Nauroin kun katsoin oikeustieteellisen tiedekunnan todistusvalinnan pisteytystä

Einstein 4 oppilaana pesisi nuo kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Juristin pitää osata laskea tuntitaksansa.

Mulla oli pitkä matematiikka ja oikikseen ekalla. Siltikään en kyllä koe, että pitkällä matiikalla kovinkaan paljon oikiksessa tekee....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Olisi hyvä, että juristi osaisi käyttää aivojaan.

Vierailija kirjoitti:

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

Niin, oikeustieteellisessähän perinteisesti derivoidaan, lasketaan pyörähdyskappaleiden tilavuuksia ja integroidaan kynä sauhuten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Olisi hyvä, että juristi osaisi käyttää aivojaan.

Kai aivoja voi muutenkin käyttää kuin matemaattisesti? Etenkin kun matemaattisella lahjakkuudella ei tee oikiksessa mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

Niin, oikeustieteellisessähän perinteisesti derivoidaan, lasketaan pyörähdyskappaleiden tilavuuksia ja integroidaan kynä sauhuten

Edelleen: ihminen joka oppii laskemaan ne pyörähdyskappaleet, oppii todennäköisesti helposti paljon muutakin. Kyse on ajattelemisen taidosta.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa kun kaikki tuntemani juristit taistelivat lyhyen matematiikan kanssa lukiossa :D

Onneksi minä luin pitkän matematiikan ja päädyin juristiksi. Nyt naurattaa minuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahva matikka korreloi kyllä hyvin opintomenestyksen kanssa muissakin aineissa. Sillä saa parhaiten eroa hakijoiden välille. Pystyisin jostain yhteiskuntaopista kovalla työllä hankkimaan L:n, mutta pitkästä matikasta tuskin millään. En ole kyllä oikikseen hakemassa , on realiteetit sen verran selvät oman älykkyyden suhteen.

Samoin kielissä menestyminen korreloi. Tuo matematiikan yliarvostus Suomessa insinööriaivojen luvatussa maassa kertoo sivistyksen puutteesta.

Itse olen menestynyt sekä kielissä että pitkässä matematiikassa, kuten myös veljeni. Eivät ne sulje pois toisiaan.

Niin mutta pointti oli se, että miksi matikasta saa niin ylivoimaisesti pisteitä aloilla, jolla sitä ei tarvita?? Oikis itse ei haluaisi painottaa matikkaa, mutta Sipilän hallituksen uudistud pakottas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

Niin, oikeustieteellisessähän perinteisesti derivoidaan, lasketaan pyörähdyskappaleiden tilavuuksia ja integroidaan kynä sauhuten

Edelleen: ihminen joka oppii laskemaan ne pyörähdyskappaleet, oppii todennäköisesti helposti paljon muutakin. Kyse on ajattelemisen taidosta.

Mutta se joka oppii Suomen oikeusjärjestelmän toiminnan ja oppii soveltamaan lakia tapauksiin yhteiskuntaopissa ei opi muita asioita hyvin? Miksi matikan lahjakkuus muka tarkoittaa automaattisesti nopeaa oppimista täysin matikkaan liittymättömillä aloilla?

Jaa, no eikös juristin sitten tarvitse osata ajatella ollenkaan?

Pitkä matematiikka on lahjakkuustesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Olisi hyvä, että juristi osaisi käyttää aivojaan.

Kai aivoja voi muutenkin käyttää kuin matemaattisesti? Etenkin kun matemaattisella lahjakkuudella ei tee oikiksessa mitään?

En ole varma, onko matemaattista lahjakkuutta olemassakaan. Pitkä matematiikka on sitä, että pystyy muodostamaan mielessään sellaisia käsitteitä, joita ei konkreettisessa arkielämässä ole, ja operoimaan niillä. Sellainen taito auttaa aika monessa asiassa.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, no eikös juristin sitten tarvitse osata ajatella ollenkaan?

Ei ainakaan ajatella matemaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loogista ajattelua, jota pitkä matematiikka edustaa

Minusta pitkä matematiikka vaatii ennemminkin abstraktia ajattelua.

Olen täysin samaa mieltä. Mielestäni matikasta puuttui logiikka ihan täysin, numeroita ja kirjaimia vain pyöriteltiin muodosta toiseen. Miksi? Onneksi ei tarvi enää pakertaa, ihan turhaa hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä arvosana pitkässä matikassa ennustaa hyvää menestystä yliopistossa tiedekunnasta riippumatta, siksi se näkyy valinnoissa painotettuna.

Lukiokaveri veti matematiikasta ja fysiikasta 10 lähes lukematta kokeisiin. Luonnollisesti kirjoitti kummastakin L. Todistuksella suoraan yliopistoon. Ekaa vuotta pidempää ei ollut. Ehkä paras ennustus hyvään opintomenestykseen on pääsykokeessa menestyminen. Pitäisi olla sitä motivaatiota ja kiinnostusta alaa kohtaan ennen sisäänpääsyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekee juristilla, joka ei osaa laskea? Eikö tuo yhteiskuntaoppi koostu lähinnä suunnilleen yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ole siinä mielessä samaa kastia terveystiedon kanssa, voisko tää selittää sitä, miksi siitä saa vähän pisteitä?

Miksi juristin pitäisi osata laskea pitkän matematiikan oppimäärän asioita?

Jos meillä on kaksi juristia, jotka osaavat täsmälleen samat lakipykälät, mutta toinen on hyvä matematiikassa ja toinen surkea, kumman arvelet olevan noin yleisesti käyttökelpoisempi?

Korvaa matematiikan tilalle mikä tahansa muu lukion matemaattinen/reaaliaine niin saat saman vastauksen. Matematiikalla ei ole erityisasemaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naura pois, sulla ei ole asiaa oikeustieteelliseen.

Niin, oikeustieteellisessähän perinteisesti derivoidaan, lasketaan pyörähdyskappaleiden tilavuuksia ja integroidaan kynä sauhuten

Edelleen: ihminen joka oppii laskemaan ne pyörähdyskappaleet, oppii todennäköisesti helposti paljon muutakin. Kyse on ajattelemisen taidosta.

Mutta se joka oppii Suomen oikeusjärjestelmän toiminnan ja oppii soveltamaan lakia tapauksiin yhteiskuntaopissa ei opi muita asioita hyvin? Miksi matikan lahjakkuus muka tarkoittaa automaattisesti nopeaa oppimista täysin matikkaan liittymättömillä aloilla?

Koska näin on. Siis keskimäärin.

Pitkä matikka, looginen ajattelu, tod.näköisemmin älykäs. Hauki on kala -lukeneisuus ei takaa loogisuutta ja kykyä soveltaa oppimaansa.