Todistusvalinta yliopistoihin. Pisteissä ei mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Kielet kipuilevat, kun niillä oli aikanaan sellainen ylivalta yo-tutkinnossa. Minun aikaani jotain kymmentä reaaliainetta varten oli yksi yo-koe, mutta kieliä kirjoitettiin äidinkielen lisäksi 2 - 3.

Sitä paitsi ennen kuin nykynuoret pääsevät työuransa puoliväliin, koneet kääntävät jo niin sujuvasti, etteivät ihmiset tarvitse kielitaitoa. Tämä huomioiden pisteytystyökalun takana on helppo seistä.

Oikiksessa sitten pitkät kielet ovat arvokkaita. B2-oppimäärän ällä tuottaa edelleen lähes 10 pistettä vähemmän kuin fysiikan ällä, vaikka kurssimäärä on sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Ei niitä saa sopimaan lukujärjestykseen. Opena näen tämän aitiopaikalta. Kielet vaativat työtä. Matikka vie niin paljon aikaa, että kielet jätetään pois.

Vierailija kirjoitti:

Kielet kipuilevat, kun niillä oli aikanaan sellainen ylivalta yo-tutkinnossa. Minun aikaani jotain kymmentä reaaliainetta varten oli yksi yo-koe, mutta kieliä kirjoitettiin äidinkielen lisäksi 2 - 3.

Sitä paitsi ennen kuin nykynuoret pääsevät työuransa puoliväliin, koneet kääntävät jo niin sujuvasti, etteivät ihmiset tarvitse kielitaitoa. Tämä huomioiden pisteytystyökalun takana on helppo seistä.

Sanasta sanaan käännös ei täytä käännöksen kriteerejä. Kääntäessä käännetään ajatuksia ja tarvitaan myös kulttuuritietämystä. Sinä päivänä, kun koneet pystyvät kääntämään, ei tarvita enää matikan opejakaan, sillä silloin koneet osaavat ajatella.

Jos on ensikertalainen korkeakouluhaussa, onko ensikertalaiskiintiöhyöty vain todistusvalinnassa vai myös pääsykokeessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Ei niitä saa sopimaan lukujärjestykseen. Opena näen tämän aitiopaikalta. Kielet vaativat työtä. Matikka vie niin paljon aikaa, että kielet jätetään pois.

Tai sitten ei vaan kiinnostus riitä sovittamaan. Moniko haluaa osallistua B2 kielen tai vaikkapa kemian kurssille Klo 15-17, kun koulupäivä on alkanut 8,15? No motivoitunut opiskelija. Tyttären ja kaveriensa koulupäivät oli useimmissa jaksoissa juurikin tuo 8-17 , tähän vielä tunnin koulumatka suuntaansa ja SM-tason urheiluharrastus päälle. Tytär kirjoitti hyvin kolmessa vuodessa ,( myös ne kielet ylimääräisinä) ja jatkoi suoraan opiskelemaan DIksi ja kavereista kaksi lääkikseen ja yksi oikikseen todistusvalinnassa. Ei kai sitä minnekään pääsekään jos aina menee yli siitä missä aita on matalin ja suorittaa sen minimin. Kuten sanottua, voi myös käyttää sen neljä vuotta lukion suorittamiseen.

Meidän kaupungissa viimeinen lukiotunti loppuu ennen neljää aineessa kuin aineessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on ensikertalainen korkeakouluhaussa, onko ensikertalaiskiintiöhyöty vain todistusvalinnassa vai myös pääsykokeessa?

Myös pääsykokeissa on oma hakujononsa ensikertalaisille. Etukäteen on päätetty montako opiskelijaa otetaan mistäkin jonosta sisään. Monissa hakukohteissa toiskertslaiset kilpailevat keskenään muutamista paikoista pääsykokeissa. Moniin paikkoihin valitaan 60-80 % opiskelijoista todistuksen perusteella.

Hallituksen tavoitteena on korkeakouluttaa yli puolet ikäluokasta. Mihinkähän kaikkeen hienoon näitä korkeakoulutettuja tarvitaan? Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä. Dippainsseillä ja ekonomeilla ei ole nytkään töitä. Ekonomina cittarin kassalla on ihan kiva olla. Tai aineenopettajana mäkkärissä. Tai teologina seurakunnan kesäleirillä sijaisena. Mutta on tosi hienoa, kun kaikki on ainakin hei korkeakoulutettuja! Mutta kaikistahan voi aina tehdä lähihoitajia! On sitten ainakin korkeakoulutettu lähihoitaja!

Alle puolet ikäluokasta menee lukioon. Eli nou hätä, kohta melkein kaikki ihan kutsutaan sisälle yliopistoihin ja korkeakouluihin ja paikkoja jää ylikin!!!

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on pakko kyetä ymmärtämään fysiikkaa ja matematiikkaa. Jotkut lakiopit ja ehkä historia joissa ei tarvita matemaattista loogisuutta ja kielet tietysti mutta kyllä kannattaa miettiä onko järkeä pyrkiä yliopistoon jos lukiossa on tykännyt mennä matalien aitojen alta.

Yliopistossa karsiutuu ajatukset hengailusta muutenkin, siellä pitää oppia opiskelemaan aluksi ja sitä opittavaa riittää.

Ei todellakaan ole. Olen tarvinnut yliopistossa matikkaa tai syvempää fysiikan ymmärrystä arviolta nolla kertaa.

Ihan liikaa muutenkin painotetaan matikan osaamista ja loogisuutta. Vaikkei matikka kiinnostaisi, ihmisellä voi olla vaikka kuinka hyvä looginen päättelykyky ja käyttää sitä vain toisella tavoin kuin matematiikan parissa. Mutta silti jostain syystä se on muka vain se matikka, joka osoittaa ihmisen kokonaisvaltaiset kyvyt.

Lukion jälkeen on suurin syrjäytymisriski. Näin kertoi lukion opo. Välivuosia on ylioppilailla ja hakijoita paikkoja kohtaan paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Ei niitä saa sopimaan lukujärjestykseen. Opena näen tämän aitiopaikalta. Kielet vaativat työtä. Matikka vie niin paljon aikaa, että kielet jätetään pois.

Ei se ole pelkkä matikka, vaan kieliin ei jakseta panostaa nykyään. Enkun oppii itsestään mediasta ja muiden kielten kohdalla luovutetaan heti, kun oppiminen ei tapahdukaan itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Ei niitä saa sopimaan lukujärjestykseen. Opena näen tämän aitiopaikalta. Kielet vaativat työtä. Matikka vie niin paljon aikaa, että kielet jätetään pois.

Tai sitten ei vaan kiinnostus riitä sovittamaan. Moniko haluaa osallistua B2 kielen tai vaikkapa kemian kurssille Klo 15-17, kun koulupäivä on alkanut 8,15? No motivoitunut opiskelija. Tyttären ja kaveriensa koulupäivät oli useimmissa jaksoissa juurikin tuo 8-17 , tähän vielä tunnin koulumatka suuntaansa ja SM-tason urheiluharrastus päälle. Tytär kirjoitti hyvin kolmessa vuodessa ,( myös ne kielet ylimääräisinä) ja jatkoi suoraan opiskelemaan DIksi ja kavereista kaksi lääkikseen ja yksi oikikseen todistusvalinnassa. Ei kai sitä minnekään pääsekään jos aina menee yli siitä missä aita on matalin ja suorittaa sen minimin. Kuten sanottua, voi myös käyttää sen neljä vuotta lukion suorittamiseen.

Vaihtoehtoja on muitakin kuin maksimi ja minimi. Kaikilla ei ole huippuunsa hioutunutta superihmisen kapasiteettia. Uskaltaisin sanoa jopa, että suurimmalla osalla ei ole. Jostain on useimpien pakko joustaa, koska aivot eivät ota määräänsä enempää tietoa vastaan kerralla ja ihminen palaa loppuun. 

Haluaisin itsekin voida opiskella kaiken hereilläoloaikani imien jatkuvasti uutta tietoa ja muistaen sen hamaan ikuisuuteen asti ilman kertausta ja burnoutia, mutta en pysty, joten ilmeisesti menen siitä missä aita on matalin.

Vierailija kirjoitti:

Hallituksen tavoitteena on korkeakouluttaa yli puolet ikäluokasta. Mihinkähän kaikkeen hienoon näitä korkeakoulutettuja tarvitaan? Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä. Dippainsseillä ja ekonomeilla ei ole nytkään töitä. Ekonomina cittarin kassalla on ihan kiva olla. Tai aineenopettajana mäkkärissä. Tai teologina seurakunnan kesäleirillä sijaisena. Mutta on tosi hienoa, kun kaikki on ainakin hei korkeakoulutettuja! Mutta kaikistahan voi aina tehdä lähihoitajia! On sitten ainakin korkeakoulutettu lähihoitaja!

Ekonomeja tosiaan suoltaa ulos jokaikinen maakuntayliopisto. Toista se oli ennen kun niitä valmistui vain Helsingistä , Turusta? Ja Uppsalassa.

Insinöörien ongelma ehkä on saada se urapolku käyntiin ja 2-3 vuoden työkokemus siitä ja tästä, jotta sitten saisi niitä työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Lukion jälkeen on suurin syrjäytymisriski. Näin kertoi lukion opo. Välivuosia on ylioppilailla ja hakijoita paikkoja kohtaan paljon.

Toisaalta tämän uudistuksen oli tarkoitus nopeuttaa opiskelupaikan saantia ja niinhän viime vuonna kävikin. Yliopistoihin valittiin enemmän nuorempia opiskelijoita ja miehiä kuin aiemmissa systeemissä. Toki paikkojakin lisättiin . Ongelmana on nämä ensikertalaisuuden pihtaajat ja ne, jotka haaveilee kykyihinsä nähden liian vaativista opiskelupaikasta.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on pakko kyetä ymmärtämään fysiikkaa ja matematiikkaa. Jotkut lakiopit ja ehkä historia joissa ei tarvita matemaattista loogisuutta ja kielet tietysti mutta kyllä kannattaa miettiä onko järkeä pyrkiä yliopistoon jos lukiossa on tykännyt mennä matalien aitojen alta.

Yliopistossa karsiutuu ajatukset hengailusta muutenkin, siellä pitää oppia opiskelemaan aluksi ja sitä opittavaa riittää.

Tuo todistusvalinta vaikuttaa siten että alkupään kurssit yliopistossa pakosti helppojen. Pääsykoeaysteemissä sisään pääsee ne jotka tulee menestymään tenteissä jossa iso määrä tietoa, useita tenttikirjoja, pitää kyetä omaksumaan kurssin kuuden viikon aikana. Ainakin itsellä on koko yliopistojen ollut koko ajan aivan mielettömän paljon luettavaa, tenttikirjoja on hujanhajan ja joka paikassa.

Jos on hyvä yleissivistys ja ymmärtää esseevastauksen luonteen (eli on lukenut asiatekstejä jo ennen yliopistoa) ja omaa hyvän muistin, kyllä yliopistossa olo on lukuaineiden osalta aika chillailua mielestäni. Itse luin tenttikirjat kerran ja vähän selailin tenttiaamuna. Eniten töitä vaativat mielestäni seminaarityöt. Rasittavia olivat myös opintopäiväkirjat, etenkin kun laiskuuttani kirjoitin niitä vasta vähän ennen palautuspäivää, jolloin oli vähän tiukkaa muistella, että mitähän niillä luennoilla oikein tapahtui. Moni opiskelija varmaan kykenee samaistumaan.

Toisen tutkinnon osalta jouduin suorittamaan myös tietotekniikkaan liittyviä kursseja ja muutaman matemaattisen kurssin, joissa tietenkin joutui tekemään tehtäviä viikoittain, mikä oli eri asia kuin lukea tenttiin. Ja laiskaa tämä ärsytti, mutta niistäkin pääsi kevyesti läpi, vaikkei olisi todellakaan mikään pitkän matematiikan suorittaja tai edes kohtuullisesti lyhyessä pärjännyt. Kaikessa on lopulta kyse vain työnteosta. Lukiossa en tehnyt matematiikan tehtäviä, yliopistossa tein ne. Siinä se ero menestyksessä.

Mutta mielestäni yliopistossa olo oli aika chillailua tai sitten vaan itse otan rennosti. Rasittavimpia olivat juuri kurssit, joissa piti tehdä tehtäviä. Esimerkiksi kieliaineissa tehtäviä on paljon juuri maailman kuivimmasta aiheesta eli kieliopista. Eli töitä joutuu kieliaineissakin tekemään ja usein niitä tarkastettiin vielä peruskoulumaisesti randomisti opiskelijoilta kysellen.

Tsemppiä vaan kaikille opiskelijoille! Vaikka se on rankkaakin, olivat yliopistovuodet ainakin minulle elämäni parasta aikaa.

Jotain nähtävästi häiritsi se, että listasin vain kaksi käytännön elämän kannalta tärkeintä matikan taitoa. Tämä johtui siitä, että olen havainnut, että moni lyhyen matikan lukenut ei taida näitä asioita. Todennäköisyyslasku on myös arjen kannalta hyvä taito. Mua itseäni närästää siis se, että usein sanotaan, että pojat osaavat matikkaa ja tytöt kieliä. Näin luodaan aivan turhia ajatusvääristymiä, kielellisesti lahjakas varmasti oppii myös matikkaa ja toisin päin. Tämä ajatusvääristymä ohjaa opiskelualan valintaa ja palkkatasoa, ja aina vaan naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet.

Lukion pitkä matikkakin on yliopistotasolla ihan pilipalitouhua, heti ekalla kurssilla tulee uutta enemmän opittavaa kuin koko lukion aikana. Näissä helposti häviää mittasuhteet jos ei ole itse aihepiiriä opiskellut. 

Mutta lahjakkaimpien seulomiseen matikka sopii varsin mainiosti, tosin lahjakkaalle lukion pitkä matikka ei juurikaan vaadi töitä eli arvosana harvoin mittaa sitkeyttä. Yliopistot haluavat kaikista lahjakkaimmat opiskelijat, siksi ne käyttävät näitä kriteerejä. Se ei suinkaan tarkoita etteivätkö muutkin voisi hyvin pärjätä eri aloilla. Yliopistot tekevät kriteerit omista tarkoitusperistään lähtien, se on niiden oikeus.

Minun aikanani oli lukiossa kielilinja ja matikkalinja. Kielilinjalle tuli 5 kuuden ällän ylioppilasta, matikkalinjalle ei ensimmäistäkään. Eikö tämä jo osoita, että juuri kielten opiskelu ennakoi menestymistä opinnoissa?