Todistusvalinta yliopistoihin. Pisteissä ei mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Minun aikanani oli lukiossa kielilinja ja matikkalinja. Kielilinjalle tuli 5 kuuden ällän ylioppilasta, matikkalinjalle ei ensimmäistäkään. Eikö tämä jo osoita, että juuri kielten opiskelu ennakoi menestymistä opinnoissa?

Lähinnä tämä kertoo, että tilastotiede on sinulle tuntematon asia. Meidän lukiossa taas kuudesta kuuden ällän ylioppilaasta viisi oli matikkalinjalta. Yksittäisiä tapauksia ei voi yleistää

Ihan samaa mutua se pitkän matikan pitäminen mittatikkuna on. Kielet vaativat työtä, pitkäjänteisyyttä ja lahjoja aivan kuten matikka.

Minun yliopistossani opinnot saivat ripeimmin kasaan ruotsin opiskelijat. Taas kielten opiskelijat pärjäsivät parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailijay kirjoitti:

Minun aikanani oli lukiossa kielilinja ja matikkalinja. Kielilinjalle tuli 5 kuuden ällän ylioppilasta, matikkalinjalle ei ensimmäistäkään. Eikö tämä jo osoita, että juuri kielten opiskelu ennakoi menestymistä opinnoissa?

Lähinnä tämä kertoo, että tilastotiede on sinulle tuntematon asia. Meidän lukiossa taas kuudesta kuuden ällän ylioppilaasta viisi oli matikkalinjalta. Yksittäisiä tapauksia ei voi yleistää

Tuo reaktio paljastaa, että sinä olet tosikko.

Tunteeko kukaan huumorontajuista matikistia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Mistä ihmeestä kumpuaa tämä oletus että energia riittää koko kieliin tai matemaattisiin aineisiin. Onko teillä itsellä vaikeuksia jommankumman kanssa? Itse kirjoitin helposti ällät niin mafyke kuin kolmesta kielestä. Eikä tämä ole nykyisinkään mitenkään mahdotonta ,kun saa vieläpä jakaa kirjoitukset kolmelle eri kerralle.

Jos tuntuu ettei energia riitä opintoihin niin lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa, niin että saa kaikki tarvitsemansa aineet suoritettua hyvin. Ihan sama käyttää se vuosi ylimääräistä lukioon kuin sitten pyöriä ilman opiskelupaikkaa vuosi tyhjän panttina.

Ei niitä saa sopimaan lukujärjestykseen. Opena näen tämän aitiopaikalta. Kielet vaativat työtä. Matikka vie niin paljon aikaa, että kielet jätetään pois.

Ei se ole pelkkä matikka, vaan kieliin ei jakseta panostaa nykyään. Enkun oppii itsestään mediasta ja muiden kielten kohdalla luovutetaan heti, kun oppiminen ei tapahdukaan itsestään.

Nykyisin on tätä ilmiöoppimista sun muuta. Ennen päntättiiin aukeama ruotsin ja toinen saksan verbi- ja substantiiveja ulkoa ja kertotaulut myös. 

Vierailija kirjoitti:

Tunteeko kukaan huumorontajuista matikistia?

Minä! Meillä on matikistien kanssa ihan pohjattoman hauskaa ja läppä lentää. Kieltenopettajat ovat kuivimpia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteeko kukaan huumorontajuista matikistia?

Minä! Meillä on matikistien kanssa ihan pohjattoman hauskaa ja läppä lentää. Kieltenopettajat ovat kuivimpia.

Varsinkin ruotsinopettajat. Ne erottaa jo kaukaa ihan päältäpäin.

Vierailija kirjoitti:

Hallituksen tavoitteena on korkeakouluttaa yli puolet ikäluokasta. Mihinkähän kaikkeen hienoon näitä korkeakoulutettuja tarvitaan? Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä. Dippainsseillä ja ekonomeilla ei ole nytkään töitä. Ekonomina cittarin kassalla on ihan kiva olla. Tai aineenopettajana mäkkärissä. Tai teologina seurakunnan kesäleirillä sijaisena. Mutta on tosi hienoa, kun kaikki on ainakin hei korkeakoulutettuja! Mutta kaikistahan voi aina tehdä lähihoitajia! On sitten ainakin korkeakoulutettu lähihoitaja!

Ihmettelen ihan samaa. Jo silloin kun itse valmistuin yliopistosta, oli mukamas kaikkialla niiiiin paha työvoimapula, että kaikki revitään suoraan työmaailmaan. No, ihan näin ei käynyt, ei.. Itse olen onneksi ollut koko ajan töissä, mutta en millään tavalla sellaisessa työssä jota meillekin koko ajan lupailtiin.

Ylen artikkelin mukaan (muutaman päivän takaa) matematiikkaa on painotettu mm. syystä että asiaa ovat olleet ratkaisemassa yliopistojen rehtorit, joilla useilla itsellään on teknisten alojen koulutus. Tämä voi olla sokeuttanut uudistusta valmistelleet ajattelemaan, että matemaattiset aineet ovat ne, joilla isoin merkitys. Perustelut on eittämättä keksitty tämän vahvistusharhan päälle sitten.

Itse olen koulutukseltani kääntäjä ja hyvin olen elämässä ja opinnoissa pärjännyt ihan ilman funktiolaskinta. Oma tyttäreni lähtee syksyllä opiskelemaan ulkomaiseen yliopistoon, koska tämä kotimaan järjestelmä ei tällä hetkellä suosisi häntä eikä hän halunnut jättää asiaa pelkän pääsykokeen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on pakko kyetä ymmärtämään fysiikkaa ja matematiikkaa. Jotkut lakiopit ja ehkä historia joissa ei tarvita matemaattista loogisuutta ja kielet tietysti mutta kyllä kannattaa miettiä onko järkeä pyrkiä yliopistoon jos lukiossa on tykännyt mennä matalien aitojen alta.

Yliopistossa karsiutuu ajatukset hengailusta muutenkin, siellä pitää oppia opiskelemaan aluksi ja sitä opittavaa riittää.

Tuo todistusvalinta vaikuttaa siten että alkupään kurssit yliopistossa pakosti helppojen. Pääsykoeaysteemissä sisään pääsee ne jotka tulee menestymään tenteissä jossa iso määrä tietoa, useita tenttikirjoja, pitää kyetä omaksumaan kurssin kuuden viikon aikana. Ainakin itsellä on koko yliopistojen ollut koko ajan aivan mielettömän paljon luettavaa, tenttikirjoja on hujanhajan ja joka paikassa.

Jos on hyvä yleissivistys ja ymmärtää esseevastauksen luonteen (eli on lukenut asiatekstejä jo ennen yliopistoa) ja omaa hyvän muistin, kyllä yliopistossa olo on lukuaineiden osalta aika chillailua mielestäni. Itse luin tenttikirjat kerran ja vähän selailin tenttiaamuna. Eniten töitä vaativat mielestäni seminaarityöt. Rasittavia olivat myös opintopäiväkirjat, etenkin kun laiskuuttani kirjoitin niitä vasta vähän ennen palautuspäivää, jolloin oli vähän tiukkaa muistella, että mitähän niillä luennoilla oikein tapahtui. Moni opiskelija varmaan kykenee samaistumaan.

Toisen tutkinnon osalta jouduin suorittamaan myös tietotekniikkaan liittyviä kursseja ja muutaman matemaattisen kurssin, joissa tietenkin joutui tekemään tehtäviä viikoittain, mikä oli eri asia kuin lukea tenttiin. Ja laiskaa tämä ärsytti, mutta niistäkin pääsi kevyesti läpi, vaikkei olisi todellakaan mikään pitkän matematiikan suorittaja tai edes kohtuullisesti lyhyessä pärjännyt. Kaikessa on lopulta kyse vain työnteosta. Lukiossa en tehnyt matematiikan tehtäviä, yliopistossa tein ne. Siinä se ero menestyksessä.

Mutta mielestäni yliopistossa olo oli aika chillailua tai sitten vaan itse otan rennosti. Rasittavimpia olivat juuri kurssit, joissa piti tehdä tehtäviä. Esimerkiksi kieliaineissa tehtäviä on paljon juuri maailman kuivimmasta aiheesta eli kieliopista. Eli töitä joutuu kieliaineissakin tekemään ja usein niitä tarkastettiin vielä peruskoulumaisesti randomisti opiskelijoilta kysellen.

Tsemppiä vaan kaikille opiskelijoille! Vaikka se on rankkaakin, olivat yliopistovuodet ainakin minulle elämäni parasta aikaa.

Yllättäen.. kun joutuu jotain tekemään, niin se voi tuntua rasittavalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Siinä on enemmän opiskeltavaa. Joka kurssilla on yleensä aina uusi kirja. Kyllä siinä on eroa, joutuuko lukemaan 5 vai 10 kirjaa.

Kielellinen lahjakkuus on oma itsenäinen alueensa ja täysin riippumaton matemaattisesta lahjakkuudesta. Matematiikan taito ei kerro mitään kielellisestä lahjakkuudesta, paitsi kenties sen, että usein kielellisesti erityislahjakkaat ihmiset eivät ole kiinnostuneita matematiikasta (ja toisin päin).

Suomi tarvitsee lahjakkaita ihmisiä joka alalta.  Nykyinen suuntaus johtaa entistä enemmän putkiaivo- ja perusinsinööritulevaisuuteen.

Näin on!

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka ja myös fysiikka korreloi älykkyyden kanssa vahvasti toisin kuin esimerkiksi kielet tai yhteiskuntatieteet.

Ehkä, mutta pitääkö kaikilla yliopistoaloilla olla ne älykkäimmät? Mahtaa matemaattisesti älykästä harmittaa oikiksessa kun huomaa, että ihan muut asiat on tärkeitä, esim. ristiriitaisten sääntöjen soveltaminen, juridiikassa kun ei aina ole yhtä oikeaa vastauta, kuten matematiikassa, vaan tärkeää on punnita ja perustella kantansa.

Erittäin suuri ongelma pisteytyksessä on se, että se vaihtelee lähes satunnaisesti alalta toiselle.

Jossain pitää olla joku tietty reaali, jossain useampi reaali, jonnekin katsotaan vain eniten pisteitä antavat aineet (joita ovat pitkä matikka ja pitkät kielet).

Vanhasta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä, joten ällän paperit kirjoittanut kielenkääntäjä, joka ei enää omalle alalleen työllisty, ei pääse useimmille aloille todistuksellaan sisään. Tähän riittäisi korjaustoimenpiteeksi jo se, että yleisreaalista saisi jotain pisteitä, esim. terveystiedon mukaan.

Joka tapauksessa muuttuvat urasuunnitelmat tarkoittavat suurella todennäköisyydellä yo-kirjoituksissa piipahtamista. Myös opintojen suunnittelu lukion alussa hankaloituu. Jos ei ole selkeästi näköpiirissä mitä tahtoisi lukion jälkeen tehdä, ei pysty keskittymään oikeisiin aineisiin.

Sinällään vuosien pääsykoerumban välttäminen on tärkeä ja perusteltavissa oleva asia, mutta tämä sekava todistuspisteytys ei sitä ratkaise.

Viime vuonna haussa oli myös rakenteellisia ongelmia, esim. täysin sujuvaa suomea puhuva, suomenkielisen peruskoulun ja lukion käynyt S2-oppilas ei päässyt papereilla ainakaan kauppakorkeaan, jos S2:n arvosana ei ollut vähintään M. Oli taas otettu valintakriteeri, jonka sisältöä valitsija ei ollut ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka ja myös fysiikka korreloi älykkyyden kanssa vahvasti toisin kuin esimerkiksi kielet tai yhteiskuntatieteet.

Ehkä, mutta pitääkö kaikilla yliopistoaloilla olla ne älykkäimmät? Mahtaa matemaattisesti älykästä harmittaa oikiksessa kun huomaa, että ihan muut asiat on tärkeitä, esim. ristiriitaisten sääntöjen soveltaminen, juridiikassa kun ei aina ole yhtä oikeaa vastauta, kuten matematiikassa, vaan tärkeää on punnita ja perustella kantansa.

Oikis on todistusvalinnan häviäjä. Nyt sinne pääsee kuka vaan hyvät paperit kirjoittanut, joka ennen ymmärsi heti pääsykoekirjaan tartuttuaan, että ei ikinä tämmöistä! :D

Ei ole ihan kaikille sopiva ala.