Todistusvalinta yliopistoihin. Pisteissä ei mitään järkeä.

Oikiksen täysien pisteiden rivissä on pitkän matikan lisäksi kolme pitkää kieltä. L kaikista, tietysti! 😎

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli korreloi hyvin vahvasti opintomenestyksen kanssa. Äidinkielessä opetellaan asioita, joita edellytetään erityisesti yliopisto-opiskelijoilta.

Myös tekniikan puolella.

Tämän kevään iäkkäämpänä abina olen kyllä osittain eri mieltä. Äidinkielen koe koostuu esseestä ja lukutaidon kokeesta. Jälkimmäisessä kielioppi on sivuosassa eikä oikeinkirjoitusvirheistä edes rokoteta. Käytännössä koe on rivien välistä tulkitsemista ja aikamoista liibalaabaa suoraan sanottuna. Sanon näin, vaikka kurssinumeroni ovatkin 9-10. Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Tietenkin on arvokkaampaa saada l aineesta, josta on paljon kursseja. Matematiikan ja luonnontieteiden nosto arvostuksen aallonpohjasta on myös merkittävää. Menestyminen matematiikassa ja äidinkielessä korrelloi parhaiten yliopistomenestymisen kanssa, ja matematiikka opettaa loogista ajattelua ja ongelmanratkaisua, jota tarvitaan kaikkialla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Harvahan toki venäjän kielen opeksi haluaa. Kielet on yksi keino saada opiskelupaikka ja ennen kaikkea töitä. Huonoja ja keskinkertaisia pitkän matikan lukijoita on kohta paljon, paljon enemmän kuin laajasti kielitaitoisia ihmisiä. Edelleen esim. teollisuus, kauppa tarvitsee muiden kielten osaajia. Ja jos lukee muitakin kieliä hyvällä menestyksellä, on mahdollista lähteä ulkomaille opiskelemaan. En suosittele lapsilleni muutenkaan jäämistä tänne rapistuvaan velkaiseen vinkulandiaan. Paperit ulos ja muualle. Itsekin lähdetään, kun lasten koulut loppu. Kumpikin voi tehdä etätöitä mistä tahansa. Norjaa mietitty.

Miehen kaveri oli sitä mieltä että matikka on turhaa, ja lyhyen matikan opekin kannusti häntä menemään käytävään imemään tikkukaramelliä, kun muut ahersivat oppitunnilla. Hän keksi ruveta psykologiksi. Seuraavaksi hän jo kauhistelikin sitä tilastomatematiikan määrää, mitä yliopistossa joutui tekemään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli korreloi hyvin vahvasti opintomenestyksen kanssa. Äidinkielessä opetellaan asioita, joita edellytetään erityisesti yliopisto-opiskelijoilta.

Myös tekniikan puolella.

Tämän kevään iäkkäämpänä abina olen kyllä osittain eri mieltä. Äidinkielen koe koostuu esseestä ja lukutaidon kokeesta. Jälkimmäisessä kielioppi on sivuosassa eikä oikeinkirjoitusvirheistä edes rokoteta. Käytännössä koe on rivien välistä tulkitsemista ja aikamoista liibalaabaa suoraan sanottuna. Sanon näin, vaikka kurssinumeroni ovatkin 9-10. Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla. 

Ja kuitenkin samaa liibalaabaa joudut tekemään jatko-opinnoissasi. Kirjoitat raportteja, selostuksia ja esseitä ja vertaisarvioit toisten tekeleet .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli korreloi hyvin vahvasti opintomenestyksen kanssa. Äidinkielessä opetellaan asioita, joita edellytetään erityisesti yliopisto-opiskelijoilta.

Myös tekniikan puolella.

Tämän kevään iäkkäämpänä abina olen kyllä osittain eri mieltä. Äidinkielen koe koostuu esseestä ja lukutaidon kokeesta. Jälkimmäisessä kielioppi on sivuosassa eikä oikeinkirjoitusvirheistä edes rokoteta. Käytännössä koe on rivien välistä tulkitsemista ja aikamoista liibalaabaa suoraan sanottuna. Sanon näin, vaikka kurssinumeroni ovatkin 9-10. Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla. 

Ja kuitenkin samaa liibalaabaa joudut tekemään jatko-opinnoissasi. Kirjoitat raportteja, selostuksia ja esseitä ja vertaisarvioit toisten tekeleet .

Luitko kommenttiani loppuun asti? "Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla." 

