Lue keskustelun säännöt.
Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä
12.05.2020 |
Matematiikka antaa eniten pisteitä ja yhteiskuntaoppi ei juurikaan mitään. Kumpaakohan oikiksessa tarvitaan enemmän?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa
Minusta pitkä matematiikka vaatii ennemminkin abstraktia ajattelua.
Perustele?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa
Minusta pitkä matematiikka vaatii ennemminkin abstraktia ajattelua.
Formaalia ajattelua.
Huoh, voi tätä keskustelun tasoa. Jos joku vaikka lukisi tämän ja kirjoittasi vasta sitten.
https://docplayer.fi/4413527-Hakija-valintojen-pyorteessa-ylioppilastut…
tai
https://www.tasaarvoteot.fi/client/naisjarjestot/userfiles/lukion-ainev…
Kappale 6-
Onkohan kukaan ajatellut että matikan osaamisen ja opinnoissa menestymisen korrelaatio ei välttämättä liity lainkaan matematiikkaan itseensä? Lukion pitkä matikka on varmasti työläin oppiaine koko lukiossa ja sen hyvä hallinta vaati lukemattomia tunteja laskemista. Eli siitä saavat hyvän numeron ne jotka jaksavat tehdä paljon työtä pitkäjänteisesti koko lukion ajan. Ja sama pitkäjänteisyys ja halu työntekoon auttaa luonnollisestikin myös jatko-opinnoissa.
Kyse ei siis välttämättä ole lainkaan siitä että matemaattinen ajattelu auttaisi opinnoissa jotka eivät liity matikkaan mitenkään vaan että matikkaan paljon aikaa laittanut opiskelija laittaa sitä samaa aikaa myös muuhun opiskeluun.
Esim. yksi sukulaiseni käytti valtavasti aikaa lukiossa matikkaan ja saikin siitä L:n vaikka ei koskaan tuntenut olevansa mitenkään hyvä matikassa. Sitten pääsi ensimmäisellä oikikiseen jonka sisäänpääsy vaati vuoden tiivin lukemisen (silloin ei vielä ollut todistusvalintaa). Ja menestyi siellä hyvin. Tästä voisi tietysti tehdä johtopäätöksen että matikka korreloi opintomenestyksen kanssa mutta ei sitä että hyvä metemaattinen ajattelukyky korreloisi samalla tavalla.
Yhteiskuntaoppi on aineena täysi vitsi. Lukion yhteiskuntaoppi on perustietoa ja ehkä yksi helpoimmista aineista, jos vaan tietää vähääkään siitä, miten yhteiskuntatoimii. Yh:n taidolla ei ole mitään tekemistä oikiksen kanssa. Sinne halutaan älykkäitä ihmisiä, jotka on sinnikkäitä ja jaksaa opiskella. Yhteiskuntaoppi ei vaadi tällasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä ahkeroida 3 vuotta lukiossa ja kirjoitta hyvä todistus. Sen jälkeen mennä pääsykokeisiin.
Ei mitään.
Ei yhteiskuntaopissa opeteta laajasti mitään lain soveltamista. Se on tätä luokkaa: Kuka on Suomen presidentti, mitä tarkoittaa osakeyhtiö, mikä on EU:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki palstan laskutaidottomat ja vähän hitaammat kokoontuneet samaan ketjuun vaatimaan pääsyä oikeustieteellisen yhteiskuntaopin numerolla... kas kun ei liikunnan.
Vierailija kirjoitti:
Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa
Ja pitkässä matematiikassa pärjääminen ennustaa pärjäämistä opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pänttäsin kirjoja ja v. 1991 sisään ekalla. Tuolloin oli pääsykokeet ainoa tie. Enpä ole pitkää matikkaa tarvinnut, vaikka muistaakseni C:n siitä kirjoitin.
Kyllä ainakin tuolloin oikiksessa tentit oli pitkälti "hauki on kala" -tyyppistä lukemista ja vasta työelämään pääsy opetti sen, mitä juridiikka on. Tietenkin juristille tyypillinen ajattelu ja laajojen tekstikokonaisuuksien hallinta tuli oikiksen kautta, mutta soveltaminen onkin sitten täysin toinen asia, minkä oppii vain käytännön kautta.
asianajaja, yrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.
Kirjoitin ihan heittämällä laudaturit yhteiskuntaopista, historiasta ja englannista. Lyhyt matematiikka meni penkin alle, mutta sentään pääsin kirjoitukset läpi. Äidinkielen eximia harmittaa edelleen paljon enemmän.
Pääsin opiskelemaan haluamaani alaa ihan heittämällä, mutta pääsykokeen kautta. Hallitsen hyvin laajat kokonaisuudet ja pärjään oikein mainiosti tilanteessa kuin tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinne halutaan vain oikeasti järkeviä.
Moi matikkanörtti. Matematiikan taitaminen tekee sinusta fiksun mutta ei välttämättä järkevää.
Ja mikäs sinusta tekee mielestäsi järkevän? Ei ainakaan tekstisi kun toistelet ikivanhoja hokemia.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Huoh, voi tätä keskustelun tasoa. Jos joku vaikka lukisi tämän ja kirjoittasi vasta sitten.
https://docplayer.fi/4413527-Hakija-valintojen-pyorteessa-ylioppilastut…
tai
https://www.tasaarvoteot.fi/client/naisjarjestot/userfiles/lukion-ainev…
Kappale 6-
"tasaarvoteot" "naisjärjestot"... joo en lue
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hyvistä filosofisista kyvyistä on enemmän hyötyä kuin matematiikasta tässä ammatissa. Mutta suomessa ei taidakaan olla yhtään hyvää lakimiestä.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaoppi on aineena täysi vitsi. Lukion yhteiskuntaoppi on perustietoa ja ehkä yksi helpoimmista aineista, jos vaan tietää vähääkään siitä, miten yhteiskuntatoimii. Yh:n taidolla ei ole mitään tekemistä oikiksen kanssa. Sinne halutaan älykkäitä ihmisiä, jotka on sinnikkäitä ja jaksaa opiskella. Yhteiskuntaoppi ei vaadi tällasta.
Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin pisteytetään niin että vain tietty prosentti saa sen L:n ja muut eivät voi saada. Joten ihan sama onko aine helppo tai vaikea, sinun pitää olla siinä sen parhaan kymmenyksen joukossa että voit saada Laudaturin.
Ei siitä siis ole mitenkään ihan helppo Laudaturia saada.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kukaan ajatellut että matikan osaamisen ja opinnoissa menestymisen korrelaatio ei välttämättä liity lainkaan matematiikkaan itseensä? Lukion pitkä matikka on varmasti työläin oppiaine koko lukiossa ja sen hyvä hallinta vaati lukemattomia tunteja laskemista. Eli siitä saavat hyvän numeron ne jotka jaksavat tehdä paljon työtä pitkäjänteisesti koko lukion ajan. Ja sama pitkäjänteisyys ja halu työntekoon auttaa luonnollisestikin myös jatko-opinnoissa.
Kyse ei siis välttämättä ole lainkaan siitä että matemaattinen ajattelu auttaisi opinnoissa jotka eivät liity matikkaan mitenkään vaan että matikkaan paljon aikaa laittanut opiskelija laittaa sitä samaa aikaa myös muuhun opiskeluun.
Esim. yksi sukulaiseni käytti valtavasti aikaa lukiossa matikkaan ja saikin siitä L:n vaikka ei koskaan tuntenut olevansa mitenkään hyvä matikassa. Sitten pääsi ensimmäisellä oikikiseen jonka sisäänpääsy vaati vuoden tiivin lukemisen (silloin
Tjaa, minä taas käytin hyvin vähän aikaa pitkään matikkaan ja sain siitä L:n.
Tylsiin lukuaineisin ja kieliin meni paljon enemmän aikaa kun piti opetella mm. sanoja tai typeriä vuosilukulitanioita historiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskuntaopissa opeteta laajasti mitään lain soveltamista. Se on tätä luokkaa: Kuka on Suomen presidentti, mitä tarkoittaa osakeyhtiö, mikä on EU:
No lukion onkin tarkoitus olla se pohja yleissivistykselle, ei mikään korkeakoulu. Lukion yhteiskuntaoppi antaa sen peruspohjan yhteiskunnan ymmärtämiselle jonka päälle sitten se tarkempi oppi rakennetaan. Olisi se aika hankalaa oikiksessa opiskella jos ei yhteiskunnasta mitään ymmärrä. Siellä kun oletetaan että ymmärrät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä arvosana pitkässä matikassa ennustaa hyvää menestystä yliopistossa tiedekunnasta riippumatta, siksi se näkyy valinnoissa painotettuna.
Juuri näin - kaikki pedagogiset selvitykset osoitavat että pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopintojen menestyksen kanssa. Siinäpä syy noiden aineiden painotukseen.
/yliopistomies
Yliopistomiehenä ymmärtänet varmaan että korrelaatio ja kausaliteetti ovat kaksi eri asiaa. Korrelaatio voi kertoa myös siitä että on joku kolmas tekijä joka vaikuttaa noihin molempiin samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.
Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.
Kieliä oppii kuka vaan pänttäämällä.
Matikkaa osa ei opi edes pänttäämällä.
Matikka on oikeastaan ainoa kouluaine, joka mittaa niitä synnynnäisiä älykkyyseroja, koska kaikissa muissa pärjää todella pitkälle ihan vaan ulkoluvulla.
Juuri näin - kaikki pedagogiset selvitykset osoitavat että pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosana korreloi yliopisto/korkeakouluopintojen menestyksen kanssa. Siinäpä syy noiden aineiden painotukseen.
/yliopistomies