivuttomasti.

Hyvä arvosana pitkässä matikassa ennustaa hyvää menestystä yliopistossa tiedekunnasta riippumatta, siksi se näkyy valinnoissa painotettuna.

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Itselläni oli lyhyt matikka lukiossa, ja tiukkaa teki sekin. Oikikseen kuitenkin pääsin eka yrittämällä ilman valmennuskursseja sun muita härpäkkeitä.

Muista ap, että se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa.

Oikiksessa ei tarvitse matematiikkaa mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä arvosana pitkässä matikassa ennustaa hyvää menestystä yliopistossa tiedekunnasta riippumatta, siksi se näkyy valinnoissa painotettuna.

Älä valehtele.

Tässä uudistuksessa ei ollut järjen häivää. Toivottavasti korjataan pian pääsykoe perustaiseksi korkeakouluihin pääsy. Nerot voi tulla todistus arvosanoin, lukevat nopeasti pääsykokeiden kautta sisään tulleet kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Muista ap., se parhaiten nauraa jolla on vahvin lääkitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Itse olen menestynyt sekä kielissä että pitkässä matematiikassa, kuten myös veljeni. Eivät ne sulje pois toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinne halutaan vain oikeasti järkeviä.

Moi matikkanörtti. Matematiikan taitaminen tekee sinusta fiksun mutta ei välttämättä järkevää.