Tällä tarkoitan sitä, että (hyvät) äidinkielen esseet ja etenkin lukutaidon tulkinnat on ainakin nykypäivänä aikamoista höttöä. Reaaliaineissa sentään tehdään asiapohjaisia tekstejä, kärjistettyinä. Siksi en ymmärrä, että minkä takia tuota äidinkieltä arvostetaan niin paljon, koska pakollisia kursseja on VAIN 5 eikä oikeinkirjoitusta edes arvostella lukutaidon kokeessa. Kielioppi kun mielestäni on aika olennainen osa kirjoitustaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

No esim. yksikään kieli ei ole "hyvin työllistävä vaihtoehto", ei edes opettajan pedagogisilla.

No älä hae sinne sitten. Hae tekniselle alalle tai vaikkapa kemiaa lukemaan. Maatalous metsätieteelliseen on helppo päästä ,1,5 hakijaa per paikka ja työllistymis mahdollisuudet on laajat pääaineesta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esim. yksikään kieli ei ole "hyvin työllistävä vaihtoehto", ei edes opettajan pedagogisilla.

No älä hae sinne sitten. Hae tekniselle alalle tai vaikkapa kemiaa lukemaan. Maatalous metsätieteelliseen on helppo päästä ,1,5 hakijaa per paikka ja työllistymis mahdollisuudet on laajat pääaineesta riippuen.

Luin jo kemiaa.

t. FM

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinta ylipäänsä on huono menetelmä, mutta jos sitä on pakko käyttää, niin pitkän matematiikan korkea arvostus on fiksua. Se mittaa ylioppilaskokeen aineista parhaiten älykkyyttä, ja älykkyys ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla. Opiskelijalla valmiiksi olevat tiedot opetettavasta aineesta ovat aivan merkityksettömät tulevan opintomenestyksen kannalta, koska jo korkeakoulun perusopinnoissa ylitetään lukion oppimäärä moninkertaisesti.

Voi olla mutta mitä järkeä käytännössä pakottaa nuoria lukemaan pitkää matematiikkaa jos tietää haluvansa lukemaan kieliä. Ts. ei ole järkeä korostaa matematiikka kaikilla aloilla.

Pitkästä matikasta hyviä arvosanoja kirjoittavia on vain kourallinen. He ovat todennäköisesti kiinnostuneita tekniikan, lääketieteen, kauppatieteen ja ehkä myös juridiikan opinnoista. Uskoisin, että humanistisille aloille pääsee kyllä ilman pitkän matikan L/E arvosanoja. Hakupainealoilla (lääkis, kauppis, oikis) sen sijaan matematiikalla tulee olemaan suuri merkitys, vaikka esim oikiksessa ei tarvita pitkän matematiikan opintoja lainkaan.

Eikä kyllä lääkiksessäkään. Ja pääsee sinne tekniikan aloillekkin ilman E ja L, mutta opiskelu onkin sitten haastavampaa, koska niitä oikeasti tarvii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli korreloi hyvin vahvasti opintomenestyksen kanssa. Äidinkielessä opetellaan asioita, joita edellytetään erityisesti yliopisto-opiskelijoilta.

Myös tekniikan puolella.

Tämän kevään iäkkäämpänä abina olen kyllä osittain eri mieltä. Äidinkielen koe koostuu esseestä ja lukutaidon kokeesta. Jälkimmäisessä kielioppi on sivuosassa eikä oikeinkirjoitusvirheistä edes rokoteta. Käytännössä koe on rivien välistä tulkitsemista ja aikamoista liibalaabaa suoraan sanottuna. Sanon näin, vaikka kurssinumeroni ovatkin 9-10. Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla. 

Ja kuitenkin samaa liibalaabaa joudut tekemään jatko-opinnoissasi. Kirjoitat raportteja, selostuksia ja esseitä ja vertaisarvioit toisten tekeleet .

Luitko kommenttiani loppuun asti? "Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla." 

Tällä tarkoitan sitä, että (hyvät) äidinkielen esseet ja etenkin lukutaidon tulkinnat on ainakin nykypäivänä aikamoista höttöä. Reaaliaineissa sentään tehdään asiapohjaisia tekstejä, kärjistettyinä. Siksi en ymmärrä, että minkä takia tuota äidinkieltä arvostetaan niin paljon, koska pakollisia kursseja on VAIN 5 eikä oikeinkirjoitusta edes arvostella lukutaidon kokeessa. Kielioppi kun mielestäni on aika olennainen osa kirjoitustaitoa. 

Tarvitset taitoa suoltaa itse sitä liibalaabaa annetuista aiheista ja vieläpä vertaisarvioida toisten tekeleitä. Näissäkään ei arvostella kielioppivirheitä vaan sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinta ylipäänsä on huono menetelmä, mutta jos sitä on pakko käyttää, niin pitkän matematiikan korkea arvostus on fiksua. Se mittaa ylioppilaskokeen aineista parhaiten älykkyyttä, ja älykkyys ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla. Opiskelijalla valmiiksi olevat tiedot opetettavasta aineesta ovat aivan merkityksettömät tulevan opintomenestyksen kannalta, koska jo korkeakoulun perusopinnoissa ylitetään lukion oppimäärä moninkertaisesti.

Voi olla mutta mitä järkeä käytännössä pakottaa nuoria lukemaan pitkää matematiikkaa jos tietää haluvansa lukemaan kieliä. Ts. ei ole järkeä korostaa matematiikka kaikilla aloilla.

Pitkästä matikasta hyviä arvosanoja kirjoittavia on vain kourallinen. He ovat todennäköisesti kiinnostuneita tekniikan, lääketieteen, kauppatieteen ja ehkä myös juridiikan opinnoista. Uskoisin, että humanistisille aloille pääsee kyllä ilman pitkän matikan L/E arvosanoja. Hakupainealoilla (lääkis, kauppis, oikis) sen sijaan matematiikalla tulee olemaan suuri merkitys, vaikka esim oikiksessa ei tarvita pitkän matematiikan opintoja lainkaan.

Eikä kyllä lääkiksessäkään. Ja pääsee sinne tekniikan aloillekkin ilman E ja L, mutta opiskelu onkin sitten haastavampaa, koska niitä oikeasti tarvii.

Todistusvalinnassa moniin teknisen alan koulutuksiin on kynnysehtona vähintään E pitkästä matematiikasta/fysiikasta tai kemiasta. Vähemmän suosittuihin on kynnysehto M mainituista aiheista. Viime vuonna vaatimuksia laskettiin koronan vuoksi tilapäisesti.

Kaikkien hakijoiden kannattaa huomata, että yliopisto-opetusta annetaan muuallakin kuin Helsingissä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen helpompi päästä sisään kaikille aloille. Esim joku Oulu ei ole niin haluttu paikka kuin Helsinki, Tampere, Turku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esim. yksikään kieli ei ole "hyvin työllistävä vaihtoehto", ei edes opettajan pedagogisilla.

No älä hae sinne sitten. Hae tekniselle alalle tai vaikkapa kemiaa lukemaan. Maatalous metsätieteelliseen on helppo päästä ,1,5 hakijaa per paikka ja työllistymis mahdollisuudet on laajat pääaineesta riippuen.

Luin jo kemiaa.

t. FM

No mikä sinun ongelmasi sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkieli korreloi hyvin vahvasti opintomenestyksen kanssa. Äidinkielessä opetellaan asioita, joita edellytetään erityisesti yliopisto-opiskelijoilta.

Myös tekniikan puolella.

Tämän kevään iäkkäämpänä abina olen kyllä osittain eri mieltä. Äidinkielen koe koostuu esseestä ja lukutaidon kokeesta. Jälkimmäisessä kielioppi on sivuosassa eikä oikeinkirjoitusvirheistä edes rokoteta. Käytännössä koe on rivien välistä tulkitsemista ja aikamoista liibalaabaa suoraan sanottuna. Sanon näin, vaikka kurssinumeroni ovatkin 9-10. Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla. 

Ja kuitenkin samaa liibalaabaa joudut tekemään jatko-opinnoissasi. Kirjoitat raportteja, selostuksia ja esseitä ja vertaisarvioit toisten tekeleet .

Luitko kommenttiani loppuun asti? "Esseitä oppii mielestäni kirjoittamaan paremmin reaaliaineiden kautta. Äidinkielen esseet eroaa reaaleista aika tavalla." 

Tällä tarkoitan sitä, että (hyvät) äidinkielen esseet ja etenkin lukutaidon tulkinnat on ainakin nykypäivänä aikamoista höttöä. Reaaliaineissa sentään tehdään asiapohjaisia tekstejä, kärjistettyinä. Siksi en ymmärrä, että minkä takia tuota äidinkieltä arvostetaan niin paljon, koska pakollisia kursseja on VAIN 5 eikä oikeinkirjoitusta edes arvostella lukutaidon kokeessa. Kielioppi kun mielestäni on aika olennainen osa kirjoitustaitoa. 

Tarvitset taitoa suoltaa itse sitä liibalaabaa annetuista aiheista ja vieläpä vertaisarvioida toisten tekeleitä. Näissäkään ei arvostella kielioppivirheitä vaan sisältöä.

Kuten sanoin, olen jo iäkkäämpi opiskelija eikä lukio ole ainoa koulu, jonka olen käynyt. Siihen perustankin mielipiteeni. Hyvät kirjoitustaidot reaaliaineissa antavat mielestäni paremman pohjan kuin se, että osaa tulkita ja analysoida ja kirjoittaa liibalaabaesseitä äidinkielessä. Reaaliaineissakin hyödynnetään muita lähteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien hakijoiden kannattaa huomata, että yliopisto-opetusta annetaan muuallakin kuin Helsingissä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen helpompi päästä sisään kaikille aloille. Esim joku Oulu ei ole niin haluttu paikka kuin Helsinki, Tampere, Turku.

Unohdit Jyväskylän, erittäin suosittu yliopistokaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien hakijoiden kannattaa huomata, että yliopisto-opetusta annetaan muuallakin kuin Helsingissä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen helpompi päästä sisään kaikille aloille. Esim joku Oulu ei ole niin haluttu paikka kuin Helsinki, Tampere, Turku.

Unohdit Jyväskylän, erittäin suosittu yliopistokaupunki.

Niin unohdin, koska itseä ei humanistiset aineet kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina ihmetyttänyt miksi puhutaan erikseen matemaattisesti lahjakkaista ja kielellisesti lahjakkaista. Mitä jos kertoisitte lapsillenne, että matikka on kieli? Lisäisikö se tyttöjen intoa lukea matikkaa? Auttaisiko se poikia kieliopinnoissa?

Matikka ja äidinkielen osaaminen määrittävät osaamisen mahdollisuudet kaikilla aloilla. Hyvä äidinkielen osaaminen takaa hyvän vastaustekniikan missä tahansa reaaliaineessa, muisti ratkaisee loput. Matikan vaatima looginen ajattelukyky taas auttaa millä tahansa alalla. Jokaisen pitäisi varmistaa että lapset osaavat ainakin prosenttilaskut sekä korkoa korolle laskun, jo näillä auttaa siinä että lapsi ei tule rahallisesti huijatuksi.

Kaikkea voi oppia, osalla se vaan vaatii enemmän ponnistelua. Siksi pitäisikin muistaa kehua ponnistelua eikä puhua jostain lahjakkuudesta. Lopulta sinnikkyys määrittää lopputuloksen, lahjakkuus vain pienen osan. Vain johonkin 5% joukkoon pääsemiseen millä tahansa alalla vaaditaan molempia, sekä tuuria.

Listaat peruskoulussa opittava asioita. Niillä ei voi perustella pitkän matikan pakkosyöttöä.

Edellinen kirjoittaja ei listannut yhtään mitään? Sinänsä hän on oikeassa, että hyvät arvosanat matematiikadta ja äidinkielestä ratkaisee monille aloille pääsyn ja siellä menestymisen. Jopa teknistä alaa opiskelevan pitää suoltaa valtava määrä raportteja, esitelmiä, arvioida ja analysoida toisten tekstejä jne jne.

Luepa tarkemmin! Hän mainitsi prosenttilaskut ja korkoa korolle laskut. Juuri lyhyt matikka opettaa arjessa tarvittavia laskutaitoja.

Sinusta se, että mainitsee kaksi matematiikan käytännön sovellusta on lista? Mitä luulet lukion talousmatematiikan kurssilla käsiteltävän?

Moni on todennut, ettei ole tarvinnut pitkää matikkaa yhtään mihinkään. Harva voi sanoa kielistä samaa. Fysiikassa ja B2-kielessä on sama määrä kursseja, fysiikan ällästä saa silti lähes 10 pistettä enemmän. Vain yhdestä A-kielestä saa pisteitä, vaikka niissäkin on yhtä monta kurssia kuin fysiikassa. Matikka on tarpeellinen, muttei pitkänä. Pitkän matikan, fysiikan ja kemian opiskelijoilla ei ole energiaa kieliin. Saksan kielen osaajista on yrityksissä pula. Työllisyysasteen olisi myös syytä kiinnostaa.

Oikikseen saa kaikista kielistä.