Todistusvalinta yliopistoihin. Pisteissä ei mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Pitkä matikka vie tilaa ja jaksamista muilta aineilta, etenkin jos ei ole matemaattisesti luonnostaan lahjakas vaan joutuu todella puurtamaan sen kanssa. Oman lapsen kanssa päädyttiin ottamaan lyhyt matikka ja lisäksi lukee mm. venäjää ja aikoo panostaa siihen, koska harvinaisempien kielten lukijoista on nykyään pulaa. Omasta mielestä on parempi saada lyhyestä matikasta kohtuullisen hyvä arvosana kuin pitkästä matikasta huono ja lisäksi silloin on aikaa panostaa niihin asioihin, joissa on luonnostaan hyvä ja jotka itseä oikeasti kiinnostaa (esim. kielet, psyka, filosofia jne). Esim. venäjän kielen aloituspaikkoja jää yliopistoissa jatkuvasti täyttämättä. Venäjän kielen avulla voi aueta opiskelu- ja työmahdollisuuksia esim. poliisi, tulli, rajavartiosto, puolustusvoimat, suojelupoliisi, kyberturvallisuus, opetusala, sosiaaliala, kaupallinen ala., diplomatia... Lisäksi venäjän tuella voi päästä sisään yliopistoon ja sen jälkeen miettiä halutessaan sivuopintojen kautta pääaineen muuttamista myöhemmin. Lapsella ei toki onneksi olekaan haaveena mikään hakupaineala (lääkis, oikis tms) vaan hänen työnsä tulee löytymään jostain muualta. Ei ehkä edes paperivalinnan kautta vaan jotain muuta reittiä. Kaikista ei tarvitse tulla lääkäreitä ja juristeja ja ekonomeja.

Osta kouluutus eli työkalut jostaiiin. Raha on siellä missä ihmisetkin.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka vie tilaa ja jaksamista muilta aineilta, etenkin jos ei ole matemaattisesti luonnostaan lahjakas vaan joutuu todella puurtamaan sen kanssa. Oman lapsen kanssa päädyttiin ottamaan lyhyt matikka ja lisäksi lukee mm. venäjää ja aikoo panostaa siihen, koska harvinaisempien kielten lukijoista on nykyään pulaa. Omasta mielestä on parempi saada lyhyestä matikasta kohtuullisen hyvä arvosana kuin pitkästä matikasta huono ja lisäksi silloin on aikaa panostaa niihin asioihin, joissa on luonnostaan hyvä ja jotka itseä oikeasti kiinnostaa (esim. kielet, psyka, filosofia jne). Esim. venäjän kielen aloituspaikkoja jää yliopistoissa jatkuvasti täyttämättä. Venäjän kielen avulla voi aueta opiskelu- ja työmahdollisuuksia esim. poliisi, tulli, rajavartiosto, puolustusvoimat, suojelupoliisi, kyberturvallisuus, opetusala, sosiaaliala, kaupallinen ala., diplomatia... Lisäksi venäjän tuella voi päästä sisään yliopistoon ja sen jälkeen miettiä halutessaan sivuopintojen kautta pääaineen muuttamista myöhemmin. Lapsella ei toki onneksi olekaan haaveena mikään hakupaineala (lääkis, oikis tms) vaan hänen työnsä tulee löytymään jostain muualta. Ei ehkä edes paperivalinnan kautta vaan jotain muuta reittiä. Kaikista ei tarvitse tulla lääkäreitä ja juristeja ja ekonomeja.

On hienoa uskaltaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa. Venäjän kielen varaan ei kannata tulevaisuutta rakentaa. Suomessa asuvat venäläiset hoitavat venäjää vaativat tehtävät. Opetusalalla ei venäjälle ole käyttöä, kun valinnaiskieliä ei enää juurikaan opiskella. Muutoin lyhyt matikka mahdollistaa panostamisen myös muihin aineisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on pakko kyetä ymmärtämään fysiikkaa ja matematiikkaa. Jotkut lakiopit ja ehkä historia joissa ei tarvita matemaattista loogisuutta ja kielet tietysti mutta kyllä kannattaa miettiä onko järkeä pyrkiä yliopistoon jos lukiossa on tykännyt mennä matalien aitojen alta.

Yliopistossa karsiutuu ajatukset hengailusta muutenkin, siellä pitää oppia opiskelemaan aluksi ja sitä opittavaa riittää.

Tuo todistusvalinta vaikuttaa siten että alkupään kurssit yliopistossa pakosti helppojen. Pääsykoeaysteemissä sisään pääsee ne jotka tulee menestymään tenteissä jossa iso määrä tietoa, useita tenttikirjoja, pitää kyetä omaksumaan kurssin kuuden viikon aikana. Ainakin itsellä on koko yliopistojen ollut koko ajan aivan mielettömän paljon luettavaa, tenttikirjoja on hujanhajan ja joka paikassa.

Olet ilmeisesti niin nuori että et muista että lukiossa oli aikoinaan "kieli-linja" ja "matikka-linja". Kielilinjalaiset opiskelivat enemmän kieliä mutta vain lyhyttä matikkaa. Matikkalinjalla taas luettiin pitkkä matikkaa ja fysiikkaa mutta usein vain kahta vierasta kieltä. Ja kieli-linjalta mentiin sitten yliopistoon lukemaan kieliä ja humanistisia aineita. Matikan ei tarvinnut niin kiinnosta. Matikka-linjalaiset menivät sitten tekniikan aloille ja muihin matikkaa ja fysiikkaa vaativiin opintoihin.

Tuohon aikaan olisi pidetty todella outona että matikka olisi ollut jotenkin ratkaiseva aine kaikille yliopiston aloille haettaessa.

Mä panostin myös kieltenopiskeluun enemmän kuin matematiikan opintoihin 2010-luvun alkuvuosina lukiossa. Opiskelin parhaimmillaan yhdessä lukiojaksossa viittä vierasta kieltä että mun oli pakko lopettaa espanjan opiskelu.:D Ja pärjäsin siis lyhyen matematiikan opiskelussa ihan hyvin lukiossa ja tykkään myös matemaatikan opiskelusta. Mulla on vain hyvä kielipää johtuen aspergerin oireyhtymästä. Sain Pro Lingua - mitalin ylioppilaaksi valmistuttuani hyvästä menestyksestä ranskan ja saksan kielten opiskelussa, vaikka en ollutkaan mikään parhain opiskelija meijän saksan ryhmässä, vaan keskiverto. Alotin saksan opiskelun vanhimman isosiskoni tapaan jo kolmosella aikoinaan, kun sillon oli mahollista tehä näin ja muuton takia pienemmällä paikkakunnalla jatkoin sen opiskelua vasta yläkoulussa, kun sillä paikkakunnalla ei oo mahollista alottaa saksan opiskelua ala-asteella, toisin kuin isommissa kaupungeissa. 

T: se yhden kielen pääaineopiskelija yliopistossa joka kirjoitti tähän viestiketjuun jo aiemmin 

Aivan reilua, että ne jotka opiskelee ja panostaa enemmän saavat enemmän pisteitä kuin haihatteljat. Todennäköisesti myös jatkavat samalla linjalla ja valmistuvat viidessä vuodessa eli ovat hyvää opiskelijana takia mille tahansa alalle. Motivoituneita ja tottuneita asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan ne.

Kyllä juurikin on mm. ylen sivuilla valitettu sitä, että venäjän kielen opintopaikkoja jää täyttämättä ja sinne halutaan lisää väkeä. Mm. poliisi, suojelupoliisi, puolustusvoimat tarvitsee venäjänkielen taitajia ja sinne ei venäjän kaksoiskansalaisia yllätys, yllätys sitten kuitenkaan halutakaan...😉 Ja kuten sanottu, venäjällä voi päästä sisään ja vaihtaa sitten sivuopintojen kautta muulle alalle. Ja vaikka venäjä ei olisikaan se valttikortti, jos kielet, psykologia, historia ym. kiinnostaa, olen silti sitä mieltä, että silloin kannattaa lukea hyvin lyhyt matikka, panostaa omiin vahvuuksiin ja lähteä sitten vaikka ulkomaille opiskelemaan eikä päntätä väkisin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa eikä päästä kuitenkaan sisälle, kun kaikki muutkin lukee niitä.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka vie tilaa ja jaksamista muilta aineilta, etenkin jos ei ole matemaattisesti luonnostaan lahjakas vaan joutuu todella puurtamaan sen kanssa. Oman lapsen kanssa päädyttiin ottamaan lyhyt matikka ja lisäksi lukee mm. venäjää ja aikoo panostaa siihen, koska harvinaisempien kielten lukijoista on nykyään pulaa. Omasta mielestä on parempi saada lyhyestä matikasta kohtuullisen hyvä arvosana kuin pitkästä matikasta huono ja lisäksi silloin on aikaa panostaa niihin asioihin, joissa on luonnostaan hyvä ja jotka itseä oikeasti kiinnostaa (esim. kielet, psyka, filosofia jne). Esim. venäjän kielen aloituspaikkoja jää yliopistoissa jatkuvasti täyttämättä. Venäjän kielen avulla voi aueta opiskelu- ja työmahdollisuuksia esim. poliisi, tulli, rajavartiosto, puolustusvoimat, suojelupoliisi, kyberturvallisuus, opetusala, sosiaaliala, kaupallinen ala., diplomatia... Lisäksi venäjän tuella voi päästä sisään yliopistoon ja sen jälkeen miettiä halutessaan sivuopintojen kautta pääaineen muuttamista myöhemmin. Lapsella ei toki onneksi olekaan haaveena mikään hakupaineala (lääkis, oikis tms) vaan hänen työnsä tulee löytymään jostain muualta. Ei ehkä edes paperivalinnan kautta vaan jotain muuta reittiä. Kaikista ei tarvitse tulla lääkäreitä ja juristeja ja ekonomeja.

Juuri näin. Jos ei lahjakkuus, ahkeruus, motivaatio ja kyvyt riitä kilpailemaan suosituimoien alojen paikoista niin tunnustaa tosiasiat ja hakee muualle. Suurimpaan osaan koulutuksista pääsee ihan keskivertopapereilla. Ja lisäksi on vielä AMK.

Vierailija kirjoitti:

Ja heti on ap syyllistämässä muita.  Vaikka säännöt ovat ihan selvät ja samat kaikille.

Voi teitä kermaperseitä!

Urpoja sääntöjä saa ja pitää kritisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja heti on ap syyllistämässä muita.  Vaikka säännöt ovat ihan selvät ja samat kaikille.

Voi teitä kermaperseitä!

Urpoja sääntöjä saa ja pitää kritisoida.

Onhan se ikävää, ettei omat lahjat riitä unelma-alalle, mutta silloin pitää olla realusti ja joko parantaa arvosanojaan, panostaa pääsykokeisiin tai sitten hakeutua sinne minne pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka vie tilaa ja jaksamista muilta aineilta, etenkin jos ei ole matemaattisesti luonnostaan lahjakas vaan joutuu todella puurtamaan sen kanssa. Oman lapsen kanssa päädyttiin ottamaan lyhyt matikka ja lisäksi lukee mm. venäjää ja aikoo panostaa siihen, koska harvinaisempien kielten lukijoista on nykyään pulaa. Omasta mielestä on parempi saada lyhyestä matikasta kohtuullisen hyvä arvosana kuin pitkästä matikasta huono ja lisäksi silloin on aikaa panostaa niihin asioihin, joissa on luonnostaan hyvä ja jotka itseä oikeasti kiinnostaa (esim. kielet, psyka, filosofia jne). Esim. venäjän kielen aloituspaikkoja jää yliopistoissa jatkuvasti täyttämättä. Venäjän kielen avulla voi aueta opiskelu- ja työmahdollisuuksia esim. poliisi, tulli, rajavartiosto, puolustusvoimat, suojelupoliisi, kyberturvallisuus, opetusala, sosiaaliala, kaupallinen ala., diplomatia... Lisäksi venäjän tuella voi päästä sisään yliopistoon ja sen jälkeen miettiä halutessaan sivuopintojen kautta pääaineen muuttamista myöhemmin. Lapsella ei toki onneksi olekaan haaveena mikään hakupaineala (lääkis, oikis tms) vaan hänen työnsä tulee löytymään jostain muualta. Ei ehkä edes paperivalinnan kautta vaan jotain muuta reittiä. Kaikista ei tarvitse tulla lääkäreitä ja juristeja ja ekonomeja.

Juuri näin. Jos ei lahjakkuus, ahkeruus, motivaatio ja kyvyt riitä kilpailemaan suosituimoien alojen paikoista niin tunnustaa tosiasiat ja hakee muualle. Suurimpaan osaan koulutuksista pääsee ihan keskivertopapereilla. Ja lisäksi on vielä AMK.

Monilla aloilla voi hakea AMK-tutkinnon suoritettuaan suoraan maisterivaiheeseen. Joka sitten on se 2 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen kieliä yliopistossa ja kirjoitin pitkästä matikasta E:n. En pidä ollenkaan pahana sitä, että myös kieliin hakiessa tarvitaan sitä matikan arvosanaa. Minullakin on useita opiskelukavereita, jotka eivät ymmärrä kieliopista mitään ja joille kieliopin käsitteet ovat täysin käsittämättömiä. Kielioppikursseja uusitaan useita kertoja. Näistä ihmisistä pitäisi tulla opettajia, mutta jos ei ymmärrä edes sanajärjestyksen logiikkaa, ei hyvältä näytä.

Mistä vetäisit käsityksen että matikan osaaminen auttaisi kieliopin ymmärtämisessä? Kun minä olin lukiossa 80-luvulla niin pitkää matikkaa ja fysiikkaa opiskelevat eivät useinkaan jaksaneet paljon kieliin panostaa eikä niin kiinostanutkaan. Kieliä lukevat sitten taas lukivat niiden lisäksi vain lyhyttä matikkaa.

Olen lukenut lukiossa 80-luvulla pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja pitkät kielet. Tuolloin oli vielä kolmas vieraskieli pakollinen aine lukiossa. Täytyy sanoa, että kyllä kaikki pitkän matematiikan lukijat pärjäsi aivan hyvin myös kielissä . Lahjakkaat ja ahkerat pärjää kaikissa aineissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä juurikin on mm. ylen sivuilla valitettu sitä, että venäjän kielen opintopaikkoja jää täyttämättä ja sinne halutaan lisää väkeä. Mm. poliisi, suojelupoliisi, puolustusvoimat tarvitsee venäjänkielen taitajia ja sinne ei venäjän kaksoiskansalaisia yllätys, yllätys sitten kuitenkaan halutakaan...😉 Ja kuten sanottu, venäjällä voi päästä sisään ja vaihtaa sitten sivuopintojen kautta muulle alalle. Ja vaikka venäjä ei olisikaan se valttikortti, jos kielet, psykologia, historia ym. kiinnostaa, olen silti sitä mieltä, että silloin kannattaa lukea hyvin lyhyt matikka, panostaa omiin vahvuuksiin ja lähteä sitten vaikka ulkomaille opiskelemaan eikä päntätä väkisin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa eikä päästä kuitenkaan sisälle, kun kaikki muutkin lukee niitä.

Onko sulla mitään käsitystä mitä on kielten lukeminen yliopistossa?

Ei siellä treenata enää sanastoa ja kielioppia. Arkikielitaito hommataan kielikursseilla, jotka ovat kaikkien ulottuvilla yliopistossa.

Sivuaineopintojen kautta EI VOI VAIHTAA kuin sellaisille aloille, joille pääsee muutenkin helposti (esim. matikka). On typerintä ikinä tuhlata ensikertalaisuutensa lähtemällä lukemaan jotain helppoa, kun se nostaa tien lähes pystyyn monella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä juurikin on mm. ylen sivuilla valitettu sitä, että venäjän kielen opintopaikkoja jää täyttämättä ja sinne halutaan lisää väkeä. Mm. poliisi, suojelupoliisi, puolustusvoimat tarvitsee venäjänkielen taitajia ja sinne ei venäjän kaksoiskansalaisia yllätys, yllätys sitten kuitenkaan halutakaan...😉 Ja kuten sanottu, venäjällä voi päästä sisään ja vaihtaa sitten sivuopintojen kautta muulle alalle. Ja vaikka venäjä ei olisikaan se valttikortti, jos kielet, psykologia, historia ym. kiinnostaa, olen silti sitä mieltä, että silloin kannattaa lukea hyvin lyhyt matikka, panostaa omiin vahvuuksiin ja lähteä sitten vaikka ulkomaille opiskelemaan eikä päntätä väkisin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa eikä päästä kuitenkaan sisälle, kun kaikki muutkin lukee niitä.

Onko sulla mitään käsitystä mitä on kielten lukeminen yliopistossa?

Ei siellä treenata enää sanastoa ja kielioppia. Arkikielitaito hommataan kielikursseilla, jotka ovat kaikkien ulottuvilla yliopistossa.

Sivuaineopintojen kautta EI VOI VAIHTAA kuin sellaisille aloille, joille pääsee muutenkin helposti (esim. matikka). On typerintä ikinä tuhlata ensikertalaisuutensa lähtemällä lukemaan jotain helppoa, kun se nostaa tien lähes pystyyn monella alalla.

Turha sitä netsyyttä ja ensikertalaisuutta on hautoa ja hukata aikaa haahuiluun. Joko korotat arvosanasi, valmistaudut hyvin pääsykokeisiin tai otat lusikan kauniiseen käteen ja valitsen sen" helpon" alan, johon rahkeesi riittää. Usein tämä voi olla myös se hyvin työllistävä vaihtoehto.

No esim. yksikään kieli ei ole "hyvin työllistävä vaihtoehto", ei edes opettajan pedagogisilla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä juurikin on mm. ylen sivuilla valitettu sitä, että venäjän kielen opintopaikkoja jää täyttämättä ja sinne halutaan lisää väkeä. Mm. poliisi, suojelupoliisi, puolustusvoimat tarvitsee venäjänkielen taitajia ja sinne ei venäjän kaksoiskansalaisia yllätys, yllätys sitten kuitenkaan halutakaan...😉 Ja kuten sanottu, venäjällä voi päästä sisään ja vaihtaa sitten sivuopintojen kautta muulle alalle. Ja vaikka venäjä ei olisikaan se valttikortti, jos kielet, psykologia, historia ym. kiinnostaa, olen silti sitä mieltä, että silloin kannattaa lukea hyvin lyhyt matikka, panostaa omiin vahvuuksiin ja lähteä sitten vaikka ulkomaille opiskelemaan eikä päntätä väkisin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa eikä päästä kuitenkaan sisälle, kun kaikki muutkin lukee niitä.

No, tottakai venäjän laitos haluaa opiskelupaikat täyteen, sillä muutoin sitä uhkaa lakkautus. Onnkyse laitoksen henkilökunnan työpaikoista. Yliopistojen valinnaiskielten laitoksia on lakkautettu.

Kuvitteleeko sitten kaikki pitkän matikan lukijat saavansa vain matikalla ienon ja mahtavan koulutuspaikan? Vaikkapa lääkikseen pääsee edelleen vain se sama pieni osa niistä kaikista pitkän matikan lukijoista. Käytännössä kaikilla todistuksella sisään pääsevillä on 5-6 L, pitkästä matikasta, kielistä, äikästä, jostain reaalista. Sillä pitkän matikan C tai M arvosanalla ei sinne tee yhtään mitään. Valintakokeissa ei ole matikkaa lainkaan. Oikikseen (ainakin isommat etelän kaupungit, Rovaniemi voi olla eri) sama homma. Kaikilla papereilla valituilla on maksimit kaikesta, koevalinnassa ei ole matikkaa. Vähän kehnommilla papereilla pääsee kyllä vaikkapa dippainssiksi. Palkka valmistumisen jälkeen 3000-4000e ja kilpailee samoista hommista intialaisten koodarien kanssa. Ja sit näitä kehnompia paikkoja ei edes oteta vaan jäädään korottamaan arvosanoja pariksi vuodeksi, että pääsisi papereilla sisään lääkikseen seuraavana vuonna valmistuvien tuhansien pitkän matikan L kirjoittaneiden kanssa... Mitä enemmän pitkää matikkaa valitaan, sitä hankalampi on suhteessa saada niitä kaikkein parhaita arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Kunhan saadaan tämä valittava jämäporukka, joiden rahkeet ei riitä pääsemään hakupainealoille, hyväksymään kohtalonsa ja hakeutumaan heille saavutettavissa oleviin opiskelupaikkoihin, systeemi rupeaa pelittämään paremmin kuin hyvin. Opiskelupaikka saadaan nuorempana ja jopa poikien osuus yliopistoissa lisääntyy. Nyt on iso lauma näitä, jotka ei uskalla ottaa opiskelupaikkaa vastaan tuhlaamassa elämäänsä tulppana tässä hakuprosessissa